Pitäisi hommata metsäkäyttöön sellainen mahdollisimman pieni ja kevyt minikiikari, jotta noita tirpusia pääsisi tunnistamaan tarkemmin. Kapine ei tule itselleni vaan lahjaksi sukulaiselle. Ajatuksena on tuollainen monocular-malli, mutta kun olen kiikareiden kanssa ihan aloittelija niin kaipaisin neuvoja ja mieluusti omakohtaisia kokemuksia eri malleista. Mikä on riittävä suurennos? useimmat ovat 8x mikä lienee kohtuullinen ja uskoisin että ainakaan suuremmasta suurennoksesta ei ole hyötyä. Riittääkö pienempi suurennos, 4x tai 6x? Paino ja koko näyttää kasvavan suurennossuhteen myötä. Koko on siis kriittinen tekijä, mieluusti painoa alle 150g ja mitat sellaiset että se mahtuu kämmenelle. Jos vekotin on liian iso niin ei sitä tule otettua mukaan metsään. Kuinka kiikarin valovoima määritetään? Se toinen numero suurennossuhteen jälkeen kuvannee etulinssin halkaisijaa, eikös? Onko kuvan kirkkaus suoraan verrannollinen tähän? Yökiikaria ei ole tarkoitus hankkia, siispä exit-pupillin koolla ei liene merkitystä, onko? Miten noiden kuvanlaatua voi kuvailla, ja mistä tiedän mikä on hyvä? Missä malleissa on geometriavääristymiä, vinjetointia, kromaattista- ja palloaberraatioita yms yms?
Moi! Ei mitään syytä hankkia "yksisilmäistä"! Pienikokoisia kiikareita kyllä löytyy. Kameralehti testasi pari vuotta sitten kiikareita ainakin kahdessa numerossa. Tutkittuja asioita oli mm. "valovoim a". Yleensä hinta aika hyvin korreloi laatua. Tonnilla voi olettaa saavansa "kohtuulliset". terv. Jukka ps. Tuolla varmaankin voi käydä testaamassa erilaisia... http://www.fotofennica.fi/kauppa/index.html
Hmm, kiikarit... Yksisilmäistä voi olla vaikea löytää uutena. Joitakin vanhoja sotilasmalleja löytyy kyllä. Esimerkiksi www.hegeroptik.de myy Ruotsin armeijan vanhoja, mutta käyttämättömiä 6x30-kiikareita. Toisaalta sanovat, että yksisilmäisellä on vaikeampi katsoa kuin tavallisella, josta saa tukevamman otteen ja siten tärinä vähenee. Kiikarien numeroinnissa ensimmäinen luku on tosiaan suurennos ja toinen objektiivin halkaisija, joka määrittää varsin ratkaisevasti valovoiman exit pupilin koon (objektiivin halkaisija / suurennos = exit pupil) kautta. Toki myös pinnoitteet, lasipintojen määrä, prismojen lasi yms vaikuttavat kuvan kirkkauteen. Lintuväki käyttää ilmeisen mielellään 8x40 - 10x40 -kokoisia kiikareita, nykyisin yleensä kattoprismakiikareita. Ovat pienempiä kuin porroprismakiikarit, mutta kuvan stereovaikutelma ei ole yhtä hyvä. Varhaisista (ja halvemmista nykyisistä) kattoprismakiikareista taas puuttuu prismasta vaihekorjauspinnoite, joka heikentää kuvaa samanhintaisiin porroprismakiikareihin verrattuna. Hinta korreloi melko selkeästi laatuun, joten jos aiot ostaa edulliset kiikarit, älä missään tapauksessa ostoskierroksella katso Zeissin, Leican, Swarovskin tai parempien Nikonien tai Fujien läpi. Ero on järkyttävä. Jos taas on valmis tinkimään optisesta laadusta jonkin verran pienen koon, kestävyyden ja vesitiiviyden eduksi, kannattaa harkita käytettyjen sotilaskiikarien ostamista. Esimerkiksi saksalainen Hensoldt (valmistettu Zeissin tehtailla) Fero D-16 tai sveitsiläinen Leica 8x30 ovat hyvälaatuisia, suht pienikokoisia ja melko edullisia kiikareita. Näissä on kuitenkin kuvassa vihertävä sävy, jonka aiheuttaa kiikareissa oleva 1064 nm:n lasersuodatin. Suodatin heikentää myös valovoimaa hieman (tosin omasta mielestäni tuo vihreä sävy ei ole esimerkiksi talvella yhtä häiritsevä kuin muuten erinomaisen, joskin suuren, harppi-Saksan Zeiss 7x40 DF -kiikarin keltainen sävy). Jos taas koko on todella kriittinen tekijä, oikeastaan ainoaksi vaihtoehdoksi jää luokkaa 8x20 - 10x20 tai 10x22 oleva kattoprismakiikari. Ovat tupakkiaskin kokoisia ja kevyitä, mutta pieni exit pupil taas tekee silmän asennosta suhteessa kiikareihin kriittisen - kuva "vinjetoituu" helposti, jos kiikari ei ole juuri oikeassa asennossa. Näitä pieniä kiikareita on sitten myös huoltoasemalaatua ja kunnollisia värkkejä. Hintaero on merkittävä... Suht hyvää kiikareihin liittyvää perustietoa, lähinnä sotilaskiikarien vertailujen avulla, on osoitteessa Homepage Holger Merlitz. Minulla olisi myynnissä yksi Fero D-16 -kiikari, jos kekä tarvihee. -Topi Kuusinen
Unohda todellakin ne yksisilmäiset,niillä katseleminen on "tihrustamista" normaaliin kaksisilmäiseen verrattuna.
Eikö yksisilmäisillä todellakaan tee mitään? Kyseisellä henkilöllä on jo hyvä kaksisilmäinen lintukiikari, mutta kun se on niin painava ja kookas sitä ei tule otetuksi mukaan sieni- ja marjareissuille. Nyt on haussa sellainen ultrapieni vekotin joka menee taskuun tai vaikka hihnassa kaulaan ja joka kulkee mukana vaivattomasti paikkaan kun paikkaan. Onhan näitä vaikka kuinka paljon: Esim. National Geographic tuskin kuitenkaan myy ihan täyttä roskaa...? Löytyy Leicaa ja Zeissiäkin On myös tällaisia ja tällaisia Homma on vaan sellainen, että en tiedä mikä on OK ja mikä on täyttä roskaa? Uskoako vain hintaa? Onko kallis aina hyvä? Entä onko halpa väistämättä huono? Budjetti ei ole hirmuinen, koska tuo menee lahjaksi niin yli satasen vekottimet voi unohtaa.
Tuollainen 10x suurennus on jo melko hankala pit�� t�risem�tt� edes kiikarina kaksin k�sin. Jos sitten yrit�t extrapient� yksisilm�ist� pit�� samalla suurennoksella katseluasennossa, voi olla hyvinhyvin hankalaa, jos ei saa kahdella k�dell� kunnolla kiinni. Mit� hintaan ja laatuun tulee, taitaa se usein kameroidenkin objektiiveissa hinta usein vastata laatua. Tai ainakaan halvalla ei hyv�� saa kuin tuurilla... Huonoon saa taas helposti hiissattua paljonkin rahaa. Optiikka on optiikkaa, oli se sitten omalla tai kameran nokalla. N�in ollen, jos halpaa tai edullista ja hyv�� etsit, taitaa kokeilu olla ainoa mahdollisuus. Ja sittenkin kannattaa vilkaista referenssiksi ensin laadukkaaksi tiedetyst� putkesta l�pi, jos siis lahjan saajalla on jo laadukas tavallinen lintukiikari. Mit��n suttuputkea siin� tapauksessa tuskin kannattaa hankkia, varsinkin jos aikomus on tunnistella lintuja. Harmittaa, jos koneesta loppuu piirto kesken... K�y kuitenkin kaupassa ja katso, olisivatko nuo 8x20 - 10x20/22/25 luokan kiikarit riitt�v�n pieni� k�ytt�tarkoitukseen. Jos puodissa on monokulaari, kokeile saatko itse siit� hyv�n otteen. Muuten, porroprismakiikarin puolikas -tyyppinen monokulaari on kuitenkin k�yt�nn�ss� suurempi kuin tuollainen pieni kattoprismakiikari. -Topi Kuusinen
Sahailin joskus muinoin 8x30-kiikarista monokulaarin, toinen puoli oli hajalla, ehjään jäi säädettävä oikea okulaari. Voihan sitä käyttää, mutta katselu toinen silmä kiinni ei tuntunut kovin mukavalta. Kokeile itse katsomista tavallisella kiikarilla yhdellä silmällä. Mieluummin siis oika minikiikari. Suurennus enintään 8x, mieluummin vähemmän. Objektiivin halkaisija niin suuri kuin viitsii kantaa. Leica, Zeiss Swarovski jne ovat laatulaseja, mutta kohtuuhyviä löytyy huomattavasti halvemmallo Olympukseltan Nikonilta ja muilta japanilaisilta kameranvalmistajilta. Kameralehdessä testattiin muutama vuosi sitten kiikareita, myös pieniä, samoin TM:ssä 90-luvun lopulla.
Kiikarin paras idea on se että näkee stereona. Miksi luopua siitä siksi että saisi likistellä toista silmää kiinni?
No jos vaikka siksi että se non-stereo vekotin tulisi otettua metsään mukaan helpommin kun puolitoista kiloa painava kenttäkiikari...
Kyllähän niitä hyviä (ja kalliita) monokulaarejakin löytää: yhdellä aika pahasti näkövammaisella tutullani on joku noista Zeissin malleista apuvälineenä oikean bussinnumeron tiiraamiseen ja muuhun semmoiseen, missä tarvitsee erottaa kauempana olevia hahmoja. Pienistä laadukkaista kiikareista itselläni on kokemuksia Leican 8x20 Trinovidista, jota en kyllä menisi vaihtamaan toisenlaiseen. Ainoa vika tuossa Trinovidissa on, että se ei ole halpa.