On hyvä, että makkarakeitto maistuu, mutta makkarakeiton vetämis -kuvia, joissa ruokahalu on tärkein ajatus, näkee yleensä pikkulapsista, jolloin ollaan ikäänkuin ylpeitä, että mentaaliset kyvyt mahdollistavat jo syömisen (ja toisaalta nähdään syöminen terveyden ja kasvun merkkinä). Mutta ikäihmisen yhteydessä "sama kuva" palauttaa ajatusprosessien ja kuvan magian voimalla vanhuksen lapseksi eikä hyvää tarkoittaessaankaan tee vanhukselle hyvää, vaan päinvastoin. Olisi edes hyvän näköistä soppaa, jolloin syömiseen liittyisi sivistynyt kulinaristinen nautinto. Hienompaa olisi ottaa kuvia vielä kunnossa olevasta älystä, kasvavasta viisaudesta tai jostain muusta vastaavasta.
Väljemmästä rajauksesta olisin pitänyt, koska kuvasta ei juuri käy - ilman tekstiä - ilmi, mitä tehdään ja missä. Mulla assosioituu tämä kuva toisella lailla: Taannoinhan oli hesarissa sunnuntaisivuilla juttu dementoituvasta vanhuksesta. Jutun kuvassa kyseistä, itse asiassa myös 83-vuotiasta, hoitokodin asukkia syötettiin. Eli omat ajatukseni eivät rinnasta vanhusta lapseksi vaan ikäryhmänsä hyväkuntoiseksi edustajaksi. Pessimismini kenties huokuu, mutta eikö - ainakin jollain tasolla - "kunnossa olevaa älyä" ole myös se, että kykenee itse syömään ja muistaa kuinka niin tehdään. Ristiriitaista tosin on, että kuvan "mummo" voi olla älyllisesti paaljon muutakin kuin vain syöntikykyinen. Jeijs.
tämä on minusta hienoa että mummo pystyy vielä itse tekemään ruuat ja syömäänki ne kun yleensä tuon ikäiset alkaa oleen jo aika heikossa kunnossa, ja asuskentelee yksin omakoti talossa maalla ja hymäki löytyy vielä vaikka välillä kylläki konjakin avulla mutta pysyypä terveenä .
joo ja kyllä hän on älyllisestikki iskussa, muistin kans menee joskus nimet sekaisin ei sen pahempaa kyllä minusta ihan sallittua tuolla iällä.