Oon tässä miettiny, jotta miten peijjoonassa tehdään yhtä komeita kuvia kuin mitä otsikon Magnum-kuvaaja tekee? Kuvaako mies digille vai filkalle, käyttääkö mittaetsintä vai yksisilmäistä peilikameraa? Ennenkaikkea kiinnostaa, että millä polttovälillä hän kuvaa? Reippaanlainen vinjetointi luo tietty tunnelmaa, mutta on noissa kuvissa jotain muutakin. No, komiaa jälkeä jokatapauksessa. Magnum Photos Home Oma suosikki on tää: Magnum Photos Sillä minä tänne kirjoitan, kun ei tuolta Kuukkelista tunnu äkkipäätä mitään erikoisempia faktoja löytyvän. Aika nihkeästi ainakin Lontoon murteisia haastatteluja tms. julkisuutta harrastava ammattimies kyseessä.
Vs: Paolo Pellegrinistä Tästä on jossain ollut puhetta, kun porukka ostelee vain Canonia ja Nikonia. Paolohan kuvailee käsittääkseni Olympuksen digille, nykyään. Jotain sivuja löysin googlestakin aiheesta, kaippa joku sponssidiilikin on. En tiä miten ennen digiaikaa kuvasi... http://www.olympusamerica.com/e1/gal_ppellegrin.asp
Vs: Paolo Pellegrinistä Mun mielestä noissa näytekuvissa on enemmän esillä vedostustekniikka kuin käytetty kamera.
Vs: Paolo Pellegrinistä Joo eihän se kamera mitään ratkaise, kyllä noita varmaan aika paljon jälkikäteen viimeistellään. Kehuu silti jossain "uniikkeja värejä" E-330 kamerasta tms.
Vs: Paolo Pellegrinistä Hakusanoilla Paolo Pellegrin ja Leica M löyty haastattelu jossa Paolo-poika sanoo diggailevansa 35mm polttovälistä Leican nokalla. Oishan tuo pitänä arvata. Vaan mitä ootte ihmiset mieltä noista kuvista onko noi kaikki otettu 35:llä millillä? Itte oon vaan pitkään miettiny, notta minkä polttovälin primen sitä hankkii... 50milliä löytyy jo. Sillä tässä pohdiskelen. Oli muuten muutenkin ihan mielenkiintonen haastis. Ja etennii kun samat kysymykset kysytään muiltakin kuvaajilta. http://www.enterworldpressphoto.nl/master_class.php?hilow=
Vs: Paolo Pellegrinistä Magnumin sivulla on jotain neliöformaatissa olevia kuvia Kamputseasta jotka eivät varmastikaan ole Leicalla kuvattuja, vaan todennäköisimmin keskarin laajakulmalla. Luulen että nuo on filmille, koska ovat vuodelta 1998.
Vs: Paolo Pellegrinistä Voi olla turha huomautus, mutta croppi kannattaa sit huomioida, ettei vain tuijota polttoväliä Esim. Olyn digijärkkä ja 35mm on jo aika tele
Vs: Paolo Pellegrinistä Juupeli, cropit ja kertoimet tiedossa, kinokoolla itse kuvailen. Käyttääköhän Pellegrin-Peloton jotain filttereitä (punasta, keltasta, polaa tms) kuvissaan, mittee ootte mieltä? Sitäkin oon miettiny, että miten ne mahtais digin nokalla toimia? Saahan niitä jälkikäteenkin lisättyä, mutta miusta jälki on jotenki erilaista ja huiputusta... (Vaikken tiiäkkään mimmosta sen pitäis olla.) Äkkiseltään aateltuna luulisi filttereiden jotenki kameran laskutapoihin/alakorytmeihin vaikuttavan.
Vs: Paolo Pellegrinistä Huiputus-ajattelijoiden ongelma onkin siinä, että he ajattelevat äkkiseltään, eivätkä koskaan kunnolla. Suotimet eivät vaikuta algoritmeihin, mutta vähentävät sitä informaatiota, jota algoritmeilla käsitellään. Taiteellisesta näkökulmasta suotimet ovat jopa eettisesti kehnoja, koska ne rajoittavat kuvaajan vaikutusmahdollisuuksia lopputulokseen. Mitä ihmeen ilmaisua on se, jossa värien toistuminen harmaasävyinä annetaan suodinsuunnittelijan päätettäväksi ottamatta kuvan värimaailmaa huomioon. Eettisesti erinomaisia värisuotimet ovat lähinnä konservatiivisesta näkökulmasta: vanha on aina enemmän oikein kuin uusi, sanoi sitten järki tai lopputulos mitä tahansa.
Vs: Paolo Pellegrinistä Ihan arvaus on että eivät kovin usein noi käyttele suotimia. Riippuu varmasti kuvaajasta paljon. Ihan perinteisessäkin mustavalkokuvauksessa pystyy jonkin verran sävyjä muokkaamaan jälkikäteen, ilman suotimia. Ne kun "syövät" valovoimaa, minkä uskon olevan usein ongelma tuon tyyppisessä valokuvauksessa. On totta, että digikameroilla on monella tapaa kätevämpi tehdä suodatukset jälkikäteen, ilman filttereitä. Itse en tunne niin tarkkaan tekniikkaa, että tietäisin onko mitään etua siitä, että käyttäisi sitä värisuodinta. Varmaankaan ei mitään sellaista hyötyä ole, että siinä järkeä olisi, jos ylipäätään mitään. Mustavalkofilmille ne kuitenkin ovat varsin käteviä Nykyaikana jos filminsä skannaa, voi toki yhtä hyvin kuvata vaikka Fujin Superiaa tai muuta värinegaa ja tehdä siitä digitaalinen "mv-käännös". Tällöin saa samat mahdollisuudet säätää värikanavien kanssa ja lisäksi (kuten C-41 prosessin MV-filmeillä) pystyvät skannerit käyttämään infrapunavaloon perustuvaa roskien poistoa. RAW-lehdessä olikin tästä esimerkki Peter ten Hoopenilta.
Vs: Paolo Pellegrinistä Mulla on filmin kiinnitteet seitsemän desin San Pellegrino-pulloissa. Filmiin kuin filmiin tulee tarkalleen samanlainen rae kuin Paolo Pellegrinin kuvissa.
Vs: Paolo Pellegrinistä Aikani kuluksi etsiskelin lisää matskua tuosta Poika-Pellegriinistä. Digitaalisesti kuvaa nykyisin kokonaan, kuten oli tiedossa. ( http://www.enterworldpressphoto.nl/master_class.php?hilow= ): "I’ve been completely digital for the last year now though I do believe I will shoot film again regularly at some point." Liekkö sitten Leica M8 miehiä, ainakin sai Leicalta viime vuonna rungon käyttöön: "Besides having his book project printed, the Italian photographer Paolo Pelligrin will receive 10,000 Euro in cash and a LEICA M8 digital rangefinder system camera." ( http://leica-camera.co.uk/culture/leica_publishers_award/winner_2007/ ) Toisaalta voi olla myös tommonen Peter Ten Hoopen tyylinen filkkakuvaaja, mitä kyllä toi ensimmäisen linkin lainaus vähän kyseenalaistaa. Ohessa kaksi samaa kuvaa, toinen värillisenä, toinen MV:nä. Luulenpa että digille on kuvattu ja sitten tehty tummahko mv-käännös jälkikäsittelyssä. http://www.magnumphotos.com/Archive/C.aspx?VP=Mod_ViewBox.ViewBoxZoom_VPage&VBID=2K1HZOLQA0GAM&IT=ImageZoom01&PN=42&STM=T&DTTM=Image&SP=Story&IID=2K7O3R9EVX_L&SAKL=T&SGBT=T&DT=Image http://www.magnumphotos.com/Archive/C.aspx?VP=Mod_ViewBox.ViewBoxZoom_VPage&VBID=2K1HZOLQAKUGT&IT=ImageZoom01&PN=919&STM=T&DTTM=Image&SP=Search&IID=2TYRYDMZYIOJ&SAKL=T&SGBT=T&DT=Image Johtopäätös: Luulenpa, että diginä M8:lla kuvailee, tuntuu kuitenkin usein manuaalifocusta käyttävän (mikä ei välttämättä Olyssa ihan yksinkertaista, pieni etsin tms.) ja kuvaustyyli on kuitenkin usein niin laajakulmavoittoista, eikä Olyllä ole, tai ylipäätään 4/3 standardiin ei ole kauhean helppoa tehdä valovoimaista laajista. Kun hämärässä vallitsevassa valossa kuitenkin tykkää tämä kyseinen Magnum-kuvaaja kuvata (kts. Wpph:n linkki), niin silloin valovoimaa tarvitaan. Summa summarum: Kyse ei ole välineistä vaan näkemyksestä. Hyvä kuva toi kopteri kuva on värillisenäkin.
Vs: Paolo Pellegrinistä kappas Paolo onkin nykyisin Canon miehiä. Kopterikuva esmerkiks on kuvattu canonin SLR:llä. Suht mielenkiintosia haastatteluja muutenkin noi ambassadors-jutut. http://cpn.canon-europe.com/content/ambassadors/paolo_pellegrin.do
Vs: Paolo Pellegrinistä Mielestäni PP kuvasi joskus Olyllä ja nyttemin aivan oikein Canonilla. Mielestäni Oly kuvat erottuvat 4/3 formaatin ansiosta.