Tässä sitten viisaammille selittämistä Digin tultua järkkäripuolelle, alkoi kaikkialla 'backfocus' yms. keskustelut, testaamiset ja ruuvaamiset. Sitä ennen en muista kuulleeni mitään koko aiheesta, ellei mukaan lueta tähyslasin virheellistä sijaintia ja siitä johtuvaa käsitarkennuksella syntyvää tarkennusvirhettä. Kovasti yritin googletella, mutta en löytänyt mitään asiaa filmi-AF:sta ja takatarkennuksesta. Onko ongelma todellakin vain digipuolen ongelma - ja ennenkaikkea, jos on, niin mistä se sitten johtuu? Eikös molemmat kuitenkin tarkenna ihan samalla tavalla? Ja filmeissä vielä piirtokykyäkin on enemmän (jos pysytään hitaissa filmeissä), joten filmillähän tuommoisten ongelmien olisi pitänyt näkyä. Mulla on yksi 'backfocus'-kokemus, mutta varsinaisen syyn etsiminen on vielä vaiheessa. Siinä runkona oli F90X ja linssinä käsitarkenteinen 300mm AI-S nikkori. Kohteena villikaniinin poikanen. Jostakin syystä monet kuvat tarkentuivat pikkuisen taakse. Voi olla, että tähyslasi ei ole kohdallaan. Vaan kun ei jäänyt mieleen tarkensinko varmasti tähyslasia katsoen vai varmistinko viimeisen tarkkuuden siitä >o< -näytöstä joka ainakin filmi-nikoneissa on käsitarkennuksen apuna. AF-linssien kanssa en ole koskaan törmännyt tuohon, siksi pieni epäily tähyslasin suhteen. No se siitä, pankaas kertoen mistä digien yleiset tarkennusongelmat johtuvat?
Vs: Mistä taka- tai etutarkennus AF:n kanssa johtuu? Arvaus: kun halvalla yritetään tehdä niin toleranssit tuppaa kasvamaan.
Vs: Mistä taka- tai etutarkennus AF:n kanssa johtuu? Eikös 95% näitä digien tarkennusongelmia ole AF:n virheitä? Kun en tiedä missä järjestyksessä nämä vermeet kasataan niin ei voi varmuudella sanoa missä järjestyksessä säädöt menee, mutta eipä tuossa paljoa vaihtoehtoja ole. Peili tai apupeili vinossa. AF-anturi tai kenno vinossa. Moottori tai sen ohjain (AF-linssien kanssa) takkuilee. Tähyslasi ei vaikuta automaatin puolella oli se suorassa tai ei. Mites tämä AF eri kameroilla toimii? Päättääkö af etukäteen paljonko linssejä siirretään ja heti kun on siirto tehty niin pam, otetaan kuva tarkistamatta asiaa vai tutkitaanko sitten uudestaan ja korjataan tarvittaessa? Hämärässä aika moni kameramerkki alkaa sahaamaan edestakaisin jos ei saa omasta mielestään tarkennnusta kohdalleen. Voisiko tuosta päätellä, että nämä toimii kaikki saman kaavan mukaan? Vielä kun sotketaan AF-S ja AF-C mukaan kuvioihin niin variaatioita tulee lisää.
Vs: Mistä taka- tai etutarkennus AF:n kanssa johtuu? Muutama syy: * Digijärkkäreitä on maailmassa valtava määrä; tilanne on ihan eri kuin on ollut filmijärkkäreillä. Niillä myös kuvataan paljon ja siksi ongelmat huomataan helposti. * Ja niistä puhutaan paljon. Digijärkkäreitä koskeva nettikeskustelun määrä on muutamaa kertaluokkaa suurempi kuin filmijärkkäreillä. Uusi digitaalitekniikka kiehtoo ihmisiä. Näin asiat saavat näkyvyyttä ihan eri tavalla. * Digijärkkärien (ja muidenkin uusien kameroiden) tarkennussysteemit ovat muuten niin laadukkaita ja onnistumisprosentti on niin suuri, että pienemmätkin asiat alkavat vaivata. * Digijärkkärin tuottamat kuvat ovat niin tarkkoja, että tällaiset virheet huomataan helpommin kuin filmillä.
Vs: Mistä taka- tai etutarkennus AF:n kanssa johtuu? Syynä on tietenkin se että digikuvia voi katsella vaivattomasti näytöltä, ja kun tämä kamroiden testailu on ilmaista, ja muodostunut isoksi osaksi harrastusta, moni siis harrastaa kameroita ja objektiveja, eikä valokuvausta.
Vs: Mistä taka- tai etutarkennus AF:n kanssa johtuu? Jos nettikeskusteluihin ja niissä vedottuihin valmistajien dokumentteihin on uskominen niin molempia käytetään. Canonin väitetään käyttävän ns. avointa looppia, eli tarkennuspiiri laskee tarvittavan korjauksen jonkä jälkeen siirrettään tarkennusta ja se siinä. Systeemi onsiten herkkä objektiivin ja rungon yhteispelin vähäisillekin häiriöille ja mekaaniset välykset vaikuttavat paljon tällaisen menettelyn tarkkuuteen. Nopea se kyllä varmasti on. Pentaxin tiedän käyttävän suljettua looppia eli lasketaan korjaus, siirretään tarkennusta, tarkistetaan tarkennus, siirretään, tarkistetaan jne. kunnes ollaan tyytyväisiä. Eli Pentax on ainakin yksi noista merkeistä, jotka päätyvät jossain tilanteissa vähässä valossa edestakaisin sahaamiseen. Mutta toisaalta sitten se tekee hyvin hyvin vähän tarkennusvirheitä ja toimii hyvin yhteen myös muiden kuin oman firman objektiivien kanssa. Etenkin kun K20:ssä on vielä mahdollisuus hienosäätää kullekin omistamalleen objektiiviyksilölle oma tarkennuksen korjaus. En ole vielä tavannut yhtä toimivaa kokonaisuutta muualla. Se ei ole nopein kaikissa tilanteissa, vaikka hyvin lähellä kärkeä, mutta erittäin tarkka se kyllä on.
Vs: Mistä taka- tai etutarkennus AF:n kanssa johtuu? Totta. Kun aiemmin suurin osa järkkärilläkin kuvaavista teetti kuvansa kymppikuviksi, ei siinä pienet tarkennusvirheet näkyneet. Nyt kaikilla on mahdollisyys nysvätä kuviensa kanssa 1.1 pikseleinä näytöllään, niin pienetkin virheet saa kyllä esille. Vaikkei koskaan niitä sitten oikeassa kuvankatselussaan huomaisi, eli niissä muutama sata pikseliä kanttiinsa olevissa nettikuvissa tai nettipalvelusta tilatuissa kymppikuvissa. On nimittäin aika harvinaista vielä tänäänkin se, että porukka tekisi kuvistaan isoja suurennoksia tyyliin A3 tai A2. Suurin osa ei tee edes A4:sia... eli voipi kysyä mitä merkitystä sillä pikselipiiperryksellä 1:1 piselitasolla sitten oikein tosielämän kannalta on. Mutta kuten Quiquern sanoi, harrastetaan kameroita, ei valokuvausta.
Vs: Mistä taka- tai etutarkennus AF:n kanssa johtuu? Tulipa mieleen että Nikonin filmiaikaiset rungot (tai ehkä yleensäkin ruuvi-af?) tekevät tarkennuksen + hienosäädön, eli sahaamisen. Liekö se yksi tekijä myös. Filmipuolella tapanani oli ennenmuinoin ottaa useampi kuva joka kohteesta, tyypillisesti haarukoiden. Koska en joskus 15-20v sitten omistanut luuppia, niin muuten valopöydällä sävyjensä puolesta identtisistä dioista valitsin kehystettävän miksroskoopilla jonka minimisuurennus oli 56x. Eli se jos joku oli 'pikselinysväystä'. Silti koskaan eteen ei tullut tilannetta jossa AF olisi vetänyt ohi kohteen. Nykyään tyydyn 8x luuppiin, joten kovin tarkkaan en voi enää sanoa. Toisaalta keskarin ja laa'an myötä ei ole edes tarvetta kinosta vetää isoja kuvia - toki projisoitu dia on iso 30x20 -kokoluokka riittäköön nykyään kinolle. Ennen tuli apx-25:stä tehtyä isojakin vedoksia... Mutta noin 16v ajan keskari on ollut se mitä käytän tarkkaa halutessa,