Työhuoneeni lattialla lojuvan kuumaliimaprässin ajattelin ottaa käyttöön. Sen monikäyttöisen, jota viimeksi käytin baryyttivedoksieni suoristamiseen. Miten on nykyisten mustevedosten kuumaliimaus? Jos on tietoa, niin otan vastaan. Säilyvyys, sen muutos? Tuo lähinnä kiinnostaa, että mitä kuumuus saattaa aiheuttaa. Kiinnostaa lähinnä siksi, että voisin minivedokseni (siis ne jotka nykytrendin mukaan olevat alle metriluokkaa) pohjustaa itse. Alumiinille tai jollekin muulle. Mikä on se oikea kuumaliimakalvo, ja mikä lämpötila? Olen googlanut, mutta en ole löytänyt haluamaani tietoa. Jatkan etsimistä, ja jaan tietoni, jo ei täältä löydy vastausta. kapa
Vs: Mustevedoksen pojustus Teknisestä puolesta ei isosti tietoa, mutta se onnistuu. Vuos sitten tuli testautettua eri musteruiskujen kuumalaminointia ja pohjustusta alumiinille. Ja siis toi laminointi/pohjustus tapahtui alipaineprässissä ~100 asteen lämmössä. Epsonin pigmentti/paperi vetää vaaleaa kellertäväksi. Canon ja HP pigmenttitulosteet kestää hyvin koko prosessin. Kuvat on ainakin nyt vuoden säilyny erittäin hyvän näköisinä ja toi kuumalaminointi/merialumiini on siit kiva, että kuvat voi ripustaa vaikka ulos... ympärivuotiseen oleiluun
Vs: Mustevedoksen pojustus Laminointia en tarkoita, vaan ihan pohjustusta. Haluan säilyttää paperin pinnan sellaisena, kuin se on pakasta otettuna. Muovipaperille käytin kuumaliimakalvoa, jonka optimilämpötila on 65 astetta. Baryytille korkeampi. Pohjukkeena hapoton kartonki tai anodisoitu alumiini. kapa
Vs: Mustevedoksen pojustus Ymmärsin kyllä että pelkkä pohjustus... mut lämmöstä tossa on kyse. Eli lämpö vaikuttaa samalla tavalla, laittaako kalvon päälle vai ei.
Vs: Mustevedoksen pojustus Pientä päivitystä. Epsonin pigmentit kestää pohjustuksen kuumaliimaprässissä. Värit menee sekasin vasta kuumalaminoinnissa. Syani vetää sävyjä kellertäväksi. Liekkö lamikalvon liimassa jotain mikä ei nappaa epsonin värien kanssa yhteen.