Vs: Millien testausta. kyllähän kasvojen mittasuhteet näyttäytyvät esimerkkikuvissakin hyvin erilaisina kun vertaa vaikka 38mm ja 102mm otoksia. ja tämä ei tosiaan ole mitään pikselipiippaamista vaan yleisen vaikutelman tarkastelua. karkeasti sanoen 30-40mm antaa vähän semmoista irc-galleria/FB-henkistä kuvaa, käsivarren mitan päästä napattua. kasvonpiirteet "työntyvät" katsojaa kohti. pidempi putki antaa jotenkin sirompaa vaikutelmaa, mutta miesmallistakin se tekee särmikkäämmän, vähemmän kuikuilevan. elävällä mallilla katsekin on usein luonnollisempi kun ei yritetä katsoa lähellä olevaa linssiä silmät ristissä. asiaa voi arvioida myös siten että ottaa omakuvia eri polttoväleillä. kuvaa itsestä kun yleensä katsoo eri tavalla ja hyvin kriittisesti. pienet erot huomaa helpommin. sitten voi kysyä itseltään että mistä lookista tykkää eniten. itse olen enimmäkseen tykännyt juuri telemilleillä kuvaamistani omakuvista. tämä oli ihan perstuntumalta heitettyä ajatusta, en muista enää miten tämä asia kursseilla selostetaan.
Vs: Millien testausta. Sehän tässä selviää, mikä jo kuvaustilanteessakin, että kuvausetäisyyden muuttuessa kontakti kuvattavaan muuttuu, ja koska kuvissa näkyy sama, on se kuvaajalle tavallaan palkitseva: intiimi lähikuva näyttää siltä myös kuvassa, ja kauempaa otettu telekuva irrottaa mallin kuvaajasta, etäännyttää tunnelman. Jos juke jotain myös tässä havainnoi niin todellakin se ikiaikainen väite että tele latistaisi jotenkin ihmisen piirteitä se ei toki voikaan pitää paikkaansa. Kulttuurillisella tasolla, eli sama mitä sanoin heti: kuvausetäisyyden tuoma intiimiys, jos se on rakennettu ihmiseen niin syvälle, etä jos olaan tekemisissä ihmisen kanssa, eli ollaan n. käden mitan päässä, silloin toki ihmisen piirteet ovat erinäköiset -jos se koetaan "normaaliksi" siihen verraten kauempaa suurella suurennoksella havainnoitu näyttää toisesta, sovitaan vaikka lattealta ;-) Mitä tähän huomioon 35mm tehoista tulee, niin jos kuvataan miljöössä, ollaan valtaosin jo kuvausetäisyydellä jolla ei lähikuvausvaikutelmaa juuri tule, ja muu, mitä kuvassa näkyy, se toki määrittelee kuvan perspektiivivaikutelmaa, kuten esim. taiustan seinä, talo, lyhtypylväs. Sitä kun kuvataan kuitenkin "läheltä", vaikka pääkohdetta, ihmistä ei kuvattaisikaan. Jos tajuatte mitä tarkoitan. Kiitos kuvasarjasta.
Vs: Millien testausta. Miljööhommeleihin 70-200/2,8 on mukava peli. Sillä saa kuvausteäisyyden sopivaksi ja poimittua taustaksi parhaan osan miljööstä ja jätettyä pois suuren osan ei-toivotuista asioista. IS:llä saa poistettua myös kuvaajan vapinat.
Vs: Millien testausta. Oletteko harjoitelleet "ampujan laukaisua"?? tuntee omat sydämenlyönnit ja laukaisee pehmeästi niitten välissä. jos on tarkka, tuntee kuinka kädet ja kroppa värähtelee sydämen lyötien tahdissa, siinä välissä on se seesteinen kohta... Hyvä tapa harjoitella on laittaa pieni meikkipeili runkoon kiinni kuminauhoilla ja aurinkoisena päivänä pitää kameraa kädessä ja laukoo niin että näkee tuon heijastus valon tärähtämisen vastapäisen talon seinässä. Koetta pitää sen kuvion vaikka yhden ikkunaruudun kohdalla. Aika vaikeata...
Vs: Millien testausta. Eiköhän ole parempi keskittyä kuvattavien ihmisten sydämmenlyönteihin ja eleihin ja jättää omat sydämmenlyönnit IS:n varaan. Toki suuresssa osassa kuvia sitä IS:ää ei tarvita, mutta hyvä olla olemassa kuitenkin. Jalusta on rajoittava tekijä, mutta sillekkin on omat käyttökohteensa.
Vs: Millien testausta. Voisihan tuon uusia ainakin osittain niin, ettei kuvausetäisyys muutu koska perspektiivi riippuu vain etäisyydestä, eikä polttovälistä. Kuinkas läheltä esim. sillä sun 200-millisellä pääsee kuvaamaan ? Aloitat sillä ja polttoväliä lyhyemmäksi portaittain tai käyttöön eri optiikat. Sitten kasvot samansuuruisiksi eri tiedostoista.
Vs: Millien testausta. Testissä on semmoinen probleemi, että monien objektiivien polttoväli muuttuu lähelle tarkennettaessa huomattavasti. Muistanko väärin, että esim Nikonin 70-200mm/2.8 VR2:n pisin polttoväli minimitarkennusetäisyydellä on vähän päälle 130mm. 70-200mm/4 taas käyttäytyy päinvastoin, sen polttoväli kasvaa kun tarkennetaan lähemmäs. Juken esimerkkikuvat kertovat minulle siitä, muksi 24-70mm normizoomi on niin hyvä objektiivi henkilökuvaukseen. Kyllä 24-28mm polttovälilläkin kuvaa henkilöitä kunhan ei mene aivan lähelle ja ottaa tarpeeksi mukaan miljöötä. 38mm kuva on suorastaan erinomainen kertoen tämän polttovälin mahdollisuuksista. Ja 70mm on tosiaankin ihan riittävä klassisiin potretteihin.
Vs: Millien testausta. Tuo 35millin ja 50 miillin välillä todella nousee esiin, miten kasvon piirtet luonnollisemmat 50milillä. 35 millillä ilmeiseti pitää ottaa ihan kokovartalo kuva jotta kasvonpiirteet ja mittasuhteet vaikuttaisivat luonnollisilta.
Vs: Millien testausta. Miksi keskustella milleistä, koska perspektiivi on VAIN ja AINOASTAAN kuvausetäisyydestä kiinni. Laajiskin on varmaan hyvä potrettiobjektiivi, kunhan ei rajaa sillä mukaan vain kasvoja. En uskalla väittää mitään, mutta uskoisin, että siinä metristä etäämmälle alkaa kasvojen vääristyminen olla jo hyvin pientä, metriä lähemmäs kun mennään, käy taas nopeasti toisin päin, eli vääristymät kasvavat voimakkaasti, ei edes vain lineaarisesti vaan eksponentiaalisesti.