Filmillä käytän päällekkäisvalotusta sopiviin kohteisiin luomaan mieleistäni jälkeä. Usein valotuksia on kymmeniä, eikä yli 100 valotusta ole mitenkäään tavatonta. Näissä toimin niin, että mitattu valotusaika jaetaan pieniin osiin. Esimerkiksi jos valotusmittari näyttää 1/4s tietyllä aukolla, niin kuvaankin sen sijaan nopealla ajalla monta valotusta joiden yhteen laskettu summa vastaa mitattua. Tässä esimerkissä 32 kpl 1/125s valotuksia. Digissä täysin sama ei onnistu, mutta pinoamalla normaalilla ajalla valotettuja voi joskus päästä jotakuinkin samaan tavoitteeseen. Tai käyttämällä suurempaa herkkyyttä ja toivomalla pinoamisen pehmentävän kohinaa... Ok. Mutta... Toistaiseksi kaikki kokeilut ovat tuottaneet tulokseksi selvästi pehmeämpää jälkeä kuin mitä yksittäinen valotus on. Ihmettelenkin, että mistä päin pitäisi etsiä syyllistä? Runkona olen käyttänyt Pen E-PL2:sta ja E-PL1:stä. Objektiivina sekä kiinteää m.zuiko 2.8/17mm että 14-42mm kittizoomia. Oletuksenani oli, että kittizoomi tuottaisi selvästi pehmeämpää koska siinä objektiivin etummaiset linssit pääsevät heilumaan... Kyllä, sen jälki on pehmeämpää kun pinotaan useita valotuksia, mutta niin on myös kiinteän 17mm objektiivin. ??? Vakaaja ei ole käytössä, jalusta on Manfrotto 055 järeällä kuulalla + hexagon-pikakiinnityksellä. Ennen tarkempia johtopäätöksiä; onko joku "monivalotellut" digillä (etenkin oly pen:llä) onnistuneesti. Hakeakko syytä rungon / objektiivien tuottamista pienistä siirtymistä vai onko kinokoolla/keskikoolla hyvin toimiva jalusta huono valinta ja syy enemmän siellä suunnalla? Tuo pikakiinnityslaatta kun on aika suuri verrattuna kameran pohja-alaan. Alla esimerkkikuvat, toisessa on 1 valotus, iso 400 ja 1/30s. Toisessa on reilu 10 valotusta pinottuna.
Vs: "monivalotus" digillä - tarkkuuden kato? Olisiko paremmin: "monivalotus" digillä - osaamattomuuden voitto?
Vs: "monivalotus" digillä - tarkkuuden kato? Kyllä mua kanssa kummastuttaa, ettei tolla Nokian E7:lla tahdo saada kunnollista HDR:ää aikaiseksi niin mitenkään.
Vs: "monivalotus" digillä - tarkkuuden kato? Tulee mieleen, että mitenköhän runkovajakaaja vaikuttaa tähän? Siis vaikka ei ole päällä. Ei minulla ole D700:n kanssa ollut useampien valotusten kanssa muuta ongelmaa kuin, että en vain osaa tehdä säädyllistä hdr-kuvaa.
Vs: "monivalotus" digillä - tarkkuuden kato? Voisitko nyt sitten sivistää meitä osaamattomia, jäi vähän vastauksesi vajaaksi, sanoisin
Vs: "monivalotus" digillä - tarkkuuden kato? Siten, että itse en ole tuota digillä koskaan huomannut. Jotenkin tuntuu, että taas kerran selitellään perusteettomasti, miksi filmi on parempi kuin digi. Voin olla tietysti väärässäkin, anteeksi kaikille. T Jukka
Vs: "monivalotus" digillä - tarkkuuden kato? Ei hyvää päivää Miten tästä(kin) yritetään trollata filmi vs. digi? Laittaisitko ystävällisesti esimerkin vaikka 20-30 ruudusta päällekkäin pinottuna ja samasta vain yhden valotuksen version?Kun kerran osaat... Noin muuten, ei selityksenä voi olla mikään digin juttu, tämä on jotain muuta. Joko näiden objektiivien rakenteellinen ongelma tai runkovakaajan (vaikkei se ole päällä!) tuottamaa efektiä. Täysin ei voi sulkea pois myöskään jalustan ongelmia, mutta en keksi mistä voisin saada järeämmän jalustan. En usko, että berlebach sen parempi on tässä tilanteessa. Jos ongelmat ovat jalustan suunnalla, silloin syytä pitää hakea Pen:ien jalustakiinnityksestä.
Vs: "monivalotus" digillä - tarkkuuden kato? Siis eli tässä yritetään luoda hdr-kuvaa? Millä ohjelmalla näitä yhdistät? Jos ohjelmasi ei tarkista, että kaikki kuvat ovat tarkasti päällekäin, kuvaan tulee pehmeyttä (lieneekö juuri sana ghost kuvaamaan juuri tätä) koska reunat menevät päällekäin. Vaikka kuinka luulee että kamera ei liiku, niin pientä liikettä tulee niin helposti. Photarissa on esim täppä 'remove ghosts' kun photarin hdr -toiminnolla tekee kuvaa. Lisäksi itse käyttäisin didissä suositeltua 100 ISOa tai mikä onkaan mahdollisimman pieni kameran "perusiso". trv. nim sekavasti myös seuraavassa viestissä
Vs: "monivalotus" digillä - tarkkuuden kato? Filmillä resiprookki-ilmiö muuttaa filmin ominaisuuksia. Monivalotuksissa myös katossa käyvä peili ja sivuttaisliikkeessä oleva verhosuljin lisäävät epäterävyyttä.
Vs: "monivalotus" digillä - tarkkuuden kato? Todella helposti tulee heittoa vaikka kalustokin olisi vähän järeämpää. Otan aika usein tuotekuvissa valot omiin ruutuihinsa ja siinä saa olla tarkkana, vaikka kamerana olisi kymmenkunta kiloa painava palkki sadan kilon studiojalustalla ja alla vielä betonilattia. Paljoa ei liikettä tietenkään tule, ruutujen kesken saattaa olla ehkä pikselin heitto, joka on helppo korjattava. Huomattavasti kettumaisempaa on huomata kuvien heittävän juuri puolen pikselin verran, sitä kun on hiukkasen hankalampi viilata kohdalleen.
Vs: "monivalotus" digillä - tarkkuuden kato? Kysyjän ongelmassa en voi auttaa, mutta kysyn itse, kirjoitat "Filmillä käytän päällekkäisvalotusta sopiviin kohteisiin luomaan mieleistäni jälkeä. Usein valotuksia on kymmeniä..." Millaisiin tarkoituksiin päällekkäisvalotuksia käytät, millaista on mieleisesi jälki? Kuulostaa mielenkiintoiselta, siksi kysyn.
Vs: "monivalotus" digillä - tarkkuuden kato? Niin, minuakin ihmetyttää tuo ensimmäinen kappale: Filmillä .....ei ongelmaa ole Miksi tuon kappaleen täytyy yleensä olla? No siksi, että taas kerran todistellaan syitä kuvata filmille.
Vs: "monivalotus" digillä - tarkkuuden kato? Tähtivalokuvauksessa monivalotukset ovat arkea. Planeettakuvissa voi olla jopa tuhat ruutua ja syvän taivaan kuvissa monivalotus voidaan tehdä useiden vuosien aikana ja eri kameroilla tai objektiiveilla. jk
Vs: "monivalotus" digillä - tarkkuuden kato? Esimerkiksi veden liike pysähtyy mielestäni paljon nätimmin kun valottaa yhden pitkän "maitovalotuksen" sijasta ison määrän lyhyitä valotuksia. Huippuvaloihin (esim. veden kuohut) voi tarttua mukaan nopeaakin liikettä, silti osassa kuvaa tulos on hieman kuten pitkällä valotuksella otettu. Eli toisin kuin jotkut arvelivat, kyse ei ole HDR:n hausta vaan täysin erilainen tarve. Vaikkei sitä tietysti voi digillä saavuttaa samanlaisena kuin filmillä. Hämärässä tulee ihan erilaista, toisaalta digillä voi pinota päivällä vaikka 1/2000s otettuja valotuksia joissa on kaikki liike pysähtynyttä Filmillä tuo on vaikeaa - yhtenä esimerkkinä aiemmin mainitut resiprookki-ongelmat, siksi valotusten määrä pitää aina filmillä laskea yläkanttiin... Filmillä tämä on toiminut hyvin keskussulkimellisilla kameroille (peilillisissä peili lukittuna), nyt kun digillä yritän opetella vastaavaa niin tuli näitä ongelmia... Olkoonkin, että varmasti osan noista voi kiertää terävöityksellä ja muutenkin sillä, ettei vain tuijota 100% suurennoksella pikseleitä. Ensimmäisessä postauksessa olleet liitekuvat on 100% suurennoksia, ja koska pinotusta kuvasta on niin helppoa ottaa yksi kerros tarkasteltavaksi ja verrata sitä kokonaistulokseen, pisti ero jäljessä heti silmään.
Vs: "monivalotus" digillä - tarkkuuden kato? kohinasuotimet päällä? voisiko ne kuvaa hieman mössöttää, kun oletettavasti jälki hieman vaihtelee ruutujen välillä?
Vs: "monivalotus" digillä - tarkkuuden kato? Ei ole mitään... Tai LR:n default-säädöt on, olikohan niissä joku lievä kohinasuodatus. Ruuvaan tuohon vielä jonkun vanhan käsitarkenteisen objektiivin ja katson tuleeko senkin kanssa merkittäviä eroja. Tämä voi olla ihan harhailua, mutta aloin miettimään tuota vakaajallista kennoa - lukittuuko se takuuvarmasti paikalleen koko siksi ajaksi, kun IS (olympuksen sana värinänvaimennokselle) on poissa päältä? Vai voisiko kenno liikkua kameran sisällä valotusten välillä? No, ehkä turhan aikainen ajatuspieru...
Vs: "monivalotus" digillä - tarkkuuden kato? Juttelin ppotkan kanssa kuukausi sitten (KL-miitissä . Hän kertoi monivalotuskuvaustekniikastaan ja näytti kuvia. Hän kuvaa käsivaralta, mutta esim. terävänä toistuvien puiden lehdissä on "liikettä". Mutta odotellaan, että ppotka kertoo itse.
Vs: "monivalotus" digillä - tarkkuuden kato? Meinasinkin kysyä, että onko kyse sitten "image stackingista" eli siis tarkoitusko olisi saada läheltä ja kaukaa teräväksi?
Vs: "monivalotus" digillä - tarkkuuden kato? Jep, käytän tosiaan Photoshopissa pinoamista, joka voi vastata filmillä tehtävää päällekkäisvalotusta layer modesta riippuen, varsin paljon. Teen sillä tässä kaivattua liike-efektiä, dynamiikan kasvattamista, nimimerkki valotuksen edellä mainitsemaa alueittaista rakentamista, ihmisten/autojen poistamista näkymästä, ihmisten/autojen/lentokoneiden sijoittamista haluamaani kohtaan maisemassa. Lisäksi teen panoraamoja, osin myös pinoamiseen liitettynä. Osavalotusten määrä voi vaihdella muutamasta muutamiin/moniin kymmeniin. Olen tehnyt sitä sekä jalustalta että käsivaralta. Nykyisin tekniikka alkaa olla siinä kuosissa, että jalusta on jäänyt pois, paitsi "kotistudiossa". Pinoaminen kasvattaa sekä dynamiikkaa että parantaa terävyyttä. Esimerkki tällaisesta ja käyttämäni tekniikka on kerrottu sekä Lightroom 3 että Lightroom 4 -kirjassani. -p-
Vs: "monivalotus" digillä - tarkkuuden kato? Onhan ihan mahdollista, että kenno liikkuu valotusten välillä, joskin epätodennäköistä. Mitään hyötyä siitä ei kai olisi. Mutta saattaa hyvinkin olla, että kamera varmistaa joka valotuksen jälkeen, että kenno on "keskeellä" tms. Manfrotto 55, tosin varmaan vähän mallista riippuen, on tukevahko, mutta esim peilin lukituksen vaikutuksen kyllä huomaa. Ainakin 5D:llä. Selvemmin siinä uudemmassa, jossa pystyputken saa poikittain. No sinun kamrasi on käsittääkseni peilitön, joten asia lienee jotakuinkin kunnossa. Se, että levy on kameraa suurempi, ei ainakaan haittaa, kontakti kameran pohjaan on niin suuri kuin (saivartelematta) mahdollista. Koska kyseessä on 100% croppi, mielestäni virhe on vähäinen. Olet hieman voittanut sävyissä ja erityisesti kohinattomuudessa, ja karvan menettänyt terävyydessä. Nythän voisit kokeilla terävöittää toista ja toisesta poistaa kohinaa, ja sitten katsoa kumpaa pidät parempana. Löytyykö sarjasta joku kuva, joka pilaa terävyyttä enemmän kuin muut? Voiko talosi heilua? Minulla ainakin talo heiluu raskaan liikenteen sitä ohittaessa.