Vs: Mustavalko kuvien tekoa En tiedä osaanko tarpeeks rautalangasta vääntää, mutta: Paperi voi olla valottunut, vaikka siihen ei mitään kehittyisikään. Tämä vaikuttaa vedostettaessa negasta kuvaa, koska jatkossa tuleva valo summautuu edelliseen. Paperilla on tietty "kynnysarvo" josta lähtien mustuma alkaa näkyä ja kun paperi on esivalotettu, vaatii se vähemmän valoa jatkossa, jotta mustuma alkaa näkyä. Tulos esivalotetulla paperilla on erilainen kuin "tuoreella". Pimiövalon tulee olla sellainen, ettei se esivalota paperia aina. Siksi testausprosessi on tehtävä kuten aiempana neuvottiin. Suojavalo valottaa kyllä aina paperia jonkin verran, mutta se pitää säätää sopivan väriseksi tai tarpeeksi tummaksi, jotta se ei vaikuta lopputulokseen.
Vs: Mustavalko kuvien tekoa Juu, voihan sitä pimiöhommat sohia miten vaan, jos se on vaan coolia artzua retroilua ja fiilistelyä. Itse kuvaan filmille ns. tosissani ja pyrin myös laatuun siinä hommassa, kun se ei oo mikään sivuprojekti.
Vs: Mustavalko kuvien tekoa Mä en oo kuin 10 vuotta tehnyt pimiössä kuvia. On omaan silmään näyttänyt hyvältä ilman ihmetestejä. T Jukka
Vs: Mustavalko kuvien tekoa Se nyt vaan on totuus, eikä siitä muuksi muutu. Saat sä silti vääntää pimiössä huolettomamminkin, ei kukaan tuu kieltämään ;-). Ja voihan sun suojavalos olla OK vaikka sitä et testaakaan.
Vs: Mustavalko kuvien tekoa Tuolla voidaan testata (kuten jo sanoin) hunnuttaako pimiövalo? Mutta ilman esivalotusta se ei kerro että pimiövalo EI hunnutta. Tämä johtuu siitä että papereiden mustuminen alkaa vasta kun se on saanut pienen määrän valoa, se ikäänkuin herkistyy. Jos testissä ei paperille anneta esivalotusta se ei ole herkistynyt samalla tavalla kuin "oikeata" vedosta tehdessä ja pimiövalon hunuttamisvaikutuksesta saattaa saada liian optimistisen käsityksen.
Vs: Mustavalko kuvien tekoa Kyllähän tuon Frankin selityksen jo kohtalaisen hyvin ymmärsi. Itse en ole tällaista ikinä harrastanut, mutta olen lukenut pimiövelhoista jotka systemaattisesti ensitöikseen esivalottavat suurennuskoneella kaikki paperinsa jollain lyhyellä ajalla. Olen aina luullut että he haluavat hieman sävyä myöskin mahdollisiin puhkipalaneisiin kohtiin, mutta ehkä onkin tästä kyse. Millä tavalla esivalotettu paperi on erilainen kuin tuoreella? Voiko sitä jotenkin sanallisesti avata? Ja huomaako eron ihan oikeasti?
Vs: Mustavalko kuvien tekoa Esivalotettua paperia tuskin silmällä erottaa "tuoreesta", mutta kun siihen vedostaa kuvan, saattaa eroa olla. Vaaleat kohdat saattaa tummua ja miksei tummatkin. Silloin kun se tehdään tarkoituksella, sillä haetaan juuri vaaleisiin kohtiin sävyjä. En muuten itsekään oo suojavaloani testannut, mutta jos sen tekisin niin testaisin kyllä kunnolla.
Vs: Mustavalko kuvien tekoa OK. Tuo paperin esivalottaminen kuulostaa kyllä paljon mielenkiintoisemmalta kuin suojavalon testaaminen, sitähän voisi jopa joskus kokeilla ja katsoa syntyykö kuvassa sävyeroja. Suojavalon testamiseen en taas viitsi uhrata paperia enkä aikaa koska sen asian kanssa ei ole ikinä ollut ongelmia. Paitsi että nyt Rollei-papereiden myötä vaihdan kaikki valot punaisiin, niin kuin toisessa ketjussa kävi ilmi.
Vs: Mustavalko kuvien tekoa Tietenkin jos pimiövalo sattuu olemaan kunnollinen, niin testaukselle ei ole tarvetta ja se saattaa kuulostaa turhalta vaivalta... Mutta jos vaivautuu testaamaan, niin eiköhän se kannata sitten testata kunnolla. Parempi esivalottaa vähäsen paperia, ei se niin tarkkaa ole, vaikka paperiin tulisi näkyväkin harmaa. Erottuupa se kolikonjälki silti tasaisesta harmaastakin. Kannattaa yleensäkin testata pimiövaloa tarpeeksi pitkällä ajalla, esim. 15 min pimiön kirkkaimmassa kohdassa, ettei turhaan tule sitten varsinaisia kuvia vedostaessa stressiä siitä että onkohan tää valo nyt kunnollinen vai ei... Esivalotuksen merkitys on oikeasti selkeä, olen tehnyt esivalotuksia saadakseni paperia vähän harmaaksi saadakseni kuvat toistumaan kopiokoneen jälkeen mahdollisimman hyvinä (kopiokone jyrkentää hirveästi). Kun valottelee varsinaista kuvaa vaikka sekunninkin esivalotetulle paperille, kuvan kaikki sävyt tulevat selvästi mukaan, mutta jos saman valotuksen tekee esivalottamattomalle paperille, ei siitä näy läheskään sitä kaikkea. Normaalivedostuksessa tätä kuitenkin harvoin tarvitaan. Kaikenlaista skeidaa kyllä on ihmisille pimiövaloina myyty. Esim. sellaisia punaiseksi maalattuja hehkulamppuja, joista kuitenkin kantaa lähinnä oleva sentti on jätetty maalaamatta ja sieltä paistaa lampun valo sellaisenaan läpi! Itselläni on kolme oranssia superkirkasta lediä enkä ole missään hunnutuskokeessa saanut minkäänlaista jälkeä aikaiseksi. Voin siis lämpimästi suositella ledejä. Punaisia, oransseja, luultavasti keltaisetkin ovat vielä aivan turvallisia. Niistä ei varmuudella tule suurempia aallonpituuksia, toisin kuin suodinkalvoista/maaleista herkästi pääsee aina vähän.
Vs: Mustavalko kuvien tekoa Pointtihan tuossa testissä on, että saa samalla jonkinlaisen kuvan siitä, kuinka kauan paperia voi siellä pimiössä käsitellä ilman riskiä siitä, että se oikeasti vaikuttaa laatuun. Ja Jukkis, ei kukaan käskenyt sinua tekemään kuten pitää, mutta ei kannata vetää hernettä nenään jos joku haluaa tehdä asiat oikein. Tai edes kertoo kuinka homma pitäisi tehdä. (ihan vaan tiedoksi, en mä itekään ole testannu pimiövaloani...) Preflash käytännössä pienentää kuvan kontrastia. Samalla se herkistää paperia valotukselle. Tämä saattaa auttaa tuomaan sävyjä lähes puhkipalaneisiin huippuvaloihin. Miinuspuolena on, että muut sävyt saattavat menettää hieman kontrastia. Tätä voi korjata esim. suodatusta muuttamalla yms. Preflashiä voidaan antaa joko koko kuva-alalle tai vain osalle sitä. http://www.lesmcleanphotography.com/art ... article=27"]http://www.lesmcleanphotography.com/articles.php?page=full&article=27
Vs: Mustavalko kuvien tekoa Esivalottaminen (tarkoituksella) onkin aivan eri asia ja on varmasti mielenkiintoista. Sen sijaan suojavalon toimivuus on tärkeä asia, kun tehdään tärkeitä kuvia todella huolella ja vaivalla. Huono suojavalo vaikuttaa jokaiseen vedokseen, jota se pääsee valottaan. Ei se ehkä niitä täysin pilaa tai välttämättä kamalasti muuta, mutta parempi tehdä kerralla kunnolla kuitenkin. Ehkä nyt kun vaihdat valot, olisi testi paikallaan? En ole itse viitsinyt testata, koska kyseessä on kerhon pimiö ja luotan siihen, että aikoinaan tuokin on tehty, kun tila ja välineet muutenkin ovat huippuluokkaa. Lisäksi käytännössä on tuntunut, että suojavalo toimii (katossa olevat loisteputket, etäisyys muuten vaikuttaa myös aika paljon). Jos kuitenkin testaisin, en viitsisi tehdä tällaista tylsää hommaa poppakonstilla joka ei oikeasti toimi, vaan tekisin senkin kerralla huolella ja voisin sitten luottaa siihen, että homma todella toimii.
Vs: Mustavalko kuvien tekoa No juu, oikeassa olet tietysti, Frank. Täyty katsoa ehkä täytyy uhrata pala paperia ja vähän aikaa kunhan valot on vaihdettu. ;-) Ja Mäkkärin kommentista Jukkikselle olen samaa mieltä. Ei näistä asioista kannata hermostua. Aina on hyvä tietää miten asiat oikeaoppisesti tehdään. Käytännössä sitten jokainen tekee kuitenkin omalla tavallaan. Hauska muuten miten erityisesti pimiökeskustelut ovat olleet vilkkaita filmi- ja digijaon jälkeen. En nyt tiedä onko sillä jaolla osaa ilmiöön, mutta mielenkiintoisia keskusteluja on joka tapauksessa ollut runsaasti. Vai voisiko jopa olla niin että kiinnostus yleisesti katsottuna on lisääntymässä filmin ja pimiön suuntaan...? Onhan täälläkin muutamia uusia nimiä näkynyt.
Vs: Mustavalko kuvien tekoa Tuo mitä Frank kertoi esivalotuksesta ja pimiövalon testauksesta on sellaista tarinaa, mihin jokaisen kannattaa uskoa ja jopa perehtyä. Esivalotuksen merkitys tosin on vähentynyt lähes minimiin moniastepapereiden yleistyttyä. Ennen noihin papereihin siirtymistä käytin sitä useastikin, yksinkertaisesti siksi, että ei tarvinnut jokaista jyrkkyyttä ostaa paketillista. kapa
Vs: Mustavalko kuvien tekoa Mun mielestä preflashin tärkein funktio on herkistää paperia siten, huippuvaloihin saadaan sävyjä. Tässä tarkoituksessa preflash on paikallaan edelleenkin. Kontrastin säätöön se on melko huono työkalu nykyisten moniastepapereiden myötä kuten Kasimir sanoi.
Vs: Mustavalko kuvien tekoa Eikös saman asian tee valottamalla kahdella eri suodatuksella. Aihiohan huippuvaloissa on ja otetaan ne sävyt esille valottamalla vaikka 0-jyrkkydellä. kapa
Vs: Mustavalko kuvien tekoa Siis pointti ei ole muuttaa jyrkkyyttä, vaan tuoda sävyjä esiin sieltä, mistä niiden kaivaminen lisävalottamalla vaikuttaa muihin sävyihin oleellisesti... Eihän tämä tietenkään ole ainoa tapa saada sävyjä esiin. Lisävalotukset/varjostus voi olla ihan yhtä hyvä tapa, mutta toisinaan pre/postflash ovat mielestäni järkeviä työkaluja. Itse käytän tätä melko harvoin, mutta käytän kuitenkin aina silloin tällöin.
Vs: Mustavalko kuvien tekoa En mä ollenkaan ole hermostunut, perkele vieköön. Eikö koeliuskan tehtävä ole löytää oikea valotus ja jyrkkyysaika. Semmoinen, että ei mene valkoinen puhki eikä musta tukkoon. Aukkoa säätämällä etsii sopivan valotusajan, esim. 20 sekuntia. 20 sekunnissa tuskin pimiövalo hunnuttaa. Siis silloin ei kai hunnutusta ilmene. Näin vastaa jääräpää T Jukka
Vs: Mustavalko kuvien tekoa Minän säädän aukkoa niin että opiska toimii parhaimmillaan. Pimiövalo ei saa vaikuttaa vedokseen vaikka paperi olisi esillä 5 minuuttia.
Vs: Mustavalko kuvien tekoa En mä tiedä mistä sä ton 20 sekuntia revit... Kuitenki otat paperin esille, asettelet sen siihen rajaajaan. Teet perusvalotuksen + 4-5 lisävalotusta, hieman välillä mahdollisesti muuttelet kontrastia väripäästä, joka pimeessä on helppoa kun mikä. Sitte otat paperin rajaajasta, lilluttelet minuutin pari kehitteessä, jossa vielä tuo pimiövalo voi hunnuttaa paperia. Tämä koko prosessi saattaa viedä helposti 5 ja jopa 10 minuuttia jos on oikein pirun hankala nega josta vedostelee. Ehkä sinä nopsana kaverina teet tuon 20 sekunnissä, mutta minä en... T: Vielä jääpäisempi kaveri