Filmiruutukehyksen kulttuurinen viesti on: 1900-luvun mekaanisuuden voitto aiemmasta käsityöstä, tehokkuus ja nopeus, tuotantoprosessin ja välineiden ylistys. Eli täysi vastakohta kehystetyn kuvan ajatuksille...
Erikoisuuden tavoittelu oli ainut motiivi tälläiselle esillelaitolle, no ehkä siinä on vähän vastaiskua näille rajatuille digiotoksille. Ostetaan suurempi resoluutioisia kameroita sen takia että on enemmän rajaus varaa jne..
Minusta filmiruudun reunojen näkeminen pikemminkin kertoo halusta osoittaa että tämä kuva on rajattu tähän malliin jo kamerassa, eikä vasta vedostettaessa. Nykyaikana se lisäksi se 'todistaa' että kyseessä ei ole digiräpsy.
Eihän sillä väliä ole, onko kuvattu kennolle vai filkalle. Kuvahan se ratkaisee. Mutta kyllähän tässä sitä on mukana että halusin näyttää alkup. rajauksen vaikka en noita tikijärkkärilläkään räpsittyjä useasti jälkeenpäin rajaile..