Vaikka väki on jo päässyt vaihtumaan sitten säveltäjän kanssa yhteistyön, niin Borodin-kvartetti soi edelleen hienosti ja aina vaan paremmalla äänellä.
Stalinin aikana muodollisesta musiikistaan syytettyä Sostakovitsia kehotettiin ammentamaan musiikkia enemmän Venäläisestä kansanperinteestä. Ei mennyt sekään aivan nappiin. Sostakovits teki työtä käskettyä. Vahingossa tai tahallaan, todennäköisesti tahallaan, säveltäjä kyllä ammensi aiheita Venäläisestä kansaperinteestä, sattumoisin vaan sen juutalaisesta juonteesta. Juutalaisuus kun ei ollut tuolloin kovin suosiossa Stalinin viime vuosina, vaan antisemitismi nosti vahvasti päätään. Sarjaa juutalaisesta kansanrunoudesta ja muuta Sostakovitsin säveltämää laulumusiikkia.
Tutustukaa nyt edes vähän venäjän, khasaarien vallankumouksen ja Neuvostoliiton historiaan, niin noillekin asioille löytyy järjeenkäyvät selitykset, joiden pitäisi tyydyttää vaikka oululaista MI6-kirjallisuudentutkijaa. Ei tarvitsisi lähteä täysin rinnoin mukaan jokaiseen psykologiseen operaatioon mukaan mitä tässä vuosikymmenien varrella on saatu nähdä.
Miten tämä musiikki voi edelleen olla niin vaarallista, ettei sitä sovi purematta niellä. Hidas kolmas osa Sostakovitsin ensimmäisestä viulukonsertosta. Ensimmäinen viulukonsertto on Sostakovitsin yksi pöytälaatikkoon säveltämistä teoksista vuosilta 1947-48, joka sai ensiesityksensä vasta kaksi vuotta Stalinin kuoleman jälkeen 1955.
Ei musiikki sinänsä, mutta nuo oheissepustukset ja niissä elävä hyvän sekä pahan taistelu että hajoita-ja-hallitse-fiksaatio, vaatimus puolenvalinnasta vaillinaisin tiedoin.
Annetaan palaa sitten. Käännöslaulua etelän tatsilla ja aksentilla Venäjän ikuisesta talvesta eli siitä rys... ...tistä.
Tavan levyhankinta. Jälleen kerran upeaa laulua Latvian radiokuorolta. Onhan se myös hienoa, että Suomessakin osataan tehdä maailmanluokan levytyksiä.