Kyllä Juicen kuitenkin suppeaan tuotantoon kantsii tutustua kokonaan. Toinen vähemmän tunnettu mutta (IMO) suuri albumi on Simsalabim Jim.
Laitetaan nyt varmuuden vuoksi se toinen vaihtoehto: "Puff the Magic Dragon" (on tämä näköjään suomennettukin "Lohikäärme Puff")
Puff lohikäärmehän se. Täytyykin kuunnella myös tuo Lounatuulen laulu, edellisestä kerrasta onkin aikaa. OlliR voi jatkaa
Taas kerran menee minulta yli hilseen ja ohi tietämyksen, mutta mitäpä siitä. Luulin aiemmin olevani musiikintuntija, mutta olen saanut huomata oman tietämykseni hyvin rajalliseksi. Tämä ketju on kyllä edelleen hauska.
Lisää vihjeitä: Kuvasarja viittaa osin kappaleen nimeen, osin sisältöön ja osin yhtyeen "imagoon". Olisin lisännyt tähän kuvan astronautista, jos minulla olisi sellainen omissa kuvissani ollut. Ja yhtye on eurooppalainen, mutta ei suomalainen. Ja ei, kyse ei ole Bowien "Space oddity":sta.
Kuvat taitaa olla USA:sta? Jos sillä merkitystä on. Ei mulla kaikaa mitään tuolta ajalta. Itsensä sytyttänyt tuo mieleen Sen Ei asfaltti liiku. ---------------------------------------------------------------------------------------------------------- Alkaa kai nyt paremmin toimimaan Youtubet kotimaisilla. YouTube ja Teosto pääsivät sopuun muusikoille maksettavista korvauksista ----------------------------------------------------------------------------------------------------------
Kuvat ovat New Yorkista, Pariisin Disneyland:sta ja ihan Kaivopuiston rannalta. Lisävihjeitä: Ensimmäinen kuva liittyy kappaleen nimeen ja toki sisältöön, toinen sisältöön ja tulikuva yhtyeeseen. Kyse on hiukan raskaammasta musiikista. Astronautit eivät ole kappaleessa, mutta videossa kyllä. Jollei tämä ratkea lauantai-iltaan mennessä, niin paljastetaan sitten ratkaisu.
Kai täällä joku on joka videoita on tottunut katselemaan. Minä en koskaan. Noin muuten musiikista höpiskelläkseni, raskaampi musiikki on aika jännä ilmaus silloin kun sillä tarkoitetaan ns. raskasta rokkia (heavy-rock), sillä tyypillisesti tai pääsääntöisesti hevirokki on kevyttä populaarimusiikkia kuitenkin noin laajemmassa perspektiivissä. Ei ainakaan sävellykset muutu raskaaksi millään soundin tai rytmin tyylillä, joka kuitenkin tätä nimitystä yleensä määrittää.
Kyseessä on siis saksalaisen Rammsteinin "Amerika". "Kevyttä populaarimusiikkia" voi olla mielenkiintoinen ilmaus tässä ja muissakin Rammsteinin kappaleissa. Tulikuva viittaa tietenkin Rammsteinin konsertteihin, joissa pyroefektit ovat varsin runsaita. Näissä konserteissa ei juuri rynnätä katsomosta lavalle. Esimerkkinä vaikkapa tämä konserttitaltiointi, joka kannattaa katsoa loppuun asti: Itse en ole juurikaan mikään Heavy:n suuri ystävä, ehkä juuri noista Mirroredinkin esittämistä syistä. Mutta Rammsteinin "hulluus" ja kappaleiden sanomat ovat varsin vaikuttavia. Saksan kielen ymmärtämisestä on tietenkin apua. Varmaankin seuraavan visan esittää taas nopein.
Rock on minusta osa populaarimusiikkia nykyään. Mitä tulee hevirokkiin, mielellläni katson sitä ns. perinteisen hevin kautta. Siihen ja sen evoluutioon äskeisellä Amerikalla en nähnyt juuri mitään yhteyttä. Itse rakastan perinteistä heviä jota minulle edustaa ainakin Deep Purple, Black Sabbath, Rainbow, Whitesnake, Iron Maiden. Paljon jäi bändejä mainitsematta, koska yritin rajata jotenkin sellaiseen tyylilajin ytimeen jossa ei ole liian ilmeisesti progea ja jazzia ja muuta erityisen kunnianhimoista. Tällä en todellakaan tarkoita että yksinkertaisempikaan musiikki olisi yhtään huonompaa tai vähemmän arvostettavampaa tai edes helpompaa luojalleen. ed. onhan Purplessakin progea ja jazzia ja tietenkin pitää mainita myös Led Zeppelin. On jokin esseen kirjoottaminen ex-tempore tietenkin tuhoon tuomittu yritys. Älkää ampuko. ed. Lyhyestä bändilistasta Iron Maiden on jo seuraavaa sukupolvea joka ainakin rytmillisesti tai temmossa vei perinnettä uuteen suuntaan. Vertaa Rainbow: Kill the King, joka toisaalta voisi olla vaikka speedmetallin synty.
Ensinnä mieleen tuli loistava Weasels Ripped My Flesh. Minä olen siis puu. Weasels Ripped My Flesh – Wikipedia