Saisinko hieman valistusta TMaxsin laimentamiseen. Onko järkevää laimentaa koko pullo kerralla (1l kehitettä), vai tehdä litra kerrallaan ja käyttää sitä? Missä lämpötilassa laimennuksen olisi tehtävä? Ohjeessa on toki maininta 1+4 suhteessa, mutta lämpötilasta ei mainita mitään. Itse ajattelen, että lämpötila olisi käyttölämpötila. Onko syytä antaa seoksen tekeytyä vuorokauden, vai voiko seosta käyttää heti? Mielestäni nämä kohteet puuttuu datalehdestä. Kiitäen vastauksista. Seppo Kurvinen Kiitän kaikista ohjeista joita olen saanut. Olen jo muutaman rullan (T-max 100/120) kehittänyt kyseisellä kehitteellä ja Lopputuloksen ollessa kohtuullinen. Sekotus Kokkolan kraanaveteen jota käytin myös huuhtelussa. Kamerana on Hasselblad 2000 FC/M ja optiikkana perus 80mm/2,8. Negan scannaten (EpsonPerfection 4870 Photo) ja tulostaen Cannoin Pro 9500Mark II. A3-kokoon.
Vs: TMaX-kehite Tee litra kerralla. Lämpötilalla ei ole merkitystä, käyttölämpö on ihan hyvä, pääsee käyttää heti, ei tarvi odotella. Hommiin vaan.
Vs: TMaX-kehite Hanasta jos lasket vettä, siitä saat myös pinnoille muodostuvia kuplia. Sellainen vain tuli mieleen liittyen tuohon heti käyttöön. Sen on siksi hyvä odottaa seuraavaan päivään. Veden kiehauttaminen on yksi tapa saada nopeasti paineistetussa putkistossa veteen liuennut 'ylimääräinen' kaasu nopeasti pois. Muuten odottelu 12-24 tuntia auttaa myös. ( Toisia tapoja, tuttuja akvaariohommista: Veden liike pumpulla tai sekoittaen nopeuttaa. Tai tehokas ilmastus tunti pari, siis ilmapumppu ja hohkakivi)
Vs: TMaX-kehite Osta Motonetistä 5 litran pönikkä akkuvettä ja käytä sitä kehitteen ja loppuhuuhtelun blandaamiseen. kraanavesi on NoNo...
Vs: TMaX-kehite Meinaatko putkistojen mahdollisia likahiukkasia (jotka voisi suodattaa, kuten itse teen)? Ja toisaalta olisi kiva kuulla mitä mahdolliset hiukkaset kehitteessä haittaavat - viimeistään kunnon pesun jälkeen tuskin niitä enää kiinni filmissä on, jos nyt muutenkaan kiinnittyvät. Mutta kaikkea ei voi arvata, siksi kysyn. Sitten veden laadusta muuten, en oikein keksi mitä kehitettä huonontavia aineita juomakelpoisessa vedessä olisi. Toki tämän neuvon olen ennenkin kuullut, mutta toisaalta en ole törmännyt haittoihin, joten olisi mukava kuulla perusteluja missä piilee ongelma. Vesilaitoksien jakama vesi on Suomessa pääsääntöisesti verraten hyvinkin puhdasta vähäisin liuenneine ainepitoisuuksin - esimerkiksi vesi on useimmilla paikkakunnilla pehmeää.
Vs: TMaX-kehite Suomalainen kraanavesi on useimmiten ihan ok kehitteiden miksaamiseen -- kehitteet on suunniteltu ja tarkoitettu hanaveteen miksattaviksi. Mutta jos haluaa pelata varman päälle, voi tietysti puhtaampaa vettä suositella monestakin syystä: - maksimaalinen säilyvyys (mm. XTOLin tappava rauta ja muut mahdolliset epäpuhtaudet) - hiukkaset jotka filmin pinnalla näkyvät - mahdolliset pH-vaihtelut... Kyllä monet ovat selviä eroja huomanneet, toiset taas eivät. Ei välttämättä ole lainkaan huono neuvo suositella puhtaampaa vettä ihan vaan varmuuden vuoksi, mutta ei sitä välttämättä tarvitse ostamaankaan lähteä jos ei millään viitsi .
Vs: TMaX-kehite Jotkut turkulaiset voivat todistaa että jutut kraanaveden sopimattomuudesta valokuvakäyttöön eivät ole tuulesta temmattuja... Onneksi näköjään jo kahvinsuodatin riittää (ainakin toistaiseksi on riittänyt) pitämään kemiat ja filmit puhtaina. Huuhteluvaiheen vedän toki sellaisenaan, tuli hitusia tai ei. Ja tarjoustalosta saa reilulla 3 eurolla 5 litran kanisterin vettä - niitä aina kertyy nurkkiin Kehitteet teen suosiolla niihin nykyisin. Sitten on erikseen kovuus-ongelmat joihin apuna toimii mm. pienen pieni määrä photo-flo:ta. Sain neuvon APUG:ssa enkä oikein uskonut mutta kokeilun jälkeen uskoin
Vs: TMaX-kehite Hehe, tehköön kukin mitä huvittaa, vapaa maa, verottomat huvitukset jne.. MUTTA ei hesan vesi paskemmasta päästä ole, dramaattinen ero kuiteski kun esim printtikehitteen sekoitin KEITETTYYN veteen , säilyvyys viikotolkulla, Entäs sitten kun on akkuvettä. No rotskua en viitsi blandata akkuveteen mutta kyllä "serious stuff" kuten HC 110 , Acufine ja Roltsikan RHS, nykyään aina ! On mulla iso pöntö suodatettua ja keitettyä kraanavettä (10 litraa) Katsos "PRO lab" ainaskin yrittää...
Vs: TMaX-kehite Kaikki minkä toivoo säilyvän olisi syytä tehdä bakteerivapaaseen liemeen. Keittäminen tai tislaus taitavat olla parhaat keinot mikrobien tappamiseen vedestä.
Vs: TMaX-kehite Bakteerit on höpöä, ei biologinen kasvu ole ongelma useimmissa valokuvaliemissä (poislukien esim. mv-loppuhuuhtelu), eikä vesijohtovedessä juuri ole bakteereita (ilmiselvistä syistä), ja bakteereita tulee myöhemmin aina: astioista, niitä avatessa jne. (Ts. biologiselle kasvulle herkät liuokset pilaantuvat vaikka ne tekisi kuinka steriiliin veteen tahansa alun perin.) Bakteerikasvua voi esiintyä joissain liuoksissa (esim. huuhtelut) isoissa labroissa ja ei niitä voi ratkaista kuin vaihtamalla liuoksia useammin, pesemällä tankkeja ja/tai lisäämällä bakteerimyrkkyä liuoksiin. Kotikehittäjää nämä eivät koske. Mutta kiehauttaminen poistaa vedestä hapen, jota voi joskus olla sitoutuneena runsaastikin. (Hapen liukoisuus on kääntäen verrannollinen veden lämpötilaan.) Itse otan hanasta lämmintä tai kuumaa vettä ja annan sen asettua huoneenlämmössä vartin tai puoli tuntia, suurin osa hapesta poistuu... Kiehauttaminen - ja samalla vaivalla voi käyttää kahvinsuodatintakin sitten - on tietysti ylivoimainen tässä.
Vs: TMaX-kehite Lämpötilan lisäksi paine vaikuttaa veteen liuenneiden kaasujen määrään. Eikö ilman kaasuista typpeäkin ole vedessä liuenneena, hapen lisäksi?
Vs: TMaX-kehite Varmasti on, mutta typpi on täysin harmitonta. Happi on pahin, mutta lisäksi hiilidioksidi voi muuttaa liuoksen pH:ta.
Vs: TMaX-kehite Filmin pinnalle muodostuvat kuplat eivät ole täysin harmittomia. Aivan pienet kuplat eivät edes herkästi irtoa kopauttaessa.
Vs: TMaX-kehite Miten on Alhonen: Voiko kehitteisiin lirauttaa aivan pienen määrän kostutusainetta, muuttaako se kemioiden toimivuutta. Esim jos harrastaa ruiskumaalausta vesiliukoisilla maaleilla, vähän loppuhuuhtelu RWA:ta tekee ihmeitä värien ruiskukäyttäytymiseen. Uskoisin että emulsioon tunkeutumis valmius paranee...
Vs: TMaX-kehite Kyllähän jotkut sitä tekevät ja se on joillain auttanut epätasaisuusongelmiin ym. Joissain kemioissa saattaa olla surfaktanttia valmiinakin. Yleensä sitä ei tarvita mm. senkään takia, että emulsioihin lisätään päälystysvaiheessa surfaktantti. Kehitteen tunkeutuvuuden muuttuessa se voi lisätä myös hieman filmin nopeutta ja kontrastia tapauksesta riippuen. Kannattaa kokeilla.
Vs: TMaX-kehite Täytyy vielä sanoa että kyllä ilmakuplaongelmat filmin pinnalla täytyy ratketa muilla keinoin, ei se kehitteeseen liittynyt typpi voi siihen enää olennaisesti vaikuttaa. Näin mm. seuraavin perustein: - Tavallisessa kääntelyagitoinnissa kehitteeseen ja filmin pinnalle väkisinkin joutuu kaikkia ilmassa olevia kaasuja - Isommissa tankeissa kehitettä agitoidaan painetyppisuihkutuksin (missä väkisinkin imeytyy typpeä taas kehitteeseen) Joten... Kyl se kehitteeseen sitoutunut typpi on harmitonta ;->. Sitähän väkisinkin on kaikissa oikeissakin tuotteissa, jotka pakataan typpikaapissa. (nesteessä oleva happi saadaan kenties syrjäytettyä juurikin toimimalla jonkin aikaa typessä, kenties vähän korkeammassa paineessakin?)
Vs: TMaX-kehite Oli typpi tai happi, mikä tahansa kaasu, niin paineistetussa putkistossa vesi sisältää normaalipaineeseen verraten ylimäärän liuenneita kaasuja. Kun vettä lasketaan sieltä ulos astiaan, se joutuu heti normaalipaineeseen ja tuo ylimäärä kaasua alkaa vapautua siitä. Tämä on huono verrata kaasulla agitointiin. Jos vesi on seisovaa, kaasun vapautuminen siitä kestää yllättävän kauan. Akvaariossakin, missä on paljon pintoja lasipintojen lisäksi (hiekkaa ja kasveja), sekä liikkuva vesi, se kestää useita tunteja vedenvaihdon jälkeen. (Ilmiö on vaarallinen liiallisena myös kaloille, kun ne hengittävät tällaista vettä: kaasu vapautuu verisuonistoon. vrt. sukeltajantauti) Kaasun vapautumisen näkee sillä lailla että pinnoille muodostuu kuplia - se alkaa pikkuruisesta kuplasta ja ne vähitellen suurenevat. Jos kuplat pyyhkii pois, jatkuu edelleen niitten kehittyminen. Vähitellen muodostuminen hidastuu. Koska kuplat muodostuvat "sisältä käsin" nimenomaan vedenalaisille pinnoille, on tämä ihan eri asia kuin kaasun pumppaaminen vesialtaaseen varsinkin kuplien kiinnittymisen suhteen. Eri talojen veden sisältämä kaasun määrä vaihtelee. Se voi vaihdella myös asuinkerroksen mukaan, kuin myös sen johdosta, millä tekniikalla paine putkistoon muodostetaan... ja varmasti monista muistakin syistä.
Vs: TMaX-kehite Mutta kun kehite kuitenkin yleensä miksataan jonkin verran ennen kehitystä, usein jopa hyvissä ajoin, niin kyllä siinä ehtii typpeä vapautua. Onko tässä pohdinnassa ylipäänsä enää mitään mieltä, koska jos puhutaan vedestä jossa on sitoutuneena niin paljon kaasuja, että ne lisäisivät filmin pinnalle jäävien kehitystä haittaavien kuplien riskiä, niin silloin mukana on myös niin paljon happea, että se haittaisi kehitteen säilymistä olennaisesti joka tapauksessa. Olet todennäköisesti kuitenkin oikeassa. Jossakin tilanteessa, jos hanasta otetaan kylmähkö vettä suoraan käyttöön, siinä voi olla kasvava kuplariski. Jos kehite on one-shottia, mukana oleva happi ei kuitenkaan ehdi kehitettä tuhota siinä ajassa, se tapahtuisi vasta päivissä tai viikoissa. Agitointi on kuitenkin luonteeltaan erilaista, kuplat ovat isompia, kun taas kaasun poistuessa nesteestä se taas nimenomaan kasvaa pieninä pisaroina pinnoille kuten filmille.
Vs: TMaX-kehite On se ihan kätevää hanavedenkin käyttäjän pitää vesikannua kertakehitteitä varten täytettynä. Se on silloin temperoitunuttakin ja myös ehkä puhtaampaa kylmävesihanan vettä. Muuten siinähän sitten hakkaa purkkia halki tai lommolle, ja silti kuplia muodostuu läpi kehityksen jatkuvasti. Mutta siis yksi tapa toimia vaan tämäkin..
Vs: TMaX-kehite Kiistän turkulaisuuteni, mutta paikallinen vesi on karmeaa...Nokialtakin saa parempaa ;-) Kemistinä pitäisi tietää mikä siinä on pielessä ja mitä sille olisi (?) tehtävissä, mutta ei vaan kiinnosta kun käytän Biltsun akkuvettä. Ilmeisesti ongelma on suhtellisen suuri fosfaatti pitoisuus joka näkyy loppupesussa pahoina jääminä ja kalvona filmin pinnalla.