Vs: Muovin osuus linsseissä ! Voi pyhä Sylvi, älä sinä minun takkia rupea kääntämään, minä en sitä ole kääntänyt. Miten ihmeessä oikein luet meikäläisen tekstiä, ensin et edes huomaa jotain tekstin osaa, ja sitten kun boldaan sen, se onkin muka takinkäännös - huh. Edelleen, laseilla saadaan optisesti/kuvanlaadullisesti parempi objektiivi aikaiseksi kuin muoveilla. Piste
Vs: Muovin osuus linsseissä ! Siis onko sulla oikeaa tietoa asiasta vai heitätkö vain mutu tuntumalla? Mä saattaisin allekirjoittaa myös tuon lausahduksen mutta kun jotenkin tuntuu näissä uusissa muovi-opiskoissa olevan niin huimia juttuja että onkohan se tänä päivänä enään noin yksiselitteistä. Ihan nyt vaan tota sairaala teknologiaakin kun miettii jne. Mulla ei ole mitään tietoa. Ihan vaan mutulla heittelen.
Vs: Muovin osuus linsseissä ! Varmaan on että kehitys kehittyy ja asiat muuttuu. Siis vaikka muovi ei tällä hetkellä olisikaan optisesti linssin ihannemateriaali, niin pisteen jättäisin väitteestä kuitenkin pois.
Vs: Muovin osuus linsseissä ! Hienoa, tuohan todistaa mielipiteeni oikeaksi....ei vaineskaan, rehellisyyden nimissä on pakko tunnustaa etten ymmärrä noista mitään Silti, tilanne nyt on mikä on, ja voin myöntää nomad'ille, että tilanne ehkä vielä muuttuu...jos muuttuu.
Vs: Muovin osuus linsseissä ! Markku ei nyt muista, että kunnon linssejä ei enää koskaan tehdä yksin lasista, ainahan niissä on muovia mukana - ne pinnoitteet.... - Ja juuri niitten edellä mainittujen valohäviöiden vuoksi, siis pinnoista tapahtuvien heijastusten. Muovista voi tehdä paljon sellaista, mitä lasista ei. Esimerkiksi vaihtuvan taitekertoimen, joka on valokaapeleissa se juttu, mikä pitää valon sisällä. Keskiosassa taitekerroin on suurempi ja ulkoreunalla pienempi, valo kaartelee kaapeleissa eikä pyri ulos. Samaa *voisi* soveltaa linsseihin, jolloin saataisiin heijastuksia pois, ja taitto-ominaisuudet kuitenkin hyviksi. (Heijastuminen linssien pinnoista riippuu sekin taitekertoimesta, nykyisinhän sitä torjutaan niillä pinnoitteilla - siis juuri muoveilla....). Taitekerroin ei ole niin olennainen juttu, eivätkä niitten erotkaan. Eri lasilaatuja tarvitaan dispersion vuoksi, siis sen, että värit taittuvat lasissa eri tavoin. Dispersio on se ongelma, jonka vuoksi värikorjaukseen tarvitaan monimutkaisia objektiivirakenteita ja kalliita erikoislasilaatuja, joilla se on pienempi (LD, SLD, ELD, ED, UL, fluoriitti, thorium ja lantaani, fluorofosfaatit). Mitään niistä ei tarvittaisi, ellei lasilla olisi sitä paskamaista ominaisuutta, dispersiota. Muovilaatu, jolla on hyvin pieni dispersio näkyvän valon alueella, olisi ylivoimainen materiaali. Usko pois, vai mikä se Niffen perustelu olikaan ....
Vs: Muovin osuus linsseissä ! - Useimpien muovien taitekertoimet ovat about samoja kuin lasien; mutta dispersiot tavallisesti suurempia.
Vs: Muovin osuus linsseissä ! em. listassa oli myös kiteitä, jotka eivät ole lasia. Fluoriitti on yksi vanhimmista keinotekoisesti optiseen käyttöön tuotettu kide. jk
Vs: Muovin osuus linsseissä ! Juuri niin. Sano reilusti "usko pois", kun tiedät hyvin, että näin se menee oikeassa elämässä, mutta et osaa perustella sitä täällä saumattomasti tutkimuksen/tohtorinväitöksen kriteereillä.
Vs: Muovin osuus linsseissä ! Mitäs sanoo yleisö, jaksetaanko ruveta korjaamaan tässä olevia asiavirheitä, vai annetaanko olla?
Vs: Muovin osuus linsseissä ! Sano yksi... - tai no, älä pilaa iloa.... Tuossa muuten on selostus mainutuista vaihtuvan taitekertoimen linsseistä: Gradient-index optics - Wikipedia
Vs: Muovin osuus linsseissä ! Juu Ekana olisikin ollu tuo GRIN-linssi - se on nopein. GRINin voi tehdä lasista, ja tuosta Wikipedian linkistä löytyy viite GRIN-patenttiin vuodelle 1975, jossa kerrotaan kuinka vaihtuvaindeksisen voi tehdä myös lasista. Eduksi ei muuten yleensä ajatella heijastuksien vähyyttä, vaan linssiprofiilia itseänsä. Houkutteleva ajatus on kaarevan linssin korvaaminen tasolasilla, olettaen että valmistustoleranssit riittää - ja näiden vähyydestä voinee päätellä sen, ettei nykytekniikalla oikein riitä. Lisäys: Niin, onhan GRIN-linssejä saatavilla lasista suoraan hyllystä.
Vs: Muovin osuus linsseissä ! Eiks tossa jutussa sanottu, että niitä käytetään skannerien ja kopiokoneiden optiikkoina, vaiko vain voitaisiin käyttää? Kaiketi vain pieniä siis.
Vs: Muovin osuus linsseissä ! Suuren urakan otat, jos tuohon ryhdyt. [/quote] Luulen että saan vielä katua tätä, mutta menköön nyt sitten ainakin tämän yhden homman osalta. Juu. Siellä niitä käytetäänkin, riippuu tosin vähän suunnitelmasta. Pointti on siinä, että tuossa tapauksessa GRIN-linssi toimii lähes piste-pisteeksi periaatteella. Kun kuva-alaa yritetään suurentaa, alkaa tulla Ongelmia. Sinänsä hauska vilkaista, että mitäs maailmalla on viime aikoina tehty näitten suhteen, saapa nähdä ovatko yleistymässä lähivuosina isompiin kuvauslaitteisiin. Linkkiä Optics InfoBasesta sekä DARPAlta. Dublettien analyysiä DARPAn isompi haku GRIN-linssien valmistukseen
Vs: Muovin osuus linsseissä ! Ihmettelin tuota itsekin Varhemminhan ne olivat metallisuoloja, mutta jostain olen saanut päähäni, että polymeerejäkin olisi käytetty nyttemmin. Saattoi olla ihan mutua, totta.
Vs: Muovin osuus linsseissä ! Vain noin 9,461 biljoonaa kilometriä. Ei paha! Tuon eron varmasti huomaakin. En muuten tiennytkään, että AF-S 35/1,8 olisi jonkun kameran mukana tuleva objektiivi.
Vs: Muovin osuus linsseissä ! Itse asiassa kennon koko (1" teollinen mitta) on sama kuin Nikonin 1-sarjan kameroissa. Saattaa olla jopa sama kenno, koska Nikon käytää Sonyn kennoja?