Vs: Mitä mieltä Guggenheimin uudesta tulemisesta Guggenheimista Syvärille. Laaja-alaista on mielipiteiden vaihto. Virkistävää.
Vs: Mitä mieltä Guggenheimin uudesta tulemisesta Mikään aihe ei ole niin kaukana mistään, etteikö niitä voi ottaa esille missä tahansa ketjussa.
Vs: Mitä mieltä Guggenheimin uudesta tulemisesta Minua taas stressaa se, kun puhutaan aiheen vierestä. Olen sitä mieltä, että kukkea ei missään nimessä eikä millään muotoa tuoda Suomeen. Koko keskutelulle pitäisi jonkun selkärankaisen pistää piste lopullisesti, jotta päättäjät voisivat tehdä muita virkatehtäviään, joista suurin osa on varmasti tärkeämpää kuin joku kukke. Kehittäisivät esimerkiksi kotimaisen taiteen rahoitusmahdollisuuksia ja rahoitusta. Gugge tuntuu samalta kuin monessa klassisen musiikin konsertissa istuva yleistö: kolmen minuutin jälkeen musiikki unohtuu ja katsotaan, millainen puku naapurin rouvalla on päällä tällä kertaa. T Jukka
Vs: Mitä mieltä Guggenheimin uudesta tulemisesta Aiheet ovat näennäisesti kaukana toisistaan, mutta yhteisiä nimittäjiä on. Niin Guggen kuin Talvisodankin tapauksessa kannattajat (jos nyt niin voi jälkimmäisestä sanoa) keskittyivät oman näkemyksensä ajamiseen toisten kustannuksella. Ei Erkkoa kiinnostanut se mökin mies tai perheenisä, joka lähti m/91 kainalossa hiihtelemään naapuria vastaan. Eikä Guggen kohkaajia kiinnosta ne, jotka lystin joutuvat tavalla tai toisella maksamaan. Kumpikin taho katsoo olevansa oikeutettu (jollain perusteella) saamaan omat halunsa toteutettua toisten kustannuksella - rahan tai hengen. Analogia on ilmeinen, siitä syystö otinkin vertauksen esille - banaalia, tottakai. Mutta viihdyttävää...
Vs: Mitä mieltä Guggenheimin uudesta tulemisesta Kuvastaa määrättyjen politiikkojen tyhmyyttä suomessa maksaa vieraalle maalle omassa maassa itse rakennetulle hallille ja omistamalle paikalle muille rahaa jonkun huvittavan guggenheim nimestä. Halvemmaksi tulisi Tehdä oma Kirpputori&monokkelikerhon oleskelutila jossa tarvitsisi maksaa vain talonmiehelle oksennuksien ja kusien siivoomisesta.
Vs: Mitä mieltä Guggenheimin uudesta tulemisesta Miltton näyttää hoitavan hommiaan. Koko rahan edestä.
Hyvään seuraan Helsinki pääsi: New York kakkonen, Guadalajara, Las Vegas, Rio de Janeiro, Tokio, Bukarest, Hongkong, Vilna, Taiwan, Salzburg, Berliini ja Abu Dhabi. Nyt sitten Helsinki. Guggen sekoilut ovat pääosin menneet metsään (tai aavikolle, maasta riippuen).
Nyt kun Trump ja Putin ovat väleissä, voisi Gugge etsiä vaikkapa Pietarista sopivaa joenrantapaikkaa.....
Se on kyllä totta, että ihmisen aivot eivät yksikertaisesti pysty käsittelemään liian monia asioita yhtäaikaa. Miten se on luulo moniosaamisesta päässytkin tuolla Helsingissä yleistymään ongelmaksi asti.
Mutta kun ei se niin mene. Gukkeli oli Gukkeli, ja siihen budjetoidut rahat ovat ihan eri asia kuin koulujen tai vanhustenhuollon budjetit, jos sitä tarkoitit. Moniosaamista tässä maailmassa on sitäpaitsi aivan tarpeeksi.
???? Eiköhön työttömyyden merkittäviä syitä ole kuitenkin juuri se kapea-alaisuus. Osataan vain yhtä hommaa yhdellä tavalla.
Jossain sosiaalisissa "kuplissa" voi käsitys hämärtyä. Esimerkiksi kamerafoorumeilla voi tulla olo, että valokuvauksen harrastajat tuntevat kameroiden tuotekehityksen salat paremmin kuin japanilaiset suunnittelijat ja kansainvälisen liiketoiminnan paremmin kuin miljardiyritysten johtajat. Sellainen ei ole enää tarkoituksenmukaista.
Helsingin kaupunginvaltuuston Guggenheim-vastustajien pääosan perusteet vain tuntuivat antiamerikkalaisuudessaan olevan pölhölästä. Suomibrändi on ihan kiva ja arvostettava juttu, mutta maailmalla tosiasiassa olematon. Ei kantanut brändi Saaraakaan minkään vertaa. Vasta laulutaidoilla alkoivat jatkopaikat tippua.
Puhtaasti valheille ja kusetukselle perustuva rahastussuunnitelma ärsyttää joitakuita ihmisiä, ja kohtaa vastustusta - onko tuo nyt ihme? Viestintätoimisto oli hoitavinaan homman, mutta ei osannut kuitenkaan brändätä juttua oikein. Se, mikä uppoaa amerikkalaisiin, ei välttämättä toimi Suomessa - väki on koulutetumpaa, asioita seuraavaa, eikä ihan niin mielikuvamarkkinoinnin vietävissä olevaa. (Siis ihan siinä määrin, toki kaikkiin markkinointi vaikuttaa.) Milttonin väki voisi miettiä ihan tosissaan jossain pitkässä palaverissaan, mikä meni pieleen. Hieno ja rahakas markkinointiprojekti johti siihen, että väki raivoaa somessa hanketta vastaan. Ei ihan tavoitetilan suunnassa menty.... Pienenä vihjeenä voisi kertoa (jälkiviisautta, juu - mutta olisin voinut kertoa alussakin, jos olisi kysytty...), että hiukan lähempänä tosiasioita kannattaisi pysytellä. Ensinnäkin kannattaisi olla auttavan rehellinen omista motiiveistaan. Kun Armstrongin suulla kerrotaan, että eihän tässä suinkaan olla liikkeellä rahan, vaan taiteen vuoksi ja siksi, koska rakastetaan Helsinkiä, niin se on jo niin paksua, ei uppoa enää edes suomalaisiin, suurimpaan osaan ainakaan. Toiseksi ei kannata olla ahne, sillä kun on tunnetusti paskainen loppu. Ensimmäinen esitys oli niin helvetin huono maksajan kannalta, että peli oli tietyllä tavalla pelattu sitä myöden. Kun on kerran jäänyt kiinni siitä, että asiat eivät ollenkaan olekaan kerrotulla lailla, niin se maine säilyy pitkälle. Pikku parsinta toiseen esitykseen ei niitä palttoon reikiä enää korjannut. Jotenkin näyttää siltä, että Gukkeliporukka on aika paksupäistä joissakin asioissa. Edellä listattu epäonnistumisten luettelo on aika pitkä. Siis se New Yorkin toinen museo, Guadalajara, Las Vegas, Rio de Janeiro, Tokio, Bukarest, Hongkong, Vilna, Taiwan, Salzburg, Berliini ja Abu Dhabi, ja nyt Helsinki. Virheistä oppii, sanotaan - tuossa jutussa ei kyllä siltä näytä. Tuntuisi, että menettelytapaa pitäisi hiukan kehittää n.s. asiakasystävällisempään suuntaan, mikä se sitten lieneekään, jos touhuamisen tarkoitus on jotain saada aikaankin. Voihan tietysti olla, että päämajassa asiaan suhtaudutaan kuten lottoamiseen, aina kannattaa yrittää, jos joskus sattuisi tärppäämään - ja isoa kalaa kannattaa pyytää, vaikka ei saisikaan.
Ja ei muuten mene noinkaan. Ennen budjetteja Helsingissä tehdään talousarvioehdotus, jossa riidellään ja jaetaan käytössä olevat rahat kokonaisuudessaan. Budjetit tehdään vasta tämän jälkeen toimialoittain(virastoittain). Eli kyllä se olisi ollut alun perin pois muilta. Investoinnit toimivat aivan samaan tapaan.