Vs: Mustavalkokuvien tekoa Myös kauemmaksi siirtäminen ja vain heijastuvan valon käyttö voi auttaa, mutta lampun vaihto olisi kyllä ilmeinen teko. Itse suosin niitä kellanvihreitä, varsinkin jos ei ole naisseuraa.
Vs: Mustavalko kuvien tekoa Eikös keltaruskea ole 'the' valo noille moniastepapereille, ainakin Ilfordille ja Kentmerelle? Olen aloittelija, tällä viikolla pitäs mennä ekaa kertaa vedostelemaan paperille. Ekan filmirullan kehitys onnistu ihan mallikkaasti
Vs: Mustavalko kuvien tekoa Vielä yks kyssäri. Olen hiukan unohtanut aukon käyttön merkityksiä suurennuskoneessa. Muistelen asian monien vuosien takaa olevan näin: Aukkoa laitettaessa pienemmälle (numeroita suuremmalle) tummuu kohde joten valotusikaa pitää lisätä ja näin ollen pitemmän ajan kuluessa saadaan tehtyä niitä maskauksia jos on tarvis. Pienentäminen tummuessaan muuttaa kontrasti eron vähäsemmälle ja se toimii myös ikään kuin jyrkyyden säätönä tiettyy rajaan asti. Näin saadaan niille vaaleille kohdille sävueroja. Pienentäminen myös tekee samaa kun kuvatessa, eli tarkkuuss alue suurenee, tietty siinä rajoissa mitä negasta voidaan irti repiä. Ei se suttua saa tarkemmaksi. Mitä muuta? Ja jos olen ihan mettässä saa tarkentaa sekä myös korjata.
Vs: Mustavalko kuvien tekoa ja se vielä, että suurennuskoneidenkaan objektiivit ei piirrä optimaalisesti ollessaan täysin auki. Piirto voi olla siis hieman pehmeää tarkimmillaankin aukon ollessa auki. Muuta ei tuu nyt mieleen
Vs: Mustavalko kuvien tekoa Aukon vaihtaminen ei kovin paljoa kontrastiin vaikuta, vain valoisuuteen, eli valotusaikaan. Parhailla aukoilla toki kontrasti on usein vähän parempi kuin esim. suurimmalla tai pienimmällä (jos ei nyt sitten sitä objektiivia ole näille erikseen optimoitu). Yleensä kannattaa aukko tai pari himmentää täydeltä aukolta, niin saavuttaa parhaan piirtokyvyn, mutta se ei ole aina ainoa tavoite, vaan voi joutua himmentämään enemmänkin, tai joskus käyttämään täyttä aukkoa. Täydellä aukolla myös syväterävyys on lyhin, jolloin helpommin esim. paperin epätasaisuudet vaikuttavat kuvan tarkkuuteen. Punainen valo on yleispätevin pimiövalo, koska on olemassa papereita, jotka toimivat vain sillä. Ilfordin oma valo, jota suosittelevat, taitaa olla joku ruskehtava.
Vs: Mustavalko kuvien tekoa Noniin, nyt on mustavalkokuva kurssi pidetty. Kuus tuntia yhtäjaksosesti pimiötiloissa. Nyt väsyttää. Ainakin oppilaat olivat tyytyväisiä. Jokunen ehkä joskus vielä meinaa kuvai tehdä. Minusta onnistuin hommassa suhteellisen hyvin. Saanpa nyt keskittyä omiin MV-kuviin toisella pieteetillä kun ei tartte murehtia kursseja.
Vs: Mustavalko kuvien tekoa Itse olen ainakin aina käyttänyt testiliuskoissa ja lopullisessa vedoksessa SAMASTA laatikosta otettua paperia. Täysin samoissa paperityypeissäkin voi olla vaihtelua. Aivan samallalailla kuin filmeissäkin. Samaa emulsionroa. Ja niistä isoista papereistakin pystyy kyllä repimään tai saksilla leikkaamaan testiliuskoja. Koko paperia ei tartte tuhlata.
Vs: Mustavalko kuvien tekoa Jep, ei kannata ainakaan ihan eri paperilaatuja sekotella. Itse joskus käyttelin kerhon hyllyille jääneitä Kodakin pikkupapereita koeliuskoina ja sitten kun pisti tuoretta paperia varsinaista kuvaa varten, niin ajat oli kyllä ihan eri luokkaa. Noh, tekemällä oppii. Warmtonepapruilla on kans aika erilaisia valotusaikoja kuin neutraalisävyisellä..
Vs: Mustavalko kuvien tekoa Pimiövalaistuksen aiheuttama hunnutus. Ymmärtääkseni kaikki pimiövalot aiheuttavat hunnutusta paperille riippuen ajasta ja valon kirkkaudesta. Sekä Ilford että Kodak tarjoavat netissä ohjeet, kuinka pimiövalaistuksen voi testata ja säätää turvalliselle tasolle. Itse käytän Ilfordin kellanruskeaa S902 8*10" suodatinta Eirin valaisimessa. Siinä on hehkulamppu 25W ja olen säätänyt kirkkauden tavallisella valohimmentimellä niin, että 4min altistus pimiövalolle suurennuskonealustalla ja kehitysaltaassa ei aiheuta näkyvää huntua. En selosta menetelmää tarkemmin (netistä löytyy) mutta koevalotuksia tehtäessä on huomioitava että suurennuspapereilla on pohjaherkkyys ja ne keräävät kumulatiivisesti valoa, joten aluksi on paperille anettava vähän hajavaloa jotta ollaan suunnilleen siinä pisteessä jossa alkaa tulla mustumaa paperille. terv. Iivo
Vs: Mustavalko kuvien tekoa Hunnuttamisen voi testata siten, että pistää kolikon paperin päälle suurennuskoneelle (suurennuskone pois päältä) vaikka minuutiksi ja kehittää normaalisti. jos kolikon kohta on vaaleampi (siihen ei pääse valoa) ja muu paperi on tummempi, aiheuttaa valo hunnutusta. Hyvä valotusaika on aukko, joka on noin 15-30 sek. Siinä pystyy tekemään kaikenlaista tarpeellista vedokselle. Joissakin koneissa on kytkin, joka täytyy laittaa päälle jyrkkyyttä säädettäessä. Tämän huomaa siten, että valon väri muuttuu, kun suodattimia kääntää. Suosittelen y ja m käyttöä, koska silloin valotusaikaa ei tarvitse niin paljoa muuttaa. kannattaa kuitenkin tehdä aina koepala, kun muutaa suodatusta. Kyllä aika aina hieman pitenee. Itse tein yleensä yleiskontrastin ja sitten katsoin ne paikat, jotka tarvitsisvat lisävalotusta tai peittämistä, että joku kohta jäi vaaleammaksi. Näin toimin kyllä digilläkin. T Jukka
Vs: Mustavalko kuvien tekoa Ei ole pätevä testi, koska se ei testaa sitä, paljonko "esivalotusta" tulee. Siis sitä joka ei näy. Voi olla että ympärys on vielä valkoista, mutta se on kuitenkin jo valottunut niin paljon, että kun päälle lisätään kuvan valottaminen, vaikutus näkyy. Y ja M -säädöt on vain väripäässä, itse suosittelen mustavalkovedostukseen multigrade-päätä, jos sellainen on saatavissa. Erittäin helppoa jyrkkyyden säätöä.
Vs: Mustavalko kuvien tekoa Nyt en ymmärrä? Miten niin kolikkotestaus ei näytä, tuleeko pimiövalosta valoa paperille? Kolikon alle jää paperin oma väri, koska sinne valoa ei pääse. Muu paperi tummuu, koska sinne pimiövalon aiheuttamaa valoa tulee. T Jukka
Vs: Mustavalko kuvien tekoa Paperi voi valottua, vaikka siihen ei mitään kehittyisikään. Tätä käytetään esimerkiksi sävyjen saamiseen taivaalle, joka muuten menisi liian vaaleaks. Esivalotetaan paperia juuri sen verran, ettei vielä mitään näy, sitten päälle valotetaan kuva negalta. Samalla tavalla se suojavalo voi "esivalottaa" paperia ja siten muuttaa lopputulosta. Siksi asia pitää testata edellä mainituilla luotettavammilla testeillä.
Vs: Mustavalko kuvien tekoa Jos kolikoiden paikat ilman esivalotustakin näkyvät se kertoo, että pimiövalo hunnuttaa.
Vs: Mustavalko kuvien tekoa Juu, se kertoo että tilanne on tosi paha, mutta se ei kerro sitä, onko pimiövalo hyvä.
Vs: Mustavalko kuvien tekoa No mitenkä niin ei kerro? Nyt on jotain mitä en ymmärrä, tai sitten puhumme eri asiasta. Tämän testinhän tarkoitus on nimenomaan testata, vaikuttaako pimiövalo paperiin. Eli kolikon kohta jää vaaleammaksi kuin muu paperi, jos pimiövalo vaikuttaa paperiin. Koska paperi kehitetään normaalisti, jää kolikon alle vaaleampi kohta, koska sinne ei pääse valoa. Mutta tämä nyt tästä. Olen itse kokeillut tätä pimiölamppujen kanssa. T Jukka
Vs: Mustavalko kuvien tekoa Frankki on oikeassa tuossa. Kannattaa kokeilla suurennuskoneella etsiä sopivaa aikaa esim. preflashille. Eli haarukoi valotusajan, jolla pelkällä suurennuskoneella (ilman negaa) valotettaessa ei vielä aivan näy sävymuutosta. Sitten valottaa sillä puolet paperista ja toisen puolen peittää. Sitten vain pimiövaloon tuo paperi peitettynä. Paljastaa sitten minuutin välein noin sentin kaistaleen. Niistä näkyy selvästi milloin alkaa sävy muuttumaan fläshättynä (kelepaakos tämä termi vanhuksille?) ja ilman prefläshiä. Edit: Jukkis, aina oppii uutta kun on pois kotoa. Joskus voi kotonakin oppia, vaikka vaimot toista yleensä väittää...
Vs: Mustavalko kuvien tekoa Äh, ihan miten vain. Turhan monimutkaista teette pimiötyöskentelystäkin. menee samanlaiseksi kikkailuksi kuin tikiukkojen pikselihörhöilyt T Jukka tikiukko