Lueskeltavaa Viimeisin loppuun saatu opus on Wladimir Kaminerin Marssimusiikkia jota voin kyllä suositella todella lämpimästi. Olin hyvinkin skeptinen kun sain se tuparilahjaksi, mutta tuli sitten luettua yhtä soittoa loppuun kun aloitin. Kesken on tällä hetkellä: Terry Pratchett - "Mort" Dan Brown - "Da Vinci - koodi" Richard Dawkins - "Geenin itsekkyys" (Ties kuinka monennen kerran) John Emsley - "Molekyyligalleriat" Matt Ridley - "Perimä - Ihmisen historia 23 kappaleessa" sekä sekalainen läjä muita tieteen ja IT-alan opuksia, joita ei ole edes tarkoitus nyt lukea kannesta kanteen.
Toki on omaa luokkaansa ankkojen kummisetänä, mutta silti pidän enemmän Rosan kynänjäljestä ja kaikista niistä lukemattomista yksityiskohdista ja viittauksista historian tapahtumiin.
Kannatan. Mutta ankoista ei voi keskustella ilman pakollista viittausta "Unkle Carl" suuntaan. Tällä hetkellä Akun jatkosarja näyttäisi olevan taattua Rosa laatua. On se kumma miten tarinoita voi lukea uudelleen ja uudelleen ja aina löytyi joku uusi jippo tai oivallus, eli juuri niitä pieniä yksityiskohtia.
Nyt olisi aikomus aloittaa lukemaan Mary Higgins Clark:n Muisto ei kuole -kirja. Sitten pitäisi lukaista parikymmentä toisen maailmansodan lentäjien muistelmateosta... Ja jokunen valokuvaus-opus jotka ovat kertyneet hyllyyn ja jääneet vilkaisun tasolle.
mode-nipotusta (vaikken tämän zonen mode olekaan): noi massiiviset lainailut on vähän turhia, kun tulee saman viestin toistoa paljon samaan threadiin. niitä quote-tagien sisustojakin voi editoida
Luettua tulee ihan kohtuullisissa määrin. Joka ilta on luettava jotain, muuten ei uni tule. Viime aikoina on tullut lueskeltua "lääkäridekkareita" vähän enempi. Mun kirjamaku on aika sekalainen, välillä luen dekkareita, välillä taas vaikkapa jotain Danielle Steelia tai Tuija Lehtistä. Viime viikolla luin Liza Marklundin Turvapaikan, joka on jatkoa kirjalle Uhatut. Aika raivostuttavaa lukemista olivat, varsinkin tuo Uhatut, koska nuo kirjathan perustuvat tositapahtumiin. Ns. fantasiakirjoja en ole lukenut muuta kuin Tolkienin tuotantoa. Romskujen lisäksi luen mm. runoja, tällä hetkellä luvun alla Edgar Lee Mastersin Spoon River Antologia; kaikenmaailman oppaita, nyt on meneillään php:hen tutustuminen; horoskooppikirjoja lueskelen aina silloin tällöin, kuin myös paljon, paljon muita kirjoja.
Haluaisin vain varottaa opiskelijoita ja muita vähäosaisia että tänään tiistaina oli (en tiedä jatkuuko vieläkin) Kansallisessa Kirjakaupassa 20% alennusta pokkareista. nimim. Kuusi Pokkaria Köyhempi.
luettu Da Vinci - koodi tuli valmiiksi. On muuten aivan uskomaton opus. Suosittelen kaikille. Ei voi vähään aikaan vielä nukkua ... kauhea vapina edelleen päällä (ja suru siitä että se loppui jo.)
Re: luettu Sama kirja luvussa myös itsellä, kerran olen tuon jo lukenut, mutta toiseenkin kertaan luettuna tuntuis ihan toimivalta. Edellinen kirja taisi olla Tom Clancyn The Sum of All Fears.
Re: luettu Tuota on tosiaan suositeltu useammaltakin taholta, mutta kun siitä on meijän kirjastossa koko ajan varauksia niin en oo vielä saanu käsiini. Ite ei viitti varata jos vaikka sattuu olemaan poissa paikkakunnalta kun se olisi saatavilla. Eiköhän tuon joskus kuitenkin saa lainattua.
Oletko lukenut jo hävittäjälentäjä Erich Hartmannin ja mahtavan Stuka-pommittaja Hans Ulrich Rudelin muistelot? Mulla odottaa tuossa pöydällä avaamista...
Oletko lukenut John Killenin teoksen "Luftwaffe"? Jokaisen, joka aikoo aloittaa lukemaan yksityisten pilottien muistelmia kannattaa lukea tämä perusteellinen, mutta hyvin tiivistetty katsaus Saksan ilmavoimien syntyyn ja tuhoon.
Tod. näk. on aika mahtava ainakin kirjan mukaan, jos on itse kirjoittanut. Minustakin tulee mahtava kuvaaja, jahka joskus julkaisen muistelmani.
Ei mahtava pelkästään omasta mielestään. Hän yleni pelkkänä lentäjänä EVERSTIKSI ja sai AINOANA Saksassa kaikkein korkeimman urhoollisuuskunniamerkin, Kultaisen Rautaristin ritariristin tammenlehvän, miekkojen ja timanttien kera. Tuhosi Stukallaan mm. yli 500 neuvostopanssaria, haavoittui monta kertaa vakavasti mutta palasi toipumisen jälkeen aina takaisin lentämään. Jopa silloinkin kun toinen jalka meni poikki vihollisen It-konekiväärin osumasta.
Ja kuoli ainakin 15 kertaa ja aina palasi! Kolme jalkaa jäi rintamalle mutta aina kasvatti uuden! Eikä saa unohtaa sitä, että tuolla oli aina pakkasta vähintää -100 astetta!!!
Just näin. Itärintama olikin tosi rankka paikka. Hyvä että muutkin ovat sotahistoriansa lukeneet Spegen lisäksi. EDIT: Oletkos Spege perehtynyt sotimisen mustaan huumoriin, esimerkiksi Sven Hassel:in kirjojen muodossa? Suosittelen lämpimästi.
Itsekkin on tullut luettua noi sota-aikaisista lentäjistä kertovat kirjat ja ilmavoimien synnyt. Sen verran hupsu oli lapsena noihin sotajuttuihin. Sven Hassel on itsellä jäänyt yhteenkirjaan. Veli vastaavasti piti niistä paljonkin. Yleisesti ottaen hyvä sotakirja on erittäin innostava silloin kuin aiheeseen liittyy esimerkiksi joku tietokonepeli. Tosin enään ei tule pelattuakaan joten sen mukainen kirjallisuus on hiukan toissijainenkin.