Tarkoittaa sitä että valovoima on huono se on se numerosarja siinä putken etuosassa 3.8-5.6 tai jotain. Eli siellä 300mm päässä valovoima on 5.6 eli päästää valoa huonosti kameralle. Tarvitaan paljon ja hyvää valoa että saadaan pidettyä suljin-nopeudet lyhyinä, eli nopeina ja tällöin tulee liikkuvasta kohteesta skarppeja kuvia. Jos kameran etsin sanoo suljinajaksi 1/60 niin ei kovin hyvä, kun pitäisi olla 1/8000
Objektiivin valovoima, suurin aukko, (f4.5-5.6) on niin pieni, että joudut esim. hämärästi valaistussa maneesissa käyttämään liian pitkiä valotusaikoja saadaksesi tarkkoja kuvia. Valotusaika on moninkertainen verrattuna vaikkapa f2.8 aukkoiseen objektiiviin. Aukothat ilmoitetaan käänteisessä muodossa, mitä pienempi f-luku, sitä suurempi aukko ja sitä enemmän objektiivi päästää valoa lävitseen lyhyemmässä ajassa. Kameran herkkyyden joutuu objektiivillasi nostamaan koviin suureksi, josta taas tulee muita ongelmia vaikkapa kohinan muodossa. Kirkkaassa päivänvalossa objektiivisi näkee hienosti, mutta vähänkään hämärämmässä tulee heti vaikeuksia valotusaikojen takia. Ainakin jos kuvaat ilman jalustaa/liikkuvia kohteita. Tulet kyllä huomaamaan pimeän putken puutteet, mutta ainahan kaupasta saa rahaa vastaa lisää valovoimaa, jos ominaisuudet alkavat häiritä lasissasi.
Valokuva on tietty määrä valoa kameran sisään. Valo tulee tietyn kokoisesta aukosta ja aukko on auki tietyn aikaa. Jos aukko on suurempi, tarvitaan lyhyempi aika. Jos aukko on pienempi, tarvitaan saman valomäärän saamiseen pidempi aika. Aukkosarja voi mennä vaikka näin: 1 - 1.4 - 2 - 2.8 - 4 - 5.6 Siirryttäessä vaikka aukosta 2 aukkoon 2.8 tarvitaan valoa kaksi kertaa enemmän. Aukolla 4 valoa tarvitaan jo neljä kertaa enemmän kun F-luvulle 2. Jos aukko on 5.6 pitää valoa olla jo kahdeksan kertaa enemmän kuin aukolla 2. Kun käytössäsi on siis koko putki ulkona aukko 5.6, pitenee valotusaika aukkoon 2 verrattuna kahdeksan kertaisesta. Valotusaika taas vaikuttaa lähinna kahteen asiaan: kameran tärähtämiseen kuvaa otettaessa ja liikkeen näkymiseen kuvassa. 300-millisellä tämä tärähtäminen on suurempi ongelma. Jos kuvaat hyvässä valossa ulkona, kuten jo teitkin, saat varmasti kohtuullisen tarkkoja ja hyviä kuvia. Tarkkuus ja hyvyys taas on kiinni määrittelijästä. Jos kuitenkin pitäisi saada joku kuva sisällä tai illalla, kun aurinko ei enää paista, on 300 f5.6 aika hankala yhdistelmä. Minulla ei siis ole mitään tuollaista halpisputkea vastaan, mutta olen vaan sitä mieltä, että just tommoinen 50 1.8 voisi olla kova peli sen kaveriksi sisätiloihin. Heppakin on sen verran iso otus, että 50-milliä ja päällä vielä kroppikerrointa, niin ei tarvi edes ihan vieressä seistä. Kolmas seikka, jolla pelataan on herkkyys, jota kamerassa/filmissä ilmaistaan ISO/ASA-luvulla, mutta ehkäpä nyt ei sekoiteta sitä tähän. Että näin. Quiquern saivartelee tarkemmin, koska minä olen aina väärässä.
Samaa mieltä. Tolla tsuumilla kuvaaminen melko hämärässä maneesissa on melko haastavaa. Onhan se ollut sitä jo sillä Ixuksellakin. Esteratsastuksen kuvaaminen on muutoinkin aika hankalaa. Liikettä olisi hyvä jotenkin saada näkymään, mutta esteet taas kaiketi tulisi pysyä paikoillaan. (En tiedä kun en ole esteratsastusta kuvannut, mutta ajatustasolla.) Kiinteä valovoimainen olisi varmaan ihan hyvä. Sen lisäksi kuvaa etuviistosta esteellä, johon valo lankeaa lähes edestä.
Saivareet käyttöön. Sen lisäksi että huonovalovoimainen objektiivi vaatii pitkiä valotusaikoja, se myös asettaa kameran automaattitarkennuksen kovemmalle koetukselle, koska hämärämmässä on sen vaikeampi tarkentaa. Huonovalovoimainen objektiivi on myös usein halpa, tai sanotaan hmm.. halvempi, joten esimerkiksi sen tarkennusmoottori ei ole nopeinta, hiljaisinta ja täsmällisintä a-ryhmää. Tämä aiheuttaa sen että objektiivi tarkentaa hitaasti ja ei välttämättä ehdi siis hepan mukaan, vaikka kamera tarkentamaan vallitsevassa valossa pystyisikin. Valovoiman vaikutus valotusaikoihin reaalimaailmassa menee niin että jos ajatellaan että maneesissa objektivisi, sanotaan vaikka 200mm/5,6 kykenee vaivalloiseen 1/30s, jolla kuvaaminen on miltei turhaa, niin vastaavassa tilanteessa 2,8/200mm kykenisi 1/125s, jolla voisi olla jotain toivoa. Riippuen tietysti saako itselleen ja kameralleen jotain tukea ja miten liikkuvaa kohdetta pitää kuvata. Usein ollaan siis semmoisilla rajoilla joilla joko voisi saada kuvan, tai sitten ei. Polttoväleillä voidaan lisäksi käyttää wanhaa sääntöä, että objektiivin polttoväillä ja valotusajalla kun on läheinen lukusuhde, voidaan katsoa että edellytykset terävälle kuvalle ovat olemassa -ja nyt ei puhuta edes hepan vauhdista, vaan kuvaajan tärinästä: 28mm-1/30s. 50mm-1/60s. 200mm-1/250s. Suunnilleen tuohon tyyliin. Tietysti liikettäkin kuvissa saa ja usein sitä halutaankin kuvaan kts. vaikka tämä tai tuo tai sitten ei ;-)ne.
Kiitos taas vastaajille! Sisätiloissa (maneesisssa) en edes yritä hevosia kuvata. Äsken koitin kuvata päivänvalossa sisällä ilman salamaa gerbiileitä 18-55 objektiivilla urheiluasetuksella ja teräviä kuvia tuli! No, niitä voi kuvata 20 sentin päästä. En edes koittanut tuota ostamaani pidempää putkea.
Väännä vaan reippaasti ohjelmavalitsin Av:lle - vai onko se Nikonissa A - ja rupea opettelemaan kuvaamista. Vähän luet netistä ja annat paukkua. Opit, kuvaamisesta tulee kivempaa ja kuvista tulee parempia. Ja maneesillä sisällä myös antaa mennä vaan. Herkkyyttä vaan kovemmalle taas kokeilemaan ja oppimaan.
Hyvä ohje sikälikin että tuo kuvakulma sallii karvan pidemmän valotusajan liike-epäterävyyden lisääntymättä. Jos valo ja valovoima ovat kortilla, sellainenkin asia kuin kuvaussuunta voi avittaa hiukan.
Paitsi että, jos automaattitarkennus on kovilla, niin suoraan sivulta tarkennus selviää helpoimmalla ja mahdollinen liike-epäterävyys voi sopiakin kuvaan esim. jalkojen osalta ja miksei pientä panningiakin mukaan.
Riippuu tietysti monista asioista, mutta voisin kuvitella esteratsastuksessa valitsevani manuaalisen tarkennuksen etukäteen haluamalleni kohdalle., esim. siihen kun hevonen on esteellä jalat korkeimmillaan. Parasta olisi tietysti jos tietäisi hyppyliikkeessä olevan jokin kuolokohta, se olisi varmin hetki ottaa niitä teräviä kuvia joista oli kyse.
Ja luonnollisesti filmireliikit ovat taas vastaan, koska 1) Aavistavat jo ennalta, jos heppa osuu esteeseen, ratsastaja tippuu, ratsastajalle tulee hyvä ilme jne 2) Eivät edes kuvaa, koska hyviä kameroita ei ole 3) Saavat yhden kivan kuvan serkkulikasta, kun kiertävät piirinmestaruussarjaa 20 vuotta 4) Filmi olisi kuitenkin parempi 5) Näppäimistössä on niin ihQja hymiöitä 6) Ovat paljon kokeneempia ja parempia kun ne, jotka käyttävät tekniikkaa hyödyksi
Tän keskustelun perusteella alkoi tehdä mieli mennä kokeilemaan esteratsastuskuvausta. Kameraksi ajattelin Moskovaa. Missä metukat loikkii pk seudulla?
Aika maanista ;-D Samat perusperiaatteet koskevat sekä filmiä että digiä, turha niitä on tässä vastakkain asetella. Toisin kuin teillä ammattilaisilla, meillä amatööreillä ei ole välttämättä mahdollisuutta sijoittaa vehkeisiin suuria summia, siksi on mielestäni hyvä käydä läpi kompensoivia kuvaustapojakin. Toisekseen, ei niistä kalleimmista vehkeistäkään hyötyä ole jos ei tiedä mitä tekee. peace ;-)
Käyppä katsomassa Ruskeasuon Ratsastushalli:ssa. Eräs tuntemani henkilö käy siellä säännöllisesti. Kuulemma hyvä paikka.
Merkillepanen, että vaatimattomilla kommenteillani sain hitusen eloa soppakulhoonkin. Keskustelun saavuttamat sivujuonteet viittaavat siihen, että tästähän tulee kohta joreTM-tyyppistä puolihullujen vänkytystä. Mutta miksi mieleeni palaa etsimättä se aika, kun joka päivä kehitin Paterson-purkissa 10-30 Ilford-rullaa toimituksessa? Jossa kuivauskaappi hurisi ja rotaatio tärisytti lattiaa ja verhojen takana oleva lämpömittari näytti kesäaikaan +36 astetta. Koska esimiehelläni, kuvapäällikkö R:llä oli Nikon F5:ssään nopein moottoriperä jonka rahalla sai. Ei mikään viritin vaan moottori... sillä surautti 36-kuvaisen HP-vitosen muutamassa sekunnissa, niin että assistentille jäi sitten vähän purkissa käänneltävää illan tullen. Ukko ajoi kolarin ja tappoi itsensä muutama vuosi sitten, ei ollut kuuluisa eikä julkaissut kirjoja, oma näyttelykin jäi pitämättä, mutta opetti sellaisen työmoraalin että oksat pois. "Sä et tule pois, enneku sulla on se kuva." Jossain sen lehtitalon arkistossa on puolimetrinen kasa muovipaperille tehtyjä printtejä, joita se säästi itselleen. Luultavasti niissä on niin monta nappiotosta, ettei kukaan tämän foorumin arvon keskustelijoista saa ikinä aikaan edes kymmenesosaa niistä, vaikka eläisi 90-vuotiaaksi.
Kertauksena: heppakuvauksesta mitään tietämättömänä voin todeta että ei ollut kokeilu helppoa. http://www.kameralaukku.com/portal/index.php?name=PNphpBB2&file=viewtopic&t=10007 http://www.kameralaukku.com/portal/index.php?name=PNphpBB2&file=viewtopic&t=10008
No, niin - kamera tuli hankittua ja yö on tullut tavattua käyttöohjeita. Kertoisiko joku ystävällisesti, mitä seuraava tarkoittaa (ts. miten kameralla otetaan kuva? Odotetaanko, että kohde tulee tarkennusalueelle vai seurataanko kohdetta ja tarkennus pysyy kohteessa?) Nikon D50 ohjeet: " Sports(urheilu): Liikkeen kuvaaminen ...Kamera tarkentaa jatkuvasti keskimmäisellä tarkennusalueella olevaan kohteeseen, kun laukaisin painetaan puoliväliin..." Onneksi on tällainen aloittelijoiden palsta...