Kaikkea sitä on tullut tehtyä. Lahden taideteollisessa oli valokuvalinjalla tarkoitus saada perusvalmiudet valokuva-alalle. Kukin sitten suuntautui sen jälkeen omalle alueelleen. Tässä yksi harjoitustehtävä vuodelta 1974. Kinolla ja tietenkin Trixiä . Värit sitten kuvasin Mamiyan 6x7 koossa, jos tämä nyt ketään kiinnostaa. Silmät nyt katsovat hieman liian sivulle. Kapa P.s. Mallin nimeä en nyt valitettavasti muista. Kuvien käyttö kaupallisesti on kielletty.
Ensimmäinen kerta, kun työskentelin ammattimallin kanssa. Suhtautui mukavasti opiskelijapoikaan. Muutaman kerran olen sen jälkeen kuvannut muotia ammattilaisten kanssa, mutta se ei oikein jaksanut kiinnostaa. Talojen kanssa oli jotenkin helpompaa Kapa
Tykkään, sulla olisi selvästi ollut kykyä myös tähän suuntaan, olisit vaan jatkanut tätäkin, vaikka eihän se ole myöhäistä nytkään, ihmisiä ne on hyvinkin mallit(kin)....
Kiitos, käyn hiljalleen vanhoja kuviani läpi tulevaa retrospektiiviä silmälläpitäen. Nyt testailen repro vai skannausta. Tämä on repro mv-kinonegasta. Hyvin sattumanvarainen kuva. Kiinnitin huomiota, kuinka malli pitää sormiaan, sehän on yleensä vaikea asia ihmisiä kuvatessa. Näkee, että on ammattilainen. "Normaali" ihminen harvoin tekisi näin. Kapa
Totesin tuossa juuri kuvaa katsoessani, että kumma kun filmikuvista on vähemmän nuristavaa, vaikka filmikuvaa on vaikeampi ennakoida. Siis Kapa on oikeestaan valinnut kivisemmän tien, kun kuvaa digikuvaa?
Mvuorimaisesti jotenkin toteaisin että vuonna 1974 Kapa ei olisi voinut valita digikameraa vaikka olisi halunnut
Tuolloin oli tullut muotiin valaista isolla tasovalolla, ja saada valolle suunta. Vastapuolelle sitten tasoitusta, eikä mitään varjon puolelle tehtyjä takaviistosta puhkipalaneita poskien reunoja, kuten nykyisin. Kapa
Ai kun on hieno kuva. Oikeasti. Lataa nyt Kapa välillä Trixiä johonkin kameraan, saatat itsekin yllättyä ...
Silmiä hivelevä kuva. Kyllä tämä vahvistaa käsitystä, että ennen vaadittiin kuvaajalta ja ennen myös osattiin. Voi että, kun nykyistenkin katalogien kuvat olisivat tätä tasoa.
No, onneksi Vogue, Harper´s Bazaar ja Dianne von Furstenberg pitää kuvaajat liikkeellä, ettei ne jässähdä paikoilleen.
Jos ajatellaan, että Kapa osaa nykyään kuvata ainakin yhtä hyvin kuin opiskeluaikanaan ja että kyseessä on harjoitustyö, eikä bulkki-katalogityö, jää vahvistuksen perusteeksi vain nostalgia.
Ei yhtään pois siitä, että tämä on hieno, mutta kyllä nykyään tehdään aivan valtavasti hienoa kuvaa, sekä fashion, beauty, glamour että editorial genreissä. Hienompaa kuin koskaan ennen, onhan matkan varrella tietysti oppia kertynyt. Toki omat huippunsa on ollut joka vuosikymmenellä ja paljon hienoja tekijäitä kuollut, mutta jos katsoo alan lehtiä... tai katsokaa itse, jos olette eri mieltä...
Jaa, että sinne muistikorttilokeroon? Ensi kesänä kyllä virittelen solarigrafiapurnukoita. Muovikassillinen vanhaa neukkupaperia. Saas nähdä, mitä tulee. Olis mulla tuossa hyllyllä Fujin 6x45 Wide 60. Viritys on mennyt jumiin. Pitäisi kai huollattaa vehje? Trixiä ei kai enää saa 120 koossa, kinolla en enää kuvaa. Täyskokodigitkin myin pois ja siirryin takaisin kroppikameroihin. Kapa
Ollin kommenttiin liittyen: Mä olen vieläkin sitä mieltä, että 40-luvun lopun ja 50-luvun alun amerikkalaiset kuvat ovat tässä yhteydessä vakavia kilpailjoita. Iso koko, melkoinen valaisuarsenaali ja aivan omintakeinen, viimeiseen saakka harkittu työ.
