Mun nickini ei kerro musta oikeastaan yhtään mitään, on kaikin puolin sukupuoleton ja neutraali joten sopii mainiosti käyttöön laudalle kuin laudalle. Eiköhän tuo ole aikoinaan muokkautunut toisen koiran nimestä, friikkiä sinänsä että alkaa olla jo laajalti käytetty kutsumanimikin - mulla.
Käytän tätä jo taakse jääneen yliopiston tunnusta varmaan hautaan asti. Lempinimi kun on niin yleinen, että se on aina jo varattu. Kertoo varmaan paljon mun luovuudesta. ;-)
Nuorempana liikuin vuosikausia työni takia ympäri maailmaa ja jouduin usein esittelemään sukunimeni eri yhteyksissä. Kuten tunnettua ovat ääkköset harvinaisempia euroopan ulkopuolella ja näissä tilanteissa toisinaan tuskastuin selvittämään sukunimeäni. Touhu oli joskus värikästä ja äänekästäkin ja ilmeisesti sivusta seuraten kavereilleni niin huvittavia, että siitä se mr Metsä kehittyikin kutsumanimekseni töissäkin. Siis näinkin nostalginen tausta ilman salamyhkää. Sigussa onkin aito ja alkuperäinen oikein kirjoitettuna. Saas nähdä neljän viikon kuluttua kuinka äijä selviää Kiinassa. Kokemuksesta otin selville jo etukäteen, että metsä = sen lin. No matkakumppaneilla on ainakin hauskaa kun selitän tosissani ;-) PS. Suomessakin olen saanut selvitellä lukuisia kertoja etten ole Metsänen, Metri, Metso, Metsälä, Metra jne jne ... vaikea nimi vaikka lukee käyntikortissani, passissa jne....
Liittyisiköhän tuo "karvakuono" nyt sitten jotenkin siihen, että olen jossakin määrin vannoutunut (tai kieroutunut, ihan miten kukakin asian näkee) koiraharrastaja, jolle kuvaaminen on tullut tarpeesta dokumentoida tiettyjä juttuja koirahommien parista?' edit: Tarkemmin asiaa ajateltuani, näinhän se tietysti on ja lisäksi vielä olen vannoutunut saksalaisen "viiksivallu"-hevin ystävä...
Sen, että olen niin tylsä etten nikiksikään keksiny mitään muuta kuin etunimen + sukunimen ensimmäisen kirjaimen.
Omasta nimestä väännöksenä, aika harvoilla boardeilla Mikko on nickinä vapaana. Toisaalta myös kun on koko pienen ikänsä harrastanut joukkuelajia (koripallo), jossa jokaista kutsutaan sukunimellä ja muutenkin keskipienen kaupungin asukkaana on ollut tapauksia lankapuhelinajoilta, jolloin joku saattoi soittaa meille kotiin ja kysyä että "onks Halinen kotona?". Siksi sitä ehkä pyrkii tuomaan etunimeä enemmän esiin.Melko turhamaista.
Oman nimimerkkivalintani syyt ovat täysin metafyysiset jos sitten ei alitajuiset. Voisi liittyä joihinkin menneisiin harharetkiin maailmalla. Se, mitä haluaisin käyttää on aina ennalta varattu.
Etunimestähän tuo. Tosin ulkomaalaisille, etenkin englantia puhuvalle maailmankolkalle, oli nuo kaksoiskonsonantit hieman hankalia, joten helpottaakseni lausumista lisäsin nimen eteen ja loppuun yhden lisäkirjaimen. Itse nmihän muuttui toki täysin eriksi kuin alkuperäinen, mutta kelpaa minulle. Onhan tuo jo useamman vuoden kulkenut matkassa...
asenila = Ensimmäinen kirjain "a" etunimestä Anne. Loppu kaksoissukunimen alusta ilman skandeja. Aivan mölli nikki - mutta kun sitä tuli käytettyä jo Valokuvanetissä, niin jatketaan edelleen samalla nimellä. Niin, tämä on eka viesti täällä - että moi vaan kaikille!
Moi moi! Jotenkin assosioin tuon nickin automaattisesti aivan toista sukupuolta edustavan nickiksi kuin Anne nimestä voisi päätellä. Mut ei se mitään, tervetuloa vaan!
No missäs viivyttelit, täällähän on jo melkein kaikki muut, tosin osa vähän muutetuilla nimmareilla, saatpahan vähän aikaa arvuutella.
Mä jätän aina ton arvuuttelun väliin ja kurkin ihmisten mailiosoitteita (vaikka ne onkin piilossa peruskäyttäjiltä yleensä).