Meikäläinen kävi prismassa katsomassa läppäreitä ja viereisessä hyllyssä oli nikonia ,kanonia ja muita kamera merkkejä.Kun otin kameran käteen ,niin ensimmäisenä tuli tunne onpa kevyt ja toiseksi epäily että kuinka suuri on muovin osuus ja miksi objektiivin sovituksessa on niinpaljon klappia.Onko myös lasi korvattu muovilla.Lasi on säilyttänyt ominaisuutensa vuosi satoja muuttumatta ominaisuuksiaan,siksi karrikoiden en heittäisi kainaloon dödöä hääkuvauksiin mennessäni ettei muovi objektiivi sulaisi ja muuttuisi ominaisuuksiltaan.Meikäläisellä jo senverran ikää ettei sitä kaikki muotivirtaukset hetkauta vaan ominaisuudet ja käyttötarkoitus on etusijalla.Erityisesti suorastaan raivostuttaa mainonnan keveyden vieminen hulluuden rajoille objektiiveissä ja rungoissa.Nuorisoa ohjaillaan kameran tärkeysjärjestyksessä: 1.Objektiivi ja kamera painaa vähän.2 On litteä.Käsittämätöntä että objektiivit painavat 230g--320g, niin se on tärkeimpiä kriteereitä objektiivien valinnassa.Meikäläisen olemukseen tulee silminnähtävä tyytyväisyys kun objektiivi painaa kokoonsa nähden paljon ja siinä on terästä muokattu pienillä toleransseilla ja lasin osuus on suuri.Menkää nuoret kuntosalille ettei 200gramman liikuttelu käy ylivoimaiseksi ja vaikuta virheellisesti ostopäätökseen.
Vs: Muovin osuus linsseissä ! Ei oo pakko ostaa marketista sitä muovirojua, mm. Carl Zeissiä saa toisenlaisesta kaupasta.
Vs: Muovin osuus linsseissä ! Moi ilkkis, En ole varma minkä ikäpolven kaveri olet, mutta jos suoraan sanon, niin viimeisten 70-vuoden aikana ei terästä ole ollut objektiiveissa kuin kinnitysbajonetissa, muut osat on olleet alumiinia, messinkiä ja lopulta muovia. Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että nämä muoviset nykyhärpäkkeet on melkoisia elektroniikkaleluja, välykset on sellaisia, että objektiivia helistellessään ihan hirvittää. Olen satavarma, että nykyobjektiivit ei kestä kuten varhaiset AF opiskat joissa ruuvitarkennus hoiti homman. Noista syistä olen säästänyt ja jopa hankkinut lisää kunnon AF objektiiveja joiden kuva-ala riittää myös FF rungoille. Eihän nuo vanhat "kunnon" objektiivitkaan aina paina hirveästi, päin vastoin, luotettavat normaaliobjektiivit painaa melkoisen vähän ja kokokin on pieni, ne turhat objektiiviin sijoitetut härpäkkeet lisää painoa ja vaurioalttiutta.
Vs: Muovin osuus linsseissä ! Minäkään en kauheesti liputtaisi äärimmäisen keveyden puolesta, mutta selkä on ruvennut oireilemaan kun 15 kiloista kameralaukkua kantaa, ihen teinikää en ole. Joku OM-D on käynyt mielessä....mutta kun se on niin kompromissi. Lumia 920 on kuulemma painava, mutta sitä en ole huomannut, kestävän ja tukevan tuntuinen se on.
Vs: Muovin osuus linsseissä ! Osta vanhoja M42-laseja. Kiinteäpolttovälisiä Super-Takumareja, metallia ja lasia. Vaikka f1,4 50 mm, kyllä piirrossa löytyy ja tarkennus on kuin unelma, ei varmasti mikään helise eikä klappia ole missään.
Vs: Muovin osuus linsseissä ! Muovien lähtökohtainen mollaaminen on typerää. Optisiin muoveihin saadaan kustannustehokkaasti valettua sellaiset muodot, jotka mahdollistavat suhteellisen yksinkertaisten optisten konstruktioiden rakentamisen. Objektiivin kokonaisvaltainen keventyminen auttaa myös automaattitarkennuksen nopeuden nostossa. Käytännössä muovi- tai komposiittirungot eivät ole kestävyyden suhteen ongelma. Ne ketkä tarvitsevat järeämpiä rakenteita voivat hankkia niitä edelleen. Teknisten muovien käyttö on mahdollistanut laitteiden reaalihintojen merkittävän laskun ja nyt onkin tavallisella kotikäyttäjällä taloudelliset mahdollisuudet hankkia sellaista kalustoa mistä takavuosina ei voitu edes haaveilla! jk
Vs: Muovin osuus linsseissä ! Empä voi paljoa väittää vastaan, mutta edellen olen sitä mieltä, että nuo nykyiset monilla(lue= kahdella) moottoreilla varustetut objektiivit eivät ole ikuisia. Vakaaja rungossa ja tarkenuus ruuvilla, siinä teille ikuinen ratkaisu;D
Vs: Muovin osuus linsseissä ! Ajattelepa vaikka tämän päivän huippupokkareiden optiikkaa. Moninkertainen zoom, lähitarkennus, hyvä valovoima ja piirto, jonka on pakko ylittää vastaavan FF-optiikan suorituskyky. On monennäköistä taittokerrointa, tukuittain asfäärisiä linssipintoja ja liikkuvia linssiryhmiä. Ilman muovia tuosta ei olisi tullut yhtään mitään. Ei ainakaan sellaiseen hintaan, että joku olisi vielä ostanutkin.
Vs: Muovin osuus linsseissä ! Objektiivin keveys ei ole sen optisen tai mekaanisen laadun este eikä painavuus tae. Thoriumia sisältävät wanhat optiset elementit kellastuvat wanhetessaan. "Wanhan hywän ajan" objektiivien rungot tehtiin messingistä eikä teräksestä koska hyvän teräksen työstäminen on vaikeaa (ja kallista) ja messinki vastaan messinki on luonnostaan hiukan "voideltu". Kameran paino ei tee tavallisesta valokuvaajasta hyvää valokuvaajaa joskin ehkä parempikuntoisen (tai selkävaivaisen). Rahalla saa ja hevosella pääsee.
Vs: Muovin osuus linsseissä ! mut hyi hyi eikös noissa oo manuaali tarkennus.. eihän sellasta voi käyttää enää 2013 luvulla.....
Vs: Muovin osuus linsseissä ! Toivottavasti ei ;-) Puhdas rauta läpäisee huonosti valoa, ruostuu eikä ole kovin kestävää muutenkaan.
Vs: Muovin osuus linsseissä ! Eiköhän nuo kaikki zoomeihin ujutetut asfäärilinssit ole puristettua muovia vai onko jossain hiottuja? Hyvin tuntuvat kelpaavan suurimmalle osalle jengistä, kun ovat valmiita maksamaan lisääkin niistä.
Vs: Muovin osuus linsseissä ! Ihan varmasti muitakin on, mutta ainoa minkä tiedän varmasti olevan (käsin) hiottu on Leican ensimmäinen (?) versio 35/1.4 Summilux M ASPHista. Hintakin on tietty sen mukainen. edit: korjaus - tuo eka asfäärinen versio oli juurikin Aspherical (teksti objektiivin etuosassa) ja sitä seuraava oli ASPH, nykyistä ASPH FLE:tä edeltävä malli. Itselleni on ihan sama vaikka linssit olis puusta tai vaikka banaaninkuorista tehtyjä. Kunhan jälki on hyvää ja kestävät normaalissa käytössä. Pajavasaraksi en objektiiveja tarvitse.
Vs: Muovin osuus linsseissä ! Summicron 35mm f/1.4 Aspherical. 1. versio on vuodelta 1990. Tuotanto tosin alkoi jo 1988 ja optiikka esiteltiin vasta 1990. Kaksi asfääristä linssipintaa. Koneella hiottuja lasitavarasta. 2. versio, eli ASPH. -versio esiteltiin 1994. 1 asfäärinen linssipinta, joka on puristettu lasista ei muovista. Käsin hiottiin asfäärisiä linssejä 60 (esim. Noctilux 50 mm f/1.2 vuodelta 1966). EDIT: Canon oli ensimmäinen, joka valmisti koneellisesti massatuotanto-asfäärisen vuonna 1971 (Canon FD 50 mm f/1.2 AL).
Vs: Muovin osuus linsseissä ! Sanoinkin, että zoomeissa... =) Noissa vanhoissa isoreikäisissä Canoneissa oli mielestäni 80-luvulle asti, mutta niitä ei enää hiottu käsin, vaan jollain siihen kehitetyllä hioma-apparaatilla. Kapasiteetti nousi lähes tuhanteen linssiin per kuukausi. Tieto perustuu muistikuviin lukemastani Canon-kirjasta, joten saattaa olla virheellistäkin tietoa. Canon alkoi todella aikaisessa vaiheessa puristella synteettisistä kiteistä lasia tele-objektiiveihin ja puristaa sekä lasia että muovia asfäärilaseiksi. Olisikohan jo 70-luvun lopussa? Onko muilla parempaa muistikuvaa?
Vs: Muovin osuus linsseissä ! Osaksi juu. Canon onnistui kehittämään keinotekoisia fluoriittikiteitä niin suuriksi, että niistä saatiin valmistettu teleobjektiivin linssejä ja markkinoille 1969 (Canon FL-F300mm f/5.6).
Vs: Muovin osuus linsseissä ! Enpä usko että Sony RX100:n Carl Zeiss Vario-Sonnar käyttää muovilissejä. Runko on kyllä jotain keinomateriaalia.