Ei vapaasta tahdosta, vaan sisäisen algoritmin sepittämän tarinan mukaisena luonnollisena jatkona israelilaistutkijan Sapiens-kirjalle. Toisaalta jollain lailla lohdutonta, mutta ennen kaikkea taas niin avaavaa. Yuval Noah Harari: Homo Deus. Huomisen lyhyt historia
Hei Vinski, näytät käyttävän Kindleä, joten olisin kysynyt, onko tuo Kindle sellainen, että sillä jaksaa lukea kirjan, vaikka siitä olisi saatavilla perinteinen versio?
Tuo on kuuden tuuman Kindle Paperwhite. Laite on miellyttävä lukea, eikä käytännössä poikkea oikean kirjan lukemisesta. Kevythän se on myös kannatella verrattuna johonkin tuhatta sivua lähentelevään kirjaan. Tuo lukija on muutamaa sukupolvea vanha. Uudet Paperwhitet on jopa vielä tarkempia. Silti hankin ja luen vielä oikeitakin kirjoja. Kaikkea ei likikään saa vielä sähköisinä kirjoina. Oikea kirja on myös jollain tapaa arvokkaampi ja kivempi omistaa. Samaan hintaan hankin mieluummin perinteisen kirjan. Sähköisiä kirjoja olen hankkinut Elisasta ja Googlelta. Ne pitää kääntää ensin Kindlen mobi-tiedostoiksi Calibrella. Elisan vesileimatut kirjat menee sellaisenaan. Googlen drm-suojatut kirjat vaatiikin sitten vähän laittoa.
Ok, kiitos kommenteista. Ymmärsin, että uusissa lukulaitteissa olisi myös pdf-tuki. Jälkipolvi joutuu nauttimaan toistuvasti mittavista pdf-pläjäyksistä tietokoneen näytöllä ja se on varsin rasittavaa silmille, puhumattakaan lukemisen hitaudesta verrattuna perinteiseen tyyliin näyttöjen ergonomian, lähinnä kirkkauden ja sinisyyden vuoksi. Olemme fundeeranneet näitä oikein tarkoitukseen valmistettuja lukutabletteja näytön miellyttävyyden ja rauhallisuuden vuoksi (liekö passiivi-TFT ja sinisten ledien puute?) , mutta missään ei oikein ole päässyt kunnolla hypistelmään ja arvioimaan eri laitteita. Päällisin puolin ne vaikuttaisivat kuitenkin olevan merkittävästi miellyttävämpiä lukea kuin esimerkiksi tabletin näyttö.
Ero ja lisäarvo on lukijoiden E Ink -näyttöteknologiassa. Se näyttää enemmän paperilta kuin normaalilta näytöltä. Vaikka pdf-tuki on, niin ainakin tuollainen kuuden tuuman E Ink -näyttö on tarkoituksen mukainen vain tekstimuotoisen median näyttämiseen ja lukemiseen. Lisäksi tekstimuotoisen median lukemiseen ovat parempia varsinaiset sähkökirjaformaatit: epub ja mobi.
Tuollainen Kindle on kuitenkin kohtuullisen edullinen hankkia. Itsekkin raaskin hankkia sellaisen aluksi vain pelkästä kokeilun halusta. Hintaa syö myös se, että sähkökirjakaupat houkuttelee jatkuvasti uusia asiakkaita mukavilla tarjouksilla. Minäkin oikeastaan käytän lukijaa ja tablettia ristiin. Kirjat olen ladannut Amazonin pilveen, niin lukukohdat synkronoituu kätevästi lukijan ja tabletin lukusovelluksen välillä.
Tšehovin matkassa Sahalinin saarella vuonna 1890. Anton Tšehov: Sahalin. Pitkä on ollut matka niillä toisella sadalla suomalaisellakin, jotka olivat tuolloin Tšehovin aikaan Sahalinin saarella karkotettuna. Useat tuomitut varsin anoivat karkotusta vankilatuomion sijaan.
Kazuo Ishiguron Ole luonani aina on tieteiskirja, jossa tieteisyys on pelkkä pintaväre ja paino on kauniisti kirjoitetussa tarinassa ihmisyyden perimmäisestä olemuksesta. Sujuvalla kielellä on ansionsa myös kirjan kääntäjällä Helene Bützowilla.
Sinänsä tämäkään lukukokemus ei liity löysästikään valokuvaukseen. Nämä voi poistaa, jos viestit ei herätä edes yleistäkään mielenkiintoa. Minun mielenkiintoa herätti se, että totuus on vähintään yhtä ihmeellistä kuin taru. Jos kohta tuskin DeLillo'kaan oli keksinyt kryosäilytystä omasta päästään. Tämän päiväinen Iltasanomien artikkeli kertoi lähinnä kryoniikan teknisestä haasteesta. Venäläisen omakotitalon pihalla on hallissa -196 asteessa pakastettuja vainajia – heräävätkö he vielä joskus henkiin? Hiljattain lukemassani kirjassa Nolla kelviniä kirjailija DeLillo pohti asiaa omintakeiseen tapaansa, pojan ja isän suhteen kautta lähinnä eettisestä näkökulmasta. DeLillon salainen kryoniikkalaitos oli myös Venäjällä, jossain siellä Tšeljabinskin tienoilla.
Vuodenvaihteen lukemistoa. Luvussa ovat olleet tuoreen Nobel-voittajan teoksia ja kirjailijan teoksia, joka samaan aikaan oli varmaan siinä ja siinä voittamaan Nobelin.
Laitamaita haluttiin asuttaa tasaisemmin, joten vankilatuomion sai määräaikaisena karkoituksena halutessaan. Sitä tarkoitti mm. Siperian reissu. Ei siis vankilaa, vaan totuttelemista kylmiin talviin ja karuun elämäntapaan vaihteluna elämälle näillä lämpimämmillä leveysasteilla. Käytäntö oli varsin yleinen tuohon aikaan myös muualla.