Vs: "monivalotus" digillä - tarkkuuden kato? Eikö teidän kameroilla saa monivalotusta Diginä? Nikon D200 hoitaa homman. Tähti/planeettakuvauksesta muutama lisä deetalji. Yleensä otetaan pimeä Bias kuva ja valkoinen Flätti. Sitten otetaan seurannalla tarvittava määrä seurannalla muutamamien minuuttien tai enemmän pätkiä jotka lopulta pinottaan tietokoneella. Varsinaisia tähtikuvia otetaan poikkeuksetta CCD kenno kameralla, joka ei näytä tavalliselta kameralta ollenkaan, vaan on fokuserissä olevä pötkylä joka on kiinni suoraan tietokoneessa, ja data liukuu suoraan kiintolevylle. Ei siis ihan joka jäbän juttu, ja laitteet poikkeavat tavallisesta valokuvauksesta kuin se kuuluisa yö ja päivä. Järkkärillä ja sen omalla optiikalla onnistuu kuvaaminen myös seurantajalustalla, ihan kelvollista jälkeäkin. Ironista on, että moni harrastaja on aloittanut tähtikuvauksen kaukoputkella, läppärillä ja nettikameralla. Registax on oiva ohjelma Windows käyttäjille kuvien pinoamiseen, sopinee myös HDR harrastajille. Tarpeeksi jytkyllä jalustalla tarkkuus ei katoa, tarkennuksen lukitus on tietysti kaikilla tehtynä.
Vs: "monivalotus" digillä - tarkkuuden kato? Tällä hetkellä kuvaajista varmaan suurin osa kuvaa digijärkkärillä syvää taivasta ja planeettakamerana on yleistymässä kroppivideointiin pystyvät DSLR koneet. Pentaxin uutuus pystyy jopa hetken seurantaan GPS signaalin ja kolmen akselin suuntaisten kiihtyvyysanturien avittamana sekä kennoa hiukkasen liikuttelemalla ihan tavallisella hyvälaatuisella kamerajalustalla. Täällä Kameralaukussa ei varmaan ole kuultukaan Pentax kameroista? ;-) Erikoiskameroitakin on tietysti mutta ne eivät ole välttämättömyys. jk
Vs: "monivalotus" digillä - tarkkuuden kato? Nyt en ole ihan varma tuliko asia jo esille, mutta itse ainakin kerroit erilaisista sulkimista. Eikö vielä lisäksi nuo Penit toimi siten että suljin menee ensin kiinni ja heti perään aukeaa valotukseen, joten tärähdystä syntyy. Miksei osansa voi olla tässä myös vakaajan takia ripustuksen varassa (?) olevalla kennolla.
Vs: "monivalotus" digillä - tarkkuuden kato? Valokuvaajat varmasti käyttävät kameroita, mutta tähtiharrastajille kaukoputken polttotasolta kuvaaminen on yleistynyt juurikin CDD kameroiden halvennuttua harrastajakukkaroiden ulottuville. Jos vakavasti aikoo kuvata tähtiä ja avaruutta ym. kandee ehdottomasti pystyttää kiinteä observatorio ekvatoriaalisella koneistolla. Kamera jalusta, oli se sitten miten hyvä tahansa värisee ja tärisee ihan liikaa niihin hommiin. http://foorumi.avaruus.fi/http://code.mediadrive.fi/phpbb/viewforum.php?f=3.0 Yllä olevasta osoitteesta voi käydä katsomassa kunnon tähtikuvausvehkeitä, on siellä tavallisiakin kameroita mutta ne ovat yleensä objektiiveineen reppuselässä kaukoputken kanssa. Itse harrastan ihan vaan visuaalikatselua, enkä muuta voi todeta ettei kunnon saksalaista ripustusta voita mikään. Kamera tripodeilla ei tule kuin harmaita hiuksia. Tässä mallia omasta arsenaalistani, ja tällä katsellaan vain siis visuaalisesti!
Vs: "monivalotus" digillä - tarkkuuden kato? Digijärkkärit: http://foorumi.avaruus.fi/http://code.m ... .php?f=5.0"]http://foorumi.avaruus.fi/http://code.mediadrive.fi/phpbb/viewforum.php?f=5.0 Linnunratakuvia: http://foorumi.avaruus.fi/http://code.m ... ic.php?t=9"]http://foorumi.avaruus.fi/http://code.mediadrive.fi/phpbb/viewtopic.php?t=9 Käsitys että reppuselkäkuvaus on ainoa järkevä tähtikuvaustapa perusjärkkärillä, on vanhentunut. Polttotasolta kuvaajien määrä on kasvanut sitä myöden kun tavallisten järkkäreiden herkkyys on kasvanut ja ED EPO linssiputket ovat yleistyneet. jk
Vs: "monivalotus" digillä - tarkkuuden kato? Mitä CDD -kamerat ovat - tarkoititko CCD-kennojen käyttöä?
Vs: "monivalotus" digillä - tarkkuuden kato? Ovat CCD kennoon perustuvia hiukan WEB kameroita fiksumpia värkkejä. Kennokoko voi olla suuri, se voi olla monokromaattinen, se voi olla myös jäähdytetty. Hintaa moisilla kameroilla on 100€ - 10 000€ haarukassa. Esimerkki yhdestä hyvästä: http://www.sbig.com/ Ja halvasta: http://www.celestron.com/astronomy/cele ... image.html"]http://www.celestron.com/astronomy/celestron-neximage.html jk
Vs: "monivalotus" digillä - tarkkuuden kato? Ok. Digikameroissahan käytettiin CCD-kennoja ennen CMOS-kennoja.
Vs: "monivalotus" digillä - tarkkuuden kato? Näitä EOS 60Da ja vanhempia 40Da koneita tai niiden kotitekoisia klooneja on aika monella: http://www.canon.fi/For_Home/Product_Fi ... /EOS_60Da/"]http://www.canon.fi/For_Home/Product_Finder/Cameras/Digital_SLR/EOS_60Da/
Vs: "monivalotus" digillä - tarkkuuden kato? Noissa näyttäisi olevan kennon jäähdytys eli lämpeneekö se kenno todella nnin paljon vai saadaanko pakastamalla parempi signaalikohinasuhde? Juuri toisessa threadissa ihmettelimme Nikonin 700-järkkärin banding-kohinoita äärimmäisillä herkkyyksillä.
Vs: "monivalotus" digillä - tarkkuuden kato? Ammattilaisten, siis tähtitieteilijöiden kamerat (CCD aparaatit) ja erityisesti niiden kennot jäähdytetään nestemäisellä typellä alla -50 celsiuksen lämpötilaan. Kohina on juuri se akhilleen kantapää digikuvauksessa, kun kenno alkaa lämmetä se kohisee. Sen lisäksi että tähtiharrastajilla on vanhempia laitteita, niistä monista on poistettu infrapunasuodatin, eli kaikki ottavat jokaikisen fotonin vastaan mitä taivaalta tulee. Sellaisella, siis modatulla tähtijärkkärillä ei tee sitten päivänvalokuvauksessa juurikaan mitään. Tähdet ja avaruus lehdessä oli takavuosina artikkeli "älä tee tätä kotona" otsikon alla, jossa erään modaajan käsissä juurikin Canonin D40 kamerasta otettiin tämä ko. Suodatin pois. Se vaatii kolvia ja kamera on purettava "takaapäin", siis irroitettava piirilevyjä ja kenno, jotta suodin saadaan sulkimen takaa pois. J.A.K:illa tuntuu olevan ihan asia hallussa. Muoks: Muuten tuo Canon 60Da ei saavuttanut ihan sitä massojen suosiota, mitä Canon haki tähtiharrastajille suunnatulla laitteellaan. Monet sen sektorin harrastajat ovat melko vannoutuneita tee-se-itse miehiä, ja jos muutaman satasen kamerasta (nykyään kympin) saa suotimen poistamalla kelvollisen tähtivalottajan, mitä muuta se tarvitsee. 60Da oli muuten melko kallis kamera, ilmestyessään.