Vs: Mistä värin muutos? RAW kasvattaa työmäärää ja usein hyödyt eivät ole kummoiset peruskuvaajalle(*).Tarkkaan harkituissa tilanteissa ja kuvanlaatua maksimoidessa lähtökohta on toinen. jpeg + RAW on hyvä. Jos tuli ryssittyä pahasti niin RAW:sta voi pelastella vielä. (*) tietysti jos kameran jpegit ei millään asetuksilla näytä miellyttäviltä, voi olla helpompaa tehdä sopiva presetti RAW-kääntimeen, kuvata RAW:ia ja ajaa kaikille se perus-käännös automaattisesti.
Vs: Mistä värin muutos? Ai, oikeinko peruskuvaajalle? Oletko varma ettei sinunkin kannattaisi vain laittaa filmisi konekehitykseen ja tyytyä sieltä tuleviin automaattikopioihin? -p-
Vs: Mistä värin muutos? En minäkään ymmärrä Jiipekkiä. Rupesin käyttämään pelkkää RAW:a vuonna 2003, joitain harvoja pokkariräpsyjä lukuunottamatta.
Vs: Mistä värin muutos? Hassua ymmärtämättömyyttä. JPEG-kuvathan tehdään tarkan reseptin mukaan RAW-konvertterissa, joka sattuu olemaan kätevästi kamerassa. Ei se ole mikään tunnin kuvan satunnaisprosessi.
Vs: Mistä värin muutos? Mutta tilanteet missä kuvat otetaan eivät välttämättä ole tarkan reseptin mukaisia. Itse joudun kuvaamaan usein kaikensorttisissa sekavaloissa johon kokemuksenkaan perusteella on hankala heittää oikeaa valkotasapainoa.
Vs: Mistä värin muutos? Tässä tullaankin äkkiä ongelmakohtaan: Millainen on peruskuvaaja ja peruskuvaajan kuvaustilanteet sekä aiheet? Ajatukseni oli, että peruskuvaaja on sellainen joka kuvaa selvästi enemmän kuin 'pokkaritavis', mutta ei ole paneutunut syvällisemmin kuvaamiseen. Kuvat ovat lomakuvia, perhekuvia, kissanristiäiskuvia jne... Digillä sohlatessani luen myös itseni usein tuohon katraaseen. Jpeg on loistava, mutta koska en kuvaa paljoa niin se RAW tulee mukaan varmuuden varalta. Silloin harvemmin kun jostain syystä digillä kuvaa määrätietoisemmin, niin saattaa olla pelkkä RAW käytössä. Mutta tosiaan - harvoin
Vs: Mistä värin muutos? Hassua ymmärtämättömyyttä. Tunnin kuvathan tehdään tarkasti reseptin mukaan kehityskoneessa, joka sattuu olemaan kätevästi tunninkuva.fi:ssä. Ei se ole mikään JPEG-kuvan satunnaisprosessi.
Vs: Mistä värin muutos? Oikeastihan JPG:llä on paikkansa sekä peruskäyttäjälle että ammattilaiselle. Sillä saa sekä helposti riittävän hyvää sinnepäinjälkeä että tarvittaessa tarkasti painovalmista matskua. -p-
Vs: Mistä värin muutos? Miepäs teen vähän tikusta asiaa.. Ennen vanhaan tunnin kuvat ja muutkin värinegaprintit valotettiin keskimäärin keskiharmaaksi. Siksi niin moni suosi diaa, saattoi ottaa yökuvia ilman pelkoa ylivalotetuista printeistä. Talvikuviin sentään koneen käyttäjä yleensä huomasi korjata valotusta. Tai automatiikka. Kovin vähän tiedän noista laitteista. Nykyaika on taas ihan toista, nega menee kohtalaisen hyvän skannerin läpi ja roskatkin putsautuu (Asematunnelin kuvakammotus demosi tätä kerran hyvin kun reklamoin roskista ja sormenjäljistä - skanneriin vaan ja 'ihan hyvä printtiähän tää on, mitä valitat'). Skannausvaiheessa kuvalle tulee photoshopin tapaiset autolevels + autocolor -toimenpiteet, tulos kait usein ok (ei ole värinegojen printtautuksesta juuri kokemusta tänä puoli-digiaikana). Lopuksi kuva tulee ulos joko aidolle valokuvapaperille valotettuna tai jonkun muste tms. printterin kautta. Digikameroissa ei sentään tehdä jpegille autolevels-tyyppistä korjausta (joistain löytyvä dynamic gamma tms. saattaisi tehdä?). Autocolors tavallaan tapahtuu, mutta toimivammin AWB:n muodossa - mutta senkin voi kiertää laittamalla valkotasapainon käsin. Aika pitkälle vertaisin diakuvaukseen ja ison koon diaa ottaessa digi onkin toiminut hyvin valotuksen varmentajana. Kamerasta riippuen erilaisia kohinanpoistoja yms. voi joutua lieventämään tai ottamaan pois. Jollei pidä muovisista sävyistä. Todella isot ongelmat jpg:n kanssa tulee jos haluaa mustavalkoista eikä käytä kameran valmista mv-konvertteria. Kun RAW:stakin tulee helposti mv-muunnoksessa kaikenlaista artifaktia taivaille siivottavaksi, niin jpg:n kohdalla lisäkiusaksi tulee jo alunperin vähäinen harmaasävymäärä.
Vs: Mistä värin muutos? Tuosta nyt en ymmärtänyt yhtään mitään. Olitko puolesta vai vastaan vai mieluummin molempia? Automaatti on automaatti oli se sitten kamerassa tai pikalabbiksessa. JPG-kuvausta voi tietenkin tehdä täysin manuaalisesti säätelemällä menuviidakossa joka ikiseen kuvaan mahdollisimman montaa eri parametria. Ja värinegaa voi skannata pro-laitteilla ja tiedostoja printata pro-printtereillä. Näitäkö tarkoitit? -p- -p-
Vs: Mistä värin muutos? Uh huh, hauskaa höpinää, Sen huomasin että leica M tuottaa mukavasti sekä-että. nettiin voi rykästä Jpekin eikä se siellä kauheesti häpeä, mutta jos oikein kunnon MV konversioita aikoo tehdä, kannattaa aloittaa camera RAW.sta . Jos paljon eli tarpeeksi on kovalevytilaa, senkun mätkii sinne eri versioita samojen koodien alle, jos vaikka joskus oikeen "tairetta" alkais pukkaamaan... hasseli valitettavasti vain tarjoaa heittin omaa 3F tiedostoa joka on käytännössä RAW, mutta tarttee sählätä niitten Phocus ohjelmalla ensin.
Vs: Mistä värin muutos? Miksi ihmeessä kuvata jpegiä? Ainoa käyttökohde jpegille tulee itselläni mieleen studiokuvauksessa. Siinäkin vain silloin, jos valotus on tarkasti tiedossa siten, että se tulee niin lähelle histogrammin oikeaa reunaa kuin mahdollista. Lisäksi koko ketju kalibroitu viimeisen päälle: näyttö ja tulostus, runko ja optiikat erikseen. Ja silloinkin vaatimuksena laadukas käyttökuva isolla kuvamäärällä. T Jukka
Vs: Mistä värin muutos? Niinpä! Lisäksi JPG:tä ei voi valottaa oikealle. Se pitää valottaa valmiiksi eikä JPG:n vuoksi tarvita isoa kuvamäärää, jos tietää mitä on tekemässä- JPG on ainoa järkevä formaatti esimerkiksi uutiskuvatoimistokuvaajilla. Ei siellä ole aikaa muuhun, koska nopein kuva on myydyin kuva. Kameralla pitää voida tuottaa valmista painokelpoista matskua. -p-
Vs: Mistä värin muutos? Ilmaisinkohan asiani jotenkin väärin ymmärrettävästi? Näkisin jpegin käytön järkeväksi silloin, jos nimenomaan tietää mitä tekee ja kuvataan suuria kuvamääriä, joista täytyy saada mahdollisimman pienellä vaivalla ja ajalla valmiita kuvia. Jos kuvaa valot samassa asennossa ja samalla teholla samalla rungolla ja samoilla optiikoilla, jotka kaikki on kalibroitu hyvin värin- ja kontrastintoistoltaan ohjelmaan, jossa ne avataan, niin silloinhan kuva on ymmärtääkseni aika lailla valmis? T Jukka
Vs: Mistä värin muutos? En ottanut kantaa puolesta enkä vastaan, vaan siihen ettei jpg ole sen enempää satunnaisprosessi kuin RAW-konvertterin default-asetusten ajaminen. Tai diafilmin kuvaaminen. Yritän tuoda esille jatkuvasti sitä, että peruskuvaaja ei tarvitse, jaksa eikä sitä yleensä kiinnosta RAW ja sen jälkeinen käsittely. Kuva otetaan ja jos takatelkkari ei huuda varoituksia niin se on siinä. RAW:n käyttötarve tulee silloin kun halutaan maksimoida käyttökelpoinen data tai pelastella valotusvirheitä yms. Mutta kuinka moni tätä edes RAW:n kanssa osaa? ETTR:ää aika harva käyttää koska 'varjoista on niin helppo kaivaa sävyt'.