Viime aikoina olen käynyt kahdessakin henkilökuvauksessa. Samaten pitkän ajan kuluessa lueskellut osin merkillisiäkin kysymyksiä ison kasan siitä mikä objektiivi olisi "paras" muotokuvaukseen. No, eihän sellaista yksiselitteisesti olekaan ja lopputulema tästä kaikesta ja omasta studiokuvaajan työstä on, ettei usein suositeltu superterävä makro-optiikka ole likikään paras, tuskin edes siedettävä vaihtoehto. Olen vahvasti eri miletä siitä, että kuvan tarkoitus olisi kaivaa esiin se kolmas varjo silmäripsen toiselta puolelta tai esittää ihohuokonen kuumaisemana. Sen sijaan valojen käyttö pienemmälläkin kalustolla vaatisi lisää opiskelua, valon suunnan muuttaminen kuvattavan olemuksen ja piirteiden mukaan on selkeästi hakusessa ja hartialinjoiden mittasuhteista ei kukaan ole kiinnnostunut, vaikka pitäisi. Samaten, se kuinka valo jatkaa matkaansa ja missä sunnassa mallin takana taustaan ja kuinka voimakkaana on ilmeisesti kohta antiikista tietoa. Sanoisin, että kannattaa vääntää runkoon se vanha, päällystämätön linssi ja käyttää valoa niin paljon, että voi pysytyllä suhteellisen suurissa aukkolukemissa. Softaritkaan kun eivät kaikilla kennoilla toimi lainkaan samalla tavalla kuin filmillä.
Vs: Muotokuvaus ja objektiivit Ostin joku aika sitten 180mm F2,8 MC Sonnarin P6 bajolla, perhana liian terävä lasi ilmeisesti, ei kun takaisin myyntiin (ennen kuin on edes kokeiltu
Vs: Muotokuvaus ja objektiivit Mulla ei ole paljoa kokemusta muotokuvauksesta, mutta itseäni mielyttää lyhyt syväterävyyalue, eli kohteen selkeä irroittaminen taustasta. Työn alla on vanha (pikkuvikainen) Exactan biotar 1.5/75mm, josta saan sovitteella oivan muotokuvaobjektiivin Olympuksen PENille. Tuo tuntuu piirtävän kivasti jo f2 aukosta alkaen, jolloin syväterävyys on hyvin lyhyt.
Vs: Muotokuvaus ja objektiivit Exaktoja myytiin joillakin markkinoilla myös nimellä Exacta, joten tuota muotoa ei voi pitää täysin vääränä.
Vs: Muotokuvaus ja objektiivit Kuten Werner Wurstin kirjassa "EXAKTA ja pienkamerakuvaus" -kirjassa todetaan "EXAKTAN yöobjektiivi" 1:1,5/75 mm erotuksena kauko-objektiiveista (alkaen 100-millisestä). Suomennos 4. saksankielisestä painoksesta, sivu 77 (Helios 1955). EDIT: On muuten kirja, johon erinomaisella tavalla kulminoituu saksalainen perusteellisuus ja tekninen orientoituminen. 400 sivua pientä pränttiä. Vilho Setälän hieno käännösteksti.
Vs: Muotokuvaus ja objektiivit Ensimmäinen järjestelmäkamerani oli Exakta Varex 2b. Hommasin tietenkin myös tuon kirjan, joka valitettavasti on aikojen saatossa kadonnut. Niin on myös kamera. Kapa
Vs: Muotokuvaus ja objektiivit Laitetaan nyt mukaan myös tuolla kuvattu muotokuva. Kapa p.s. en kuolemaksikaan muista, mikä oli objektiivi, saattoi olla joku Ennan 135 millinen tai Zeiss Jenan 50/2,8.
Vs: Muotokuvaus ja objektiivit Eka osuma Googlesta: http://i232.photobucket.com/albums/ee75 ... C_2371.jpg"]http://i232.photobucket.com/albums/ee75/zdshop25/DSC_2371.jpg Ja toka.... http://img.photobucket.com/albums/v196/ ... ne1v3b.jpg"]http://img.photobucket.com/albums/v196/mitica100/kine1v3b.jpg
Vs: Muotokuvaus ja objektiivit Joo, noin kai se kirjoitetaan. Tällainen: http://img691.imageshack.us/img691/7898/15392318.jpg Kameran tyyppiä en muista, mutta voisi olla tuo Varex. Kuiluetsimellä varustettu kinofilmikamera. Vaarin 60-luvulla (?) ostama, itse en ole sillä kuvannut.
Vs: Muotokuvaus ja objektiivit Kaveri (Lahdesta valmistunut) tekee leioätyökseen muotokuvausts ja käyttää 99% Canonin 70-200/4 IS lasia, joten ei asioista kannata välttämättä tehdä turhan monimutkaista. Keskittyy enemmän olennaisempaan...
Vs: Muotokuvaus ja objektiivit Tuolloin oltiin aika omillamme. Vehkeet hieman toisenlaiset. Kuvia silti yritettiin saada aikaiseksi. Kapa
Vs: Muotokuvaus ja objektiivit Mun mielestäni ne osittain korjaamattomat, jotka tekevät terävän kuvan ja osittain epäterävän, tekevät kauneinta jälkeä mitä yhdellä valotuksella saa aikaan ja henkilökuvauksessahan monivalotukset eivät oikein tahdo käydä plaatuun. Softarit sössivät terävyyden kokonaan. Tästähän oli melkoinen debatti taannoin täällä.