Kuuntelin työkeikalla autossa vaihteeksi Verdiä. Soitossa oli Il Trovatore, Leonorana tietty Maria Callas. Sopivasti väristyksiä selkäpiihin sai aikaan muun muassa Callasin anelu armosta.
Tämähän oli vallan mainio veto. Viime aikoina muutenkin törmäilly aivan minulle tuntemattomiin Japanian rokkeihin, joista osa toimii kyllä aivan kybällä. Topi
Hämmentävä tuo sateenkaarilava koska muistan sen alkuaikojen Blackmoren Rainbow -konserteista ja myöskään bändiä en tunnistanut Black Sabbathiks: Tony Iommi ja Ozzy Osbourneko muka siinä? Voisko olla, ainakaan Rainbown aikaan.
Chopinin cis-molli nokturnosta tuli jotenkin mieleen tämä Vangeliksen eläindokumenttisarjaan säveltämä musiikki.
Veikkaisin, että kyseessä voi olla California Jam 1974 -taltiointi. Aivan satavarmaksi en kuitenkaan pysty sanomaan, mutta olettaisin että Veijo Youtuben avulla pystyy varmistamaan asian. Topi
Joo, siellähän tuollainen sateenkaari lavalla näkyykin. En tainnut vain tunnistaa Ozzya. Siellä esiintyi myös Deep Purplen kolmas kokoonpano eikä Rainbow vielä ollut olemassa. Melkoiset korot Ozzylla.
Deep Purplen vedosta tuota sateenkaarta muistelinkin, vaan en voinut heittämällä aivan varmasti sanoa, oliko myös Black Sabbath tuolloin paikalla. Vaikka kai sekin alkuvuodesta lukemassani Deep Purple -historiikissa kerrottiin. Voisikin laittaa näin aamusella soimaan tuosta käden ulottuvilta Deep Purplen California Jam 74-, Come Hell or High Water- tai Live in Copenhagen -DVD:n. Topi
^Asiaa. Tässä koko kuva Pedrosta. Siellä PP:llekin soitetaan. Kuulin sen radiosta viikko siitten. Must. Måste. Täytyy. Pedro - kaikin puolin. Viihteen ja erityisesti musiikin monitoimimies Pedro Hietanen lähikuvassa 2 h 28 min eikä suotta!
Mahtava TV-kamera näkyy neljän minuutin kohdalla. Mutta on siellä muutakin ajankuvaa. On muuten Blackmore yllättävän Baddingin näköinen.
^ Kyllä se näköjään niin on, että tietyn ikäluokan ihmisillä siellä ”levysoittimessa” (tai mikä se kuuntelulaite onkin) ne yhdet ja samat Deep Purple:n, Black Sabbath:in, Led Zeppelin:in jne. jne. levyt pyörivät vuodesta toiseen. Siis ihan teinivuosista lähtien. Ikään kuin maailmassa ei mitään muuta musiikkia olisikaan. No, tokihan jokainen saa kuunnella ihan mitä vaan itse haluaa, mutta maailmassa on kuitenkin julkaistu valtava määrä muutakin musiikkia ja kapea-alaisuuden vuoksi voi jäädä useitakin helmiä kuulematta. Onko se sitten haitta vai ei, on sitten oma juttunsa…
Ne ovat usein siitä erikoisia juttuja, että ne kestävät edelleen kuuntelua, olen itse kyllä kuunnellut uuttakin musiikkia kaiken aikaa, pois lukien puhelevyt, niitä en jaksa. Vanhemmiten ole alkanut kuuntelemaan myös perinteistä iskemää, mutta suurin rakkaus on edelleen vanhakantainen heavy, riippumatta siitä milloin se on tehty.
No etpä voi enemmän väärin arvata minun musiikintuntemisestani, kuuntelemisista ja diggailuistani. On ihan oma juttunsa heittää tänne jotain. Lähinnä laitan tänne (ja harvoin kuten näet edeltä) mitä täältä puuttuu. Mulla ei ole tarvetta esitellä musiikillista puoltani kattavasti ja laaja-alaisesti täällä. Eikö se olisi jopa outoa. Valokuvafoorumilla sentään.
@Jari_S Kun kerran olet niin "paremman musiikin lipunkantaja" pakko sanoa yksi toisenlainen esimerkki minulle tärkeimmistä ja koskettavimmista musiikeista. Maria Kalaniemi - Ahma (albumi vuodelta 1999). Kävin sen jälkeen ostamassa Emulta Viiskulmasta muutaman muunkin albumin Kalaniemeltä kun hiukan kolahti. Kyyneleet valuu, niin se koskettaa. Mitäs siihen sanot?
No, enpä minä edes yritä arvailla joidenkin yksittäisten ihmisten musiikkimieltymyksiä, eikä asia minua edes erityisemmin kiinnosta. Olen vain pannut merkille, että niin täällä kuin joillakin muillakin foorumeilla, joissa pääasiassa keski-ikäiset setämiehet käyvät, on tilanne ihan sama. Eli, näissä ”Mitä kuuntelet” -keskusteluissa näkyy pääasiassa juuri ne yhdet ja samat bändit ja biisit jotka jokainen niitä diggaileva on kuullut jo satoja kertoja. Mutta, mitäpä tästä, siinähän kuuntelevat… Omapa on vahinkonsa, jos ei halua laajentaa musiikillista kokemuspiiriään.