Vs: Miten pitkälle taiteilijan arvostus voi mennä? En tiedä, ehkä mielestäsi näin on. Suurikin ongelma? Vääryys ja kenkkua? ;-)
Vs: Miten pitkälle taiteilijan arvostus voi mennä? Jos olet hesalaisia, Migelson niin menepä Lönkan alussa olevaan Forsblomin galleriaan. Siellä on muunmuassa täysin musta taulu,(tekijä carolus Enckell) "koe " se ja kerro tuntemuksistasi sitten täällä
Vs: Miten pitkälle taiteilijan arvostus voi mennä? Mun nuoruudessani mustia tauluja oli jokaisessa koulussa...
Vs: Miten pitkälle taiteilijan arvostus voi mennä? Tuollainen täysin musta oli myös Picasson museossa Nizzassa. Yllättävän vaikuttava. Pinnan struktuuri loi tauluun muotoja ja taulu oli aika iso, ehkä 2 x 3 m tms.. pidin siitä ja sitä jäi katsomaan, vaikkakin yksin siihen jäin seisomaan, muun porukan vilkaistessa ja jatkaessa eteenpäin.
Vs: Miten pitkälle taiteilijan arvostus voi mennä? Tätähän se on ! katsoja projisoi siihen mustaan pintaan ajatuksiaan,ennakkoluulojaan. Ihmettelyään ; Mitä tuossa on (muka..) ja niin edelleen
Vs: Miten pitkälle taiteilijan arvostus voi mennä? ● Mustasta pinnasta tuli mieleen tunnetun ruotsalaisen valokuvaajan Dawidin kuvasarja, jonka hän esitteli osana isompaa näyttelyään Karjaan Galleri Zebrassa 1990-luvulla. Kuvat olivat kaikki kompaktin mustia vaakakuvia. Aiheena musta itsessään, ideana mustan syvyyden ja sävyn vaihtelu, joka syntyy valolla erilaisille vedostuspapereille sekä paperipinnoille valotettuna. Kuvat näyttivät ensi alkuun aivan samanlaisilta, mutta kun niitä tarkasteli pitempään alkoivat erot näkyä hyvin selvästi, ja kuvat alkoivat elää omaa synkkää elämäänsä. Itse pidin kovasti sarjasta, mutta osa avajaisyleisöstä oli tyrmistynyttä, jotkut jopa raivon vallassa, kun he kokivat, että Dawid niin sanotusti pani heitä halvalla, ja huijasi heitä.
Vs: Miten pitkälle taiteilijan arvostus voi mennä? Kysyit ilmeisesti minulta ? Vastaan etten "puhu" vain siitä, mitä "täällä puhutaan" - vaan siitä, kuinka hyvin usein taide ja kuvat ahdistavat jostain syystä niitä kaikkein perusjuntimpia ja tuomitsevimpia sekä sivistyksestä osattomaksi jääneitä marisijoita. Yleisesti, ymmärrätkö ? Kaikkein eniten ahdistaa sellaisten taiteilijoiden "menestys ja suosio", joiden tekemisiä eivät valittavat matalaotsat itse ymmärrä. Eli yleensä sellaisten, joiden taiteella on ajassamme edes mitään/jotain merkitystä. Ja yhä ihmettelen : Miksi sellainen niin pahasti moukkia ahdistaa ? Miksi hyvä ja merkityksellinen taide saa aikaan kaunaa, ahdistusta ja itkua ? Tämä ei ole osoitettu kenenkään tänne kirjoittaneen kritiikiksi - on vain asia, joka on aina harmittanut ihmistä, joka on itse joskus opiskellut tuota syntistä ja vihattavaa kuvataidetta tässä kateellisten vinkujien maassa, jopa yrittänyt aikoinaan jotain myydäkin. Junttimarisijoiden ihan oma maa. Edit : Ja vielä kerran korostan : Tämä vastaukseni, arvokkaaseen JukeKoon kysymykseen, ei ole osoitettu kritiikiksi tämän foorumin korkeasti kultuurillisesti valveutuneelle sekä hyvin käyttäytyvälle yhteisölle. Ei yleisesti, eikä myöskään yksilöidysti. Joten -jälleenkin- turha ahdistus, kauna ja viha on turhaa ? Mukavaa ja valoisaa syyspäivää kaikille ! Heippis ...
Vs: Miten pitkälle taiteilijan arvostus voi mennä? Mikään ei katkeroita valo..tai sanotaan kameraharrastajaa niin kuin jonkun menestys ja termi taide. Niissä on itsemurhavietin käynnistävät mustat pinnat. Aivan liikaa! Muille! Väärin!
Vs: Miten pitkälle taiteilijan arvostus voi mennä? Vielä on aikaa mennä katsomaan kummajaista, mustaa työtä seinällä. Taidegraafikoiden liiton 80-vuotisnäyttelyn satoa. Galleria Harmonia, Jyväskylä. Lyö takuulla jokaisen pipselipiippaajan hepnaadilla. kapa p.s. Kuva lisätty. Unohtui.
Vs: Miten pitkälle taiteilijan arvostus voi mennä? En tiedä ymmärränkö taiteesta mitään, mutta yhtä asiaa ainakin hämmästelen. Sekä digikameranetissä että täällä pomppaa vähän väliä näitä ketjuja, joissa ihmetellään miten jotakin voidaan pitää taiteena tai miten jollekin on voitu maksaa jostakin kuvasta niin paljon. Miksi? Mitä väliä? Tekstien sävy on vielä useimmiten ihmetystä siitä miten typeriä kuvia sitä onkin. Benin esiin ottama esimerkki Dawidin mustista pinnoista on mielestäni loistava. Ottakaa aikaa ja menkää katsomaan kummajaisia. Joskus sitä saa raivokkaita kiksejä aivan yllättävistä jutuista kun vain jää katsomaan ja odottaa - tulee sellainen olo, että ulos täältä ja nopeasti, kiire, nyt TAJUSIN miten sen sarjan sävyt pitää tehdä... Niin ja joskus taas ei saa millään kiksejä vaikka lehdessä lukee, että pitäisi saada. Mitä väliä, tärkeintä ainakin itselleni on, että löytyy seiniä, joille on ripustettu milloin mitäkin ja mieluummin ei aina sitä vakiokamaa vaan tosiaan kummajaisia, joita pitää ihmetellä. -p-
Vs: Miten pitkälle taiteilijan arvostus voi mennä? Nuo ketjuthan syntyvät siksi koska Oikea Kuvaaja närkästyneenä ihmettelee, että miksi joku 'suttukuvaaja' saa sitä mainetta & kunniaa vaikka kuvaa vain jotakin mielenkiinnotonta sävyä, tahallaan alivalotettua mustaa kuvaa tai muuta kummajaista. Oliko tässä maininta siitä Saurin muotokuvasta, en muista. Saattoi olla toinenkin ketju. Ko. kuva on niitä harvoja jotka osoittavat että tuo kuvaaja osaa kuvata tarvittaessa. Silloin kun angstatut oma-selkä-helsinkikoulu-kuvat eivät ole tuotantona.
Vs: Miten pitkälle taiteilijan arvostus voi mennä? ...närkästyneenä ihmettelee...hmm, miksi tai mitä tuo sana "närkästyneenä" on tähän keskusteluun lisätty ja missä vaiheessa? Ketjun aloittaja tuskin on, eikä muutkaan ihmettelijat, valaistuneista en ole varma ? (Älkää olko vihaisia, mä yritän koko ajan
Vs: Miten pitkälle taiteilijan arvostus voi mennä? Taide on siten vaikea aihe, että toiset ymmärtää ja toiset ei, lisänä on ne jotka esittävät ymmärtävänsä. Tuo vimeksi mainittu on se hankalin ja vääristävin ryhmä. On teoksia joissa on joku viesti ja on teoksia jotka on vaan kivan näköisiä, viimeksi mainitut sopii paremmin sohvan päällä ja pääkonttorien auloihin ja johtoryhmän kokoushuoneisiin. Ikäväksi homma menee, silloin kun viestittömälle teokselle aletaan selittää viestiä, erittäinkin teknisesti vaativa, taiten tehty, mageen näköinen apstrakti "hässäkkä", on siis sellainen, eikä sisällä elämän salaisuutta, vaikka kuinka selittää? Onko mustan tutkielma, mustan tutkielma, vain onko se jotain syvempää?
Vs: Miten pitkälle taiteilijan arvostus voi mennä? Olihan se, edellisellä sivulla... ( aika laiska häiskä skrollaamaan...)
Vs: Miten pitkälle taiteilijan arvostus voi mennä? Sanaa suomalainen kateus ei ole taidettu vielä lisätä?
Vs: Miten pitkälle taiteilijan arvostus voi mennä? Kumma miten vaikkapa ruuanlaitto ei herätä samanlaista "kyllä minäkin tuon osaisin" -kateutta. Molemmissa voi tavis kehittää itseään periaatteessa vaikka alan huipulle asti. Usein kuulee kuinka ihmiset kuvaavat vain omaksi ilokseen eikä ole tarvetta päästä gallerioihin ja julkisuuteen, on kuitenkin kova pala jos joku muu pääsee "huonommilla" kuvilla esille. Taidanpa lähteä tästä tekemään itselleni loistavan ja kovatasoisen aamiaisen.
Vs: Miten pitkälle taiteilijan arvostus voi mennä? Kyllä noita pipertäjäkokkeja ja varsinkin lian pieniä, ja liian hienosti aseteltuja ruokia nauretaan kädenvääntöillanvietoissa taajaan. Ja kyllä minäkin pilkkaan ruuanlaiton ammattilaisia, jotka eivät osaa edes ruskeakastiketta tehdä ;-)
Vs: Miten pitkälle taiteilijan arvostus voi mennä? Kädenvääntöillanvietoissa? Karpaasit syö aina vain raakaa pihviä ekä ole oppineet että on olemassa myös alkuruokaa?