Maco ei tietääkseni valmista itse mitään, vaan pakkaa muiden filmejä omille tuotemerkeilleen. Eli jostain nekin tulevat. Mutta yleisestihän m/v-filmien tilanne on tällä hetkellä ihan hyvä. Oikeastaan paljon parempi, kuin joskus 70-80-luvulla, jolloin tarjolla oli lähinnä 3-4 filmiä kultakin suurelta valmistajilta (Kodak, Ilford ja Agfa). Etenkin entisen itäblokin valmistajat ovat nyt päässeet markkinoille ja ihan käyttökelpoista tavaraa sielläkin tehdään. Kodakin liikkeistä spekuloidaan jatkuvasti, toisaalta filmin valmistus taitaa olla ko. firman ainoa voittoa tuottava yksikkö Fuji tulee omien lehdistötiedotteiden mukaan vähentämään mittavia kehityskustannuksia filmituotteisiin, mutta ainakin toistaiseksi ovat erityisesti raportoineet filmituotannon jatkumisesta. Ja myös kiinnostuksesta siihen. Mustavalkoista filmiä tehdään taatusti paljon pidempään, kuin kukaan digikuvaajista uskoo (tai toivoo).
Kaippa eastmanni valmistaa, tosin nykyään usein kuvaavat värille ja sitten jälkityönä määrittelevät mvksi. Näin oli ainakin tuo uusi Good night and good luck leffa.
Vielä toki tehdään, mm. juuri Kodak Eastman. Mutta en tiedä enää sen jälkeen sitten kun elokuvapuolellakin suora digitaalinen kuvaustapa tulee käytännössä edes varteenotettavassa mielessä mahdolliseksi. Silloin varmaan joudutaan sijoittajien miellyttämiseksi luopumaan perinteisestä tekniikasta silläkin sektorilla.
Tuloskatsauksensa yhteydessä Kodakin johto kertoi keskittyvänsä digipuolelle. Vaikka mv-linjat uusittiin kolme vuotta sitten suurella rahalla, Kodakin tapauksessa se ei valitettavasti välttämättä tarkoita sitä, että mv-linjat pidettäisiin pystyssä - niin paljon Kodakin johto on viime vuosina tehnyt virhearvioita. Ennustan, että parin vuoden sisällä Kodakin mv-filmitarjonta rajoittuu pelkästää C41-yhteensopivaan tuotantoon, ts. BW400CN. Toisaalta voin hyvin olla väärässäkin. Olen monta kertaa ollut. ;~)
Onko näiden musta/valko elokuvafilmien pohjat kirkkaita niin kuin Agfan Scalassa? Käytetäänkö elokuvien teossa nega vai positiivi(DIA) filmiä?
Melko poikkeuksetta filmi on negatiivia, esim Kodakin Vision 2 on yleisin tuolla sektorilla. Mvtä kodakilta elokuvaukseen löytyy negatiivia ja positiivia. Positiivi vaatii erikoisen kehityksen, onnistuu varmaan vain elokuvalabbiksissa. Loading site please wait...
(Elokuva)kamerafilmeissä on sekä nega että positiivi-filmejä, eli kumpiakin on mahdollista käyttää. Kummatkin vaihtoehdot ovat olemassa myös intermediate ja varsinaisissa projisoitavissa filmeissä. Monituisia vaihtoehtoja on siis tuotantoprosessiin käytettävissä enkä tiedä, miten se tyypillisesti tarkkanottaen sitten menee, eli kumpaa kamerassa tyypillisesti käytetään. Kamerafilmien pohjien kirkkaudesta en tiedä, mutta ns. loppufilmi eli projisoitavaksi tarkoitettu luonnollisesti on pohjaltaan kirkas. Tätähän on mm. Kodakin 5302, jolla saa hyviä dioja kopiomenetelmällä aikaiseksi mv-negoista.
Mä luulisin, että tuo C-41 filkka katoo ekana. Luulisin ainakin, että suurin osa mv-kuvaajista kuvaa perinteisempää filkkaa. Näin ollen ostavat vähemmän tuota BW400CN filkkaa
Juuri noin -- niillä papereilla ja filmeillä mennään mitä sattuu markkinoilta löytymään. Ja jos kukaan ei enää jossain vaiheessa valmista mitään perinteistä mv-matksua niin sitten ei voi mitään...pitää lopettaa kuvaaminen ja alkaa harrastaan vaikka hohtokeilailua.
Epäilemättä voi, mutta itsekin ihmettelen, että miksi. Minimitilaukset esim. Kodakilta saattaa olla muutama tuhat jalkaa kerrallaan...... Aikanaan, 70-luvulla Jenkeissä "halpapostimyyjät" möi elokuvafilmejä pakattuina kinokasetteihin, lähinnä värinegaa. Olivat selvästi sen aikaisia "normaali" filmejä halvempia ja niiden piti olla jotain aivan erityisen upeeta kamaa. Pari vertailutestiä taisi lopettaa kaupan lyhyeen.
No esim. tuota Kodak 5302 filmiä saa sadan jalan keloissa ulkomailta tilattua jotakuinkin $20 / kela. Ehkä isommissa erissä halvemmallakin. Mutta se varmaan sopii vain tuohon edellä mainitsemaani duplikointitarkoituksiin, siilä herkkyys on kovin huono ja se on sen lisäksi orthokromaattista. Se täytyy purkittaa samalla tavalla kuin bulkkifilmi muutenkin, tai käyttää suoraan pinnakkaiskopioinnissa. Varsinaisissa elokuvakamerafilmeissä on varmaan juuri lähinnä tuo pienissä erissä ostamisen ongelma. Eikä se varmaan ikuisesti säilyisi. Filmi itsessään olisi hyvinkin edullista valokuvakamera mustavalkofilmiin verrattuna.
Miksi MV -kuvauksen pitäisi loppua juuri digin tekemään markkinoiden valtaukseen ? Luulisin, että historiassa on tullut vastaan jo monta uutta tekniikka, joista kaikkien on ennustettu antavan vanhalle MV -kuvaukselle "kuoliniskun" . Luulisin, että mm. värinegatiivien ja ostosmarkettikehityksen kymppikuvien yleistyessä rummutettiin MV -filmien häviävän. Toisin kävi, MV - kuvaus ei hävinnyt, mutta ilmeisesti värinegat tulevat häviämään.
Mv-kuvan ilmaisuvoimaa ei värikuva voi imitoida. Kysymyksessä on kaksi eri ilmaisutapaa, joita ei voi verrata. Eli kysymys redusoituu tekniikoihin, joilla voi luoda mustavalkoista kuvaa. Kai se tietyn tekniikan kuoleminen edellyttäisi, että tulisi jokin toinen korvaava tekniikka, joka voittaisi vanhan kädet alhaalla. Filmiaikana värifilmi ei voinut yksinkertaisesti tuossa suhteessa kilpailla. Vaikka värifilmit kehittyivätkin oli fysikaalinen fakta, että oli aina mahdollista tehdä vastaavalla tekniikalla suorituskykyisempi mustavalkofilmi. Vähän sama asia, kuin että digikameran kenno ilman värisuodattimia on aina suorituskykyisempi (kohinattomampi) kuin vastaava kenno värisuodattimien kera. No nyt digiaikana voi se paremman tekniikan tulo olla näköpiirissä, mutta itse suhtaudun asiaan vähintäänkin skeptisesti. Tuskin ainakaan järisyttävästi parempaa teknistä suorituskykyä on digimenetelmillä näköpiirissä, ellei nyt sitten saatavalla olevien filmien laatu mene yllättäen aivan pohjamutiin. Tätä voisi perustella esimerkiksi argumentein, ettei nykyisen filmien raekoon alapuolelle oikein hirvittävästi voi mennä digikameroiden pikselikoossa, jos haluaa säilyttää pikseleiden laadun. Toisena seikkana mahtaakohan digipuolella tulla koskaan todella mustavalkokuvaukseen optimoitua laitetta, eli sisältäen kennon ilman Bayer-suodatinta tms.?? Lisäksi kun filmeillä voi kennon kokoa aina varsin kätevästi kasvattaa, säilyy tietynlainen teknologinen yliote ainakin niin kauan kun digikennojen valmistustekniikka ylittää tai lähestyy 4x5 rajaa .