Ei kun ajattelin ihan sinua. Kun kysyt vähemmän, niin pysyy tolkku keskustelussa. Kun sinulta näyttää noita syvällisiä kysymyksiä löytyvän, niin jospa laittaist ne peräkkäin. Aina uutta peliin, kun keskustelu edellisestä alkaa hiipua. Olisi helppompi ottaa kysyjäkin tosissaan, jos ei huku kysymystulvan alle, kuten tapahtuu keskustellessa viisivuotiaan kanssa
Ok laitan sitten kysymyksiä hitaamin. Onko nyt vika lähettimessä vai vastaanottimessa? Vai kuin viisivuotias siitä on jo muutama vuosia kun nuorin oli viisi joten en enään muista.
Jos joku kuvasi on mielestäsi hyvä, ja sitten pistät sen näytille, ja kaikki sanovat että se on huono, onko se silloin hyvä vai huono? Tämähän se on se perimmäinen kysymys. Minusta se on hyvä, jos itse siitä pidän, eivätkä muiden mielipiteet siinä mitään paina. Toki palautteesta voi olla sikäli hyötyä, että joku asia on voinut jäädä itseltä huomaamatta, kun siinä kuvassa helposti näkee sen, mitä siihen yritti saada, vaikka se ei olisi välittynyt hyvin. Silloin oma mielipide saattaa muuttua. Mutta jos liikaa alkaa kiinnittää huomiota palautteeseen, niin pian se kuvaaminen onkin pelkkää horisonttivatupassia ja histogrammia
Kuvasi on silloin sekä hyvä (omasta) että huono (muiden).) Makuja on monia, mutta voit vielä koittaa kuvasi kanssa muita foorumeita.
Kumpa palaute olisikin sisältöön, tunnelmaan, ajatukseen ja sen välittymiseen jne. liittyvää. Osalle porukasta se sitä onkin, mutta useimmiten foorumin sisäpiirin ulkopuolisille se on horisontin suoruutta ja histogrammia, palaneita alueita tms. Tämä väite siis pitää sisällään foorumin dynamiikkaan kuuluvan jaon sisäpiiriin ja muihin.... yritän kuvitella, että tämä perustuu havaintoihini.... sisäpiiriläisten tuhannes koirulikuva saa osakseen pitkän keskustelun, kun samaan aikaan toisen, ulkopuolisen, henkilön kuva jää täysin vaille kommentteja tai sitten sen horisontti ei ole suorassa Tästä syystä foorumit ovat minusta aika huonoja väyliä saada omaa kuvaustaan kehittävää palautetta... kuului sitten sisäpiiriin tai muihin.
Palaute kuvasta on usein suunnilleen yhtä arvokasta kuin näissä näennäiskyselyissäkin. Kysyjä/valokuvaaja on luonut oman mielipitensä valmiiksi. Toiset kykevevät vain tukemaan sitä, mutta eipä juuri muuta, koska muuten he ovat väärässä.
Itse en oikein usko kehittävään palautteeseen, se että rajaako joku toisin tms. ei ainakaan minua kehitä. Lähinnä kaipaan tietoa miten kuvat koetaan, jos on selaiseta kuvasta kyse. Sitten noilla isoilla saiteilla on mukava katsella monta kertaa kuva avataa, niin kuin photo netissä, jolloin saan tietoa kuvan kiinostavuudesta. Niin mistä sitä palautetta siten saisi äidiltä?
Kyllä rajausehdotukset auttavat ainakin minua. Ja myös ne ehdotukset että olisi pitänyt olla tilaa enemmän oikealla/vasemmalla/yllä/alla. Sitä kautta saa toisia ajatuksia sommitteluun ja ehkä joku ajatuksista jää elämään ja sitä miettiikin kun ottaa kuvia myöhemmin. Rajaamalla saa myös joskus kuvasta tiristettyä sen oleellisen esille ja kuva voi näin olla (entistä) parempi. Horisontti on usein ärsyttävä asia. Mutta ihme kyllä on kuvia joissa se ei ärsytä (kuva on vahva muuten). Kuvien kokeminen on toki myös tärkeää. Mutta ennenkaikkea rehellisyys on se mikä auttaa kuvaajaa eniten. Vesku
Jahas... kehoittaisin sua ottamaan kuvia, joita vaikka vain itse katselet mielelläsi myöhemmin. Tutkit ja analysoit, ehkä tärkeintä- herätät muistoja mieleen Silloin edes sulla on hyvä mieli kuvauksesta, bonusta on jos muillakin on noista sun kuvista. Mutta jos sua ei moinen kiinnosta, toisin sanoen sun kuvasi pitäisi olla kaiken kansan katseltavaa ja ihailtavaa (vaikka omasta mielestäsi ne ovat turhia) -- give it up. Ei muakaan enää kiinnosta.
kuulkaas se on tämä kaamosaika kun lyö turhautuneen kuvaajan suuhun kielteisyyden sanoja. yön pimeinä tunteina sitä aika äkkiä kikkailee itsensä kuntoon että meniskö pizzalle vai tappaisiko sitä itsensä. Voguen kannen kuvaajasta tilaan että "juha vaan ja anteeksi ja sanokaa sitten kun mun pitää lähteä". on vähän ristiriitaa itsensä kanssa valokuvaajana ja omassa tyylissä ja kaikki kamerareleet on myytävä ja tilalle ostettava toiset. ... mutta kun kevät auringon ensisäteet pilkahtavat ja karjalauma päästetään laitumelle näyttää toiminta totuuden. puheet on silloin pidetty ja on taas näytöistä kyse (sanoi turun kihlakunnan tuomari), eikä viisastelu puolesta tai vastaan kiinnosta enää juuri ketään. elämme nyt vaan raskaita aikoja veljet.