Nyt on negoja jo opeteltu tekemään ja jopa onnistuneetkin,seuraavaksi aikeissa on mv-paperin tilaus ja vedoksien teko/yritys.Kysymys on koe liuskasta,voiko sen tehdä esim. suoraan hiukan jyrkällä suotimella vai ekaksi ilman ja sitten katsellaan jne.Mikäli nega /valotus on normaali ja suurennuskoneen objektiivin aukko himmennetty se muutama pykälä,millä ajalla ja millä aikavälillä teette liuskan? kiitos.
Vs: vedostuksen perusteita Ensinnäkin pistät sen lineaarisen aika-asteikon romukoppaan ja alat käyttää f-stop printingiä. Äläkä ikinä enää käytä lineaarista asteikkoa koevedoksissa... http://www.darkroomagic.com/Library/Ima ... Timing.pdf"]http://www.darkroomagic.com/Library/ImageMaking/f_stopTiming.pdf Koeliuskat kannattaa tehdä itseasiassa koepaloina. Jokainen eri aika valotetaan yhdelle pienelle koepalalle. Tämä koepala katsotaan tietenkin tärkeimmästä kohdasta kuvaa, eli jos kohteena ihminen, niin tärkeimmästä kohdasta, eli yleensä naamataulusta. Sitten Ollin ohjeiden mukaan pitäisi aloittaa ensimmäiset koeliuskat loivalla suodatuksella. Tästä tosin olen itse hieman livennyt viime aikoina. Haet loivalla suodatuksella highlightit kohdalleen muutamilla koepaloilla. F-stop printing auttaa melkoisen paljon oikean valotusajan hakemisessa. Seuraavaksi teet jyrkkyydelle koesarjan vastaavanlaisilla koepaloilla highlighteille hakemallasi ajalla. Nämä koepalat teet tietenkin tärkeimmästä varjokohdasta. Kun varjot ovat kohdallaan, niin onkin aika ottaa hieman suurempi koevedos. Yleensä tuhlaan 1/4 - 1/2 paperista tähän vaiheeseen. Jos joku mättää, niin sitten hieman hienosäätöä joko jyrkkyyteen tai valotusaikaan. Seuraavaksi suora printti koko kuva-alalta, jonka perusteella lähdet miettimään lisävalotuksia tahi varjostuksia. Ja joka vaiheessa kannattaa muistaa pistää koepalojen taakse lyijykynällä valotusaika, aukko ja jyrkkyys.
Vs: vedostuksen perusteita ajat on tietysti riippuvaisia koneen korkeudesta, mutta mulla pinnakkainen tulee 50cmstä, gd2 ja 16 sek f5.6, ilfordin multigradelle. siitä sitten nähdään missä menneen mutta mun tavalla tehdä ollaan kartalla yleensä jyrkkyydellä 2½ ja ajoilla 4, 5.6, 8 ja 11 sekkaa. jyrkkyyttä ei paljoa tarvi muuttaa.
Vs: vedostuksen perusteita Ei välttämättä tarvitse erillisiä koeliuskoja. Hommaan saa tai voi väsätä yksinkertaisen härpättimen, josta voi avata jokaisen aukon kohdalle luukun valotusta varten. Tai sitten tehdä kuten minä, liikuttaa koepalaa kahden pahvipalan muodostamassa raossa aina seuraavan aukon vaihtuessa. Tällöin saa yhdelle liuskalle kaikki valotukset joilla haetaan loivassa päässä vaaleista sävyistä valotusaika. Seuraavaksi samalla systeemillä haetaan jyrkkyys, joka tuottaa kuvaan parhaiten sopivan tumman pään. Sitten se työvedos, jonka pohjalta voi pohdiskella noita lisävalotuksia, varjostuksia, tutkailla onko negassa vielä pahoja roskia, ...
Vs: vedostuksen perusteita Minä teen koeliuskan tieteellisesti niin että repäisen arkista liuskan, laitan sen valotettavaksi, otan esiin jonkin peite-esineen -sellaiseksi on käynyt, pahvi, paperiloota ja viimeiseksi oma tassu. Tassu sijoitetaan niin että pätkä liuskasta näkyy ja aloitetaan valottaminen. Sarjaksi voidaan ottaa vaikka lineaarinen kolmen sekunnin sykli jolla siirretään kättä, paljastaen aina lisää liuskasta. Kun huumori tai liuska loppuu, niin vipataan liuska kehitteeseen ja otetaan sormi pois nenästä. Kehitettyä ja kiinnitettyä liuskaa tuijotellaan valossa ja päätetään oikea valotus. Tämän jälkeen tehdään koevedos valitulla ajalla. Jos aika on kovin lyhyt, kuten se todnäk on (kun ensimmäinen koeliuska tulee usein tehtyä täydellä tai yhden aukon himmennettynä), himmenetään ja lasketaan siitä uusi aika. Suosin n. 20-40s. aikoja jos haluan runkata varjostuksia ja lisävaloja, muutaman sekunnin valotukseen ne ovat hankalia vaikka millainen jonglööri olisi.
Vs: vedostuksen perusteita Toimiva tapa, mutta silloin ei voi hyödyntää aukkoarvoilla pelaavaa vedostusta (eli f-stop printing).
Vs: vedostuksen perusteita ?? Mikäs se sellainen on? Jos saan ensimmäiseksi luvuksi vaikka 9s. ja teen sitten toisen koevedoksen ajalla 18s. yhden aukon lisää himmennettynä, ja totean että tarvitaan vähintään aukon verran sekä varjostusta että lisävaloa, niin sitten valotan kuvaa vaikka 40s, ja alan varjostelemaan..
Vs: vedostuksen perusteita No esimerkiksi valotusajat puolen aukon välein ovat seuraavat: 1, 1.4, 2, 2.8, 4, 5.6 , 8 , 11, 16 , 22, 32 , 44, 63 Ring any bells?
Vs: vedostuksen perusteita Aika turhanaikasta kellopeliä sitten juu ;-) haluanpa nähdä teidän 1,4s. ja 5,6s. ajat liuskassa ;-D Jos ei huvita hakea lineaarisella lähtökohtaa, niin kyllä 2, 4, 8, 16, 32 jne. on järkevämpi, mutta tuo on hankalampi paljastavalla tassulla. Peittävällä onnaa, mutta menee turhaa aikaa.
Vs: vedostuksen perusteita Pärjäähän perinteisellä lineaarisellakin, mutta tuo aukkopohjainen puree hyvin nimenomaan tummemmassa päässä, jossa silmän erotuskyky on heikko.
Vs: vedostuksen perusteita Eipäs oteta kaikkea niin kirjaimellisesti. Tuossa on periaatteessa sarjan alkua 1 s alkaen. Mutta itse aloittelen yleensä jostain 8 - 11 s paikkeilta. Mutta kaikki riippuu käytännössä paperikoosta, suurennuskoneen lampun tehosta, käytetystä paperista yms. Eikä tuo f-stop printingin ainoa etu ole tuossa nopeammassa haarukoinnissa, vaan ennemminkin siinä, että pystyy dokumentoimaan kuvan valmistuksen paremmin. Eli jos joutuu tekemään lisävalotuksia tai varjostuksia, kannattaa ajatella nekin aukkoina. Esim. perusvalotus ja +1/3 aukkoa lisävalotusta johonkin kohtaan. Yritähän ajatella sama lineaarisella asteikolla. Varsinkin jos yrität tehdä saman kuvan eri kokoisena...
Vs: vedostuksen perusteita Luonnollisesti No joo, en dokumentoi tekemisiäni, mutta minun tapani on toki paljon nopeampi: ensin haetaan lähtökohta lineaarisella ja jatketaan aikaa kertomalla tai jakamalla kahdella. Eli aukkoina. Sepä onkin kätevää; ajatella lisävalotusta tai varjostusta kolmannesaukkoina. Itse lähden liikkeelle min. puolista, mutta yleensä kokoaukoista. Enhän minä niin ole selitänyt tekevänikään, mutta en myöskään käytä mitään kryptistä asteikkoa vaan puolituksia ja kaksinkertaistuksia, (kunhan olen hakenut lähtöpisteen lineaarisella, sen yksinkertaisuuden ja nopeuden vuoksi. Alkup. esityksessäni koeliuskaa valotettiin 3s. sykleillä ja siinä oli haaruykoituna vaikka ajat 3s-15s. Eli valotus oli valmis 15s. kuluttua. Kuinka kauan stop-printingissä kestää liuskaa valotettaa viisiportaiseksi? Sinänsä koo juttu on suhteellisen turhaa kun näin tehdään joka tapauksessa vain muutama ensimmäinen kuva -tämän jälkeen negasta jo näkee mikä on oikea valotus.
Vs: vedostuksen perusteita Kyllähän lisävalotukset voi dokumentoida myös prosentteina. Ei niitä pakko ole aukkoina pitää. Tai sekunteina.
Vs: vedostuksen perusteita ..kertoimina, murtolukuina tai desimaaleina. Mahdollisuuksia on. Dokumentti vaatisi sen oikein valotetun kuva, siihen piirretyt alueet, niille korjaukset ja tämä kansioon. Ei jassa. Minulle riittää se kuva. Jos joskus vedostan saman, niin haen sitten uudestaan sille ajan.
Vs: vedostuksen perusteita Ei se matematiikka niin valtavan vaikeata ole, etteikö siitä suomalaisen peruskoulujärjestelmän läpikahlannut selviäisi ja saisi päässälaskettua sekunnit myös 1/3 aukon välein kumpaankin suuntaan, jos lineaarisella systeemillä on muuten opetellut vedostamaan -kuten minä. Sen mielekkyys on toinen asia, kun esimerkiksi kehiteallas on wc:n lattialla sen lämpöisenä kuin on. Vedoksen katselupaikan valaistus on jo yksinään niin suuri muuttuja, että sinne tuollaiset erot häviävät kuin pakkanen kesään.
Vs: vedostuksen perusteita Eiks kukaan käytä valotusmittaria? Minusta Ilfordin valotusmittari on aika kätevä ajansäästäjä. Etenkin jos pitää vedostaa paljon. Sen kun kalibroi prosessiinsa niin huteja ei paljon tule. Mä muuten teen vihkoon muistiinpanot vedoksistani, se käy varsin nopeasti ja sieltä on kätevä kattoa osviittaa vuosienkin päästä. (Ei kuville nimiä tarvi keksiä, niillä on vaan arkistonumerot tyyppiä Kinofilmi 1 vuodelta 2007 ruutu 36: KF2007-1-36)
Vs: vedostuksen perusteita Mulla on kanssa samanlainen systeemi. Sitten vedoksilla on vielä oma numero kullakin (piirtoheitintussilla paperin taakse) joka on myös tuossa vihkossa. Muuten menee ihan sekaisin jo kuvia kuivumaan ripustaessa, saati sitten myöhemmin.
Vs: vedostuksen perusteita Myös mun systeemi on samanlainen, paitsi etten erottele kino- ja rullafilmejä. Jokainen rulla saa järjestysnumeron sitä kameraan tai filmiperään ladatessa Koska systeemissä on parhaimmillaan 2-3 eri kameraa ja sitten vielä 5 filmiperää ladattuna eri jyrkkyyksille kehitettävillä filmeillä niin oma "arkistoni" ei ole välttämättä kronologinen muttei se haittaa. Hyvin ne negat mapeista löytyvät. Negan lisäksi laitan mappiin aina pinnakkaiset sekä epämääräisen määrän vedostustietoja. Vähimmillään kyseessä on vain luettelo jossa on paperi, koko ja valotusaika + ehkä maininta jostakin lisävarjostuksesta. Mutta jos kyseessä on joku vaativa vedos niin piirrän lisäksi valotuskartan, eli semmoisen laatikon siihen paperiin ja siihen merkkaan alueita ja miten ne eroavat perusvalotuksesta. Tuossa "vedostuslokissa" saattaa myös olla mainintoja esim: "kokeile vedostaa ensi kerralla aavistuksen jyrkempi" tms...
Vs: vedostuksen perusteita Pohdintaa testivedoksesta... Pohdiskelin pääni puhki, että voisiko geometrisen (aukkopohjaisen) testi-stripin valottaa myös ilman, että valottaa jokaisen stripin osan pahvien välisestä aukosta halutulla ajalla (esim. 1s, 1.4s, 2s, 2.8s, ...). Siis siten, että siirtelisi vain yhtä varjostuspahvia ja tuloksena olisi kuitenkin geometrinen sarja. Nyt kuitenkin aivot ovat niin jumissa, etten keksinyt tapaa päästä haluttuun lopputulokseen sitten millään. Voisiko joku matikkapää paremmin toimiva kertoa onko tällaista tapaa. Vai meneekös se putkeen jos aluksi valottaa käytetyllä minimiajalla, ja sitten peittää paperia lisäten valotusta esim. aukon kerrallaan (todellisuudessa 1/3 aukkoa tms). Esimerkkinä sarja 1s - 11s (1, 1.4, 2, 2.8, 4, 5.6, 8, 11) Ensin koko paperi 1s, sitten peitetään osa ja annetaan 0,4s peitetään ja 0,6s peitetään ja 0,8s ... 1,2s ... 1,6s ... 2,4s ... 3s Hmm... Heureka! Näinhän se sujuu.. Hyvästi raon avulla tehdyt yksittäiset testivalotukset Kyllä kirjallinen pohdinta auttaa... Postaan tämän jokatapuksessa jos tästä olisi muille apua