Suomen Talvisota -yhtyettä radiosta kuunnellessa totesin tarpeelliseksi julkaista oheisen kuvan, jossa jo vainajoitunutta ja siksi raihnaista Urho Kekkosta saatetaan pois hajonneesta Pendolino-junasta.
Vs: Miten käy Kekkoselta junamatkustus Selvä paparazzi-kuva, jossa historian suuret vielä antaa (editjuudaksen suudelmia kun jo talvisodan vammoittamia pakkotalutetaan pois näyttämöltä. (Pitkältä näyttää historian zoomi ja hieman rakeiselta jo muisti.)
Vs: Miten käy Kekkoselta junamatkustus Historiaa uudessa valossa. Suomen raideliikenteen presidentillinen hienostuneisuus kohtaa reaaligeologistiikan haasteet synergiapaineiden ja kvartaalitalouden mielen sumentavassa ristipaineessa.
Vs: Miten käy Kekkoselta junamatkustus Matilla on hyviä oivalluksia ja omintakeinen tyyli. Tästähän tulee väistämättä mieleen, että Kekkonen kun eläisi, niin junatkaan eivät koskaan hajoilisi ja taloutta hallittaisiin kolmen kuukauden sijaan viisivuotis-suunnitelmin.
Vs: Miten käy Kekkoselta junamatkustus Muutenkin erinomaisella kuvalla on myös huomattava dokumentaarinen arvo: Pendoliinojen yhteenliittäminen on todistettavasti onnistunut ainakin kerran.