Mielihyvää tuottaa 2 litran vissypulloa rankkojen harjoitusten jälkeen, kun nahkaa särkee ja mustelmat alkaa nousemaan. Mielihyvää tuottaa hyvä lounas näiden päälle ja hyvien ystävien kanssa nautittu viskipullo. Mielihyvää tuottaa myös naisten kanssa vietetty laatuaika. Laatuaikaa voi viettää yksinkin...sekin tuottaa mielihyvää. Tässä muutama......
kyllä kunnon datailu kylmän kolan kera on sellanen mielihyvä-isku että siinä alkaa oikein hykerteleen
suurin ilo on tällä hetkellä hyvin toimivasta koneesta, tosin vähän harmittaa että formatoinnin yhteydessä hävisi tavaraa koneelta. No, saahan ne kirjoitettua uudelleen jos joskus jaksaa. Onnistuneet kuvat, siis omasta mielestä onnistuneet. Lapset ja mies ja niiden tohinat.
Tupakoimattomuus on mulle edelleen jatkuva riemun aihe. Ja se, kun saa kammettua itsensä sohvan pohjalta kunnon metsälenkille.
Mielihyvää voi saada niin monesta asiasta. Suklaa on tietysti se perinteinen Mutta eräs suosikeistani on lämpimänä kesäiltana mökillä istua saunan jälkeen kuistilla ja naustikella viileää virvoketta. Luonnollisesti hyvässä seurassa, mutta ei yksinolokaan haittaa. Lisäehtona on luonnollisesti se, ettei itikat tai muut öttiäiset kiusaa...
Miten on siskot ja veljet voisiko kuvaamisesta saada mielihyvää, ajatuksia esim. se noin 10000 kuva ja sitten se onnistui !?!?!!!
Vaikea sanoa kun ei ole vielä onnistunut. Ei vaineskaan, totta kai tunnen mielihyvää jos saan aikaiseksi sellaisen kuvan kuin alunperin suunnittelinkin. Onnistumisen iloa, you know.
Hmm, tätä ajattelin tuossa taannoinkin kun suunnitelmallisuus oli jossain keskustelussa pop ja in: itse tunnen paljon enemmän iloa, kun saa hyvän kuvan joka on tyystin jotain muuta kuin mitä alunperin kuvatessani ajattelin. Jo siksiskin, että olen yleensä jo kuvia katsoessani lopen kyllästynyt sekä sen alkup. ajatukseen, aiheeseen, että siihen kuvaustinkiin. Jos seasta löytyy jotain muuta: se on suuri ilo.
Aaah. Ymmärrän mitä tarkoitat. Itselleni lopputulos, joka vastaa alkuperäistä ajatusta, on sen verran harvinainen tapahtuma, että saan siitä vielä kiksejä. Voin kyllä kuvitella, että sekin alkaa tympäistä ajan mittaan, jos aina saa mitä tilaa. Ei pidä olla liian hyvä. Tosin, tuossa taannoinhan olin täysin kypsynyt kuvaamiseen kokonaisuutena, eli motivaatio puuttui. Ei ideoita, ei ajatuksia, ei visioita, eikä myöskään iloa. Nyt olen taas alkanut roudata kameraa mukana ja aina välillä tulee niitä mielihyvän hetkiäkin, jokin juttu "onnistuu".
Parhaat fiilikset tulee ku pääsee ajamaan autolla kuin reikäpää ja selviää siitä vielä hengissä =) [Ja HOX miljoonaa ajetaan vain suljetuilla radoilla] Eikä passaa unohtaa seksiä \o/
Onnistunut keikallakäynti (musiikkisellainen) tuottaa kyllä vahvaa mielihyvää, jopa sen verran että siihen jää koukkuun. Toinen juttu vastapainona, mitä en vaihtaisi ikinä on metsissä kuljeskelu noiden elukoiden kanssa. Ei ihmisseuraa (kun eivät kuitenkaan tajua olla hiljaa), vain minä, koirat ja havumetsä. Nam.
Lisää mielihyviä. Ilmakylpy parvekkeella viskilasillisen kanssa ja Stereoista vaikkapa Aretha ja Chain, Chain , Chaaaaaain styke. Viime kesältä kesäleskenä ollessa.
Kyllä tyhjänpäiväinen käyskentely ilman koiraa, kameraa tai muuta vastaavaa uloketta on ajanhaaskuuta siinä missä muistinäpin keskeytys.
Eilen oli kamera ja koira mukana, voi jestas sitä kirosanojen määrää metsikössä kyllä siitä yksin nauttii eniten
^ Opeta se possusi käyttäytymään niin ei tarvi kiroilla. Kyllä mä voin helposti ilman kameraa tonne metsikköihin lähteä, mutten ilman koiria - ei niistä siellä vielä ole haittaa koskaan ollut.