Vs: Millä perusteela voisi aloitelijalle tyrkyttää filmikameraa? Aihe on iänikuinen (tai ainakin 10v vanha) ja sinällään täysin turha; mutta en osaa olla puuttumatta. 1. Digin "välitön palaute" EI OPETA YHTÄÄN MITÄÄN! Sillä kamera ei perustele mitään, eikä itsekään tarvitse tehdä ajatustyötä ja perustella lopputulosta itselleen, sillä asetuksia on helppo säätää ja ottaa uusi kuva. Tämä toistuu niin kauan kunnes lopputulos on haluttu. Yhtään mitään ei opittu, koska ei ole tarvetta todella ajatella. Jos sen sijaan kuvaa yhden ruudun ajatuksella, kaksi jos kohde on hankala, ja kirjoittaa tilanteen ja käytetyt arvot ylös, tulee oikeasti mietittyä, mikä meni pieleen, jos meni pieleen. Jos vielä opettelee kuvaamaan dialle, niin todellakin joutuu ajattelemaan ENNEN kuvan ottamista. Kuvan, valotuksen ja tarkennuksen ajatteleminen sekä ennen että jälkeen kuvan oton on ainoa tie opimiseen. Tekniikka, jossa yritetään saada digin näytöltä selville onnistuiko kuva vai ei, ei ole hedelmällistä. Sinällänsä formaatti on merkityksetön, mutta digillä on liian suuri kiusaus katsella "tuloksia" näytöltä. Mietippä omaa kuvaamistasi. Katsotko joka ruudun, tai ruutusarjan, jälkeen kameran näytöltä, mitä tuli otettua? Jos katsot, niin täytyy kysyä miksi? Etkö osaa luottaa omiin kykyihisi sen vertaa, ettei tartte joka ruutua tarkistaa? 2. Filmi on laadullisesti digiä vielä edellä useimmissa sovelluksissa. Teoreettisessa tarkkuudessa digijärkkärit voittavat pääosin perusfilmit. Käytännön tarkkuus on kuuitenkin eri asia. Siinä missä digillä pikselin muoto, koko ja sijainti onvakio, on filmin rae dynaaminen muodoltaan kooltaan ja sijainniltaan. Tällöin pikseliä isompi rae kykenee seuraamaan reunoja todellisuudessa tarkemmin kuin digi. Rakeen erottuminen ei ole myöskään häiritsevää useimmiten, koska rakeet eivät muodosta symmetristä tekstuuria. Filmeissä on olemassa myös erittäin tarkkoja tapauksia, joista orthokromaattinen on käytännössä rakeetonta ja Adoxin supertarkka 35mm:n filmi vastaa laskennallisesti 500Mp:n kuvaa. Näin pari tapausta mainitakseni. Laakafilmi on sitten vielä luku erikseen. Filmillä on digiä suurempi dynamiikka, lukuunottamatta diaa. On totta, että raw-formaatista voi tehdä useamman valotuksen(?), mutta siltikään digin dynamiikka ei pärjää hitaille negatiivifilmeille. Lisäksi tarvitaan joltistakin kuvankäsittelytaitoa, että saadaan nämä kuvat yhdistettyä. Värinhallinta on filmillä helpompaa kuin digillä. Jos ei taaskaan oteta diaa lukuun. RA-4 prosessin värinhallinta on huomattavan paljon yksinkertaisempaa kuin värilämpötilojen saaminen just kohdalleen tietokoneella. RA-4 värinhallinnan oppii viikonlopussa, digisäätöjä ei. 3. Filmin arkistointi on helpompaa, kun tavoitteena on saada originaalit säilymään. Digikuvien varmuuskopiointi on suoritettava vähintäänkin vuosittain ja on huolehdittava tiedostomuodoista, että kuvat on luettavissa vielä 20v:n päästä. Filmi säilyy hyvin ja ääritapauksissa kuvanvalmistukseen tarvittavien litkujen, ja paperinkin, valmistaminen on helppoa vaikka kotikeittiössä. (ok, paperi tarvitsee pimiön.) 4. Filmijärjestelmiä saa halvalla. Parilla sadalla eurolla saa todellista laatua, jonka voi luottaa kestävän 10-20v pienellä huollolla. Samanlaatuiseen digijärjestelmään saa tunkea 10-15 kertaisen summan. Lisäksi pitää investoida tietokoneeseen. Nettikäytössä menee huonompikin kuva, mutta kärsivällisyys loppuu, mikäli pitäisi tällä 5v vanhalla myllyllä alkaa mekapikkelsikuvia säätämään tosissaan ja enemminkin. 5. Filmin valinnalla voi tehdä visuaalisia valintoja, joiden toteuttaminen digille, siten että ne näyttävät luontevilta, on joko äärimmäisen vaikeaa tai jopa mahdotonta. Yhtenä esimerkkinä rakeinen mv-kuva. En ole nähnyt yhtään hyvää digiraetta. 6. Filmissä on Fiilistä! Tässä nyt ensimmäiset mieleen tulevat syyt puoltaa filmiä. Onhan toki digeissäkin hyvät puolensa joista mieleen tulee nyt seuravat: 1. prosessin nopeus, syy miksi lehtikuvaajat yms. siirtyivät digivälineisiin nopeasti. 2. Kompaktius. Kuvat vievät vähemmän tilaa. 3. Välinerunkkarius. Ei nippelihiiri voi saada tyydytystä filmivehkeistä. Ja Jari: Provoaminen on tiettyyn rajaan asti ihan hyvä tapa saada aikaan keskustelua, mutta rajansa kaikella. Neljän sivun kirjoitusten jälkeen sinulla on vielä otsaa väittää, ettei kukaan ole tuonut esille yhtään syytä filmin suosittelemiseksi. Paikalla tuntuu olevan vain yksi änkyrä, ja hän ei ole filmisellainen. Ja minä en tämän kirjoituksen takia nähnyt kun tyttäreni kääntyi ensikertaa vatsalleen. Kele!
Vs: Millä perusteela voisi aloitelijalle tyrkyttää filmikameraa? Kenen mieltymyksiä sitä sitten tyrkyttäisi? ;D No ei vainen, hyvä kysymyshän tämä on. Filmillä aloittelija kaiketi suuntaisi lähimpään kameraseuraan kursseille ja pimiöön, digillä aloittelija ehkä herkemmin internetin harrastuspalstoille. Näiden mahdollisesta paremmuusjärjestyksestä minulla ei ole mitään mielipidettä, aloittelijasta ja seurastahan se riippuisi. Itse olen oppinut tekniikasta paljon filmille kuvatessa. Esimerkiksi millainen ero on 1/3 ja 2/3 aukon alivalotuksilla, diasta ne näkee heti ja suoraan, digin ruudulta tai koneen näytöltä paljon heikommin. Digillä minä kuitenkin tarvitsen mm. näitä valotusvirheitä hyvin usein. Myös 'uskottavan' tai 'uskomattoman' valkotasapainon valintaan on dialle kuvaaminen opettanut paljon. Mustavalkokuvauksesta ja pimöstä olen saanut perstuntumaa kontrastiin ja sävyalan laajuuteen, mitkä molemmat täytyy olla hanskassa digillä. Lisäksi kino ja keskikoko ovat opettaneet paljon optiikasta, minkä näköisinä ja kokoisina eri etäisyyksillä (kuvaajasta) olevat asiat toistuvat milläkin polttovälillä, mitä optiikkaa tarvitaan minkä laajuiseen näkymään milläkin filmikoolla ja ennen kaikkea, mikä sopii mihinkin parhaiten. Digillä tällaisen oppiminen vaatisi kymmeniä tuhansia dubloneita löysää rahaa ja olisi kieltämättä aika hölmöä Optiikka-asiaa lukuunottamatta nuo kaikki kyllä oppii yhtä lailla digillä kuin filmillä, joten suositukset taitaa seurailla mieltymyksiä
Vs: Millä perusteela voisi aloitelijalle tyrkyttää filmikameraa? Uskaltaisko vielä sano mitään? Yritän ihan asia linjalla. Itse aikoinaa opettelin kuvaamaan filmillä ja oli piiiiiitkä tauko ja sitten opettelin kuvaamaan digillä. Nyt otin kantaa onko kysyjän edun mukaista suositella filmiä, minun lähtökohdat valokuvaukseen on puhtaasti lopputuloksessa. Tuolla aloitelija kysyy palstalla oleva ketju sai minut kirjoittamaan ja siihen kysymykseen oli perusteltua suositella myös filmiä koska eroja kysyttiin, nyt on kuitenkin niin että tämä foorumi joren lisäksi on filmin viimeisiä linnakkeita ja tuo sama kysymys olisi saanut täysin päinvastaisen painotuksen esim. dc-netissä. Siis kun aloittaja kyselee niin olisi hyvä kysyä ensin millaisia mietymyksiä hänellä on ja miten hän haluaa harrastaa. Luulen että jos ihan pystymetsästä tuleville 100 aloitelijalle selittää eron niin 90kpl valitsee digin? On kahdesta erinlaisesta harrastamisesta kyse ja aikuisten oikeasti kameraseuroja ei ole oikeastaan kuin isoimissa kaupungeissa ja pääsääntöinen opiskelu tulee jatkossa tapahtumaan netissä. Yksinkertaisemmin on siis kyse persoonasta myöskin on ihmisiä jotka tykkää lotrailla kemikaaleilla ja rakentaa pienoisrautateitä. Filmi kuvaaminen on vähän kuin vanhojen autojen tai puuveneiden harastamista, en suosittelisi puuvenettä ihmiselle joka haluaa vain käydä kalassa välillä. Minun mielestäni tuo tekniikan oppiminen on niin basic juttu että apinakin sen oppii jos vain haluaa, luovalla visuualisella puolella tehdään ratkaisuita eikä enään mietitä alkeita. Siis kuin autoilussa määrätyssä vaiheessa ei enään keskitytä vaihtamiseen vaan se tapautuu auton sammumatta ajattelematta. Filmi miehet puhuu millä kierroluvulla vaihdetaa ylös tai alas, mutta minusta se on selkärangassa ja keskityn kaistan vaihtoihin ja ohituksiin yms. Sitten vielä kerran tuosta ajattelemisesta, jokainen täysjärkinen tajuaa että puoliautomaatti aseella oppii yhtä hyvin ampumaan kuin erikseen ladattavalla pultilukoisella, tosin voi olla niin että filmillä kuvaavissa on holtittomia ihmisiä jotka menisi sekaisin jos heille annetaisiin esim. rullafilmikamera ja he painaisivat laukaisin kouristuksen omaisesti mitään tajuamatta. Tämä ei sitten ole mikään provo!
Vs: Millä perusteela voisi aloitelijalle tyrkyttää filmikameraa? Tämä foorumi ei ole mikään viimeinen filmikuvaajien linnake. Totta on että digicamera.net foorumilla painotus olisi erilainen, mutta nimi varmaan kertoo jo syyn. Monet tunnetut ja vähemmänkin tunnetut valokuvataiteilijat kuvaavat yhä filmille, mutta he eivät kuvaakaan internettiä varten. Harrastelijoissa löytyy myös filmikuvaajia, varmaan vielä enemmän kuin minäkään arvaan. Kaikki vaan eivät änge kuviaan juuri niille foorumeille nettiin. Rullafilmiä on muuten mm. keskikoon filmi (120 rullafilmi), jolla tuskin painetaan sarjaa nappi pohjassa. Ei ole mitään estettä sille, etteikö aloittelija voisi oppia kuvaamaan filmikameralla. Voi olla että joillekin se ei sovi, jos ei ole pitkäjänteisyyttä. Filmiä voi myös kuvata ilman lotraamista, diafilmillä ei tarvitse lotrata minkään kanssa, ellei väkisin halua itse kehittää diafilmejä. Vie vain filmin liikkeeseen ja hakee sen sieltä kehystettynä, tai kehystää itse ja lyö sitten projektoriin (tai filmiskanneriin vaikka). Ja kyllä, digikamerallakin miettisin jokaisen kuvan ottoa, enkä ampuisi sokkona, mutta kun ei niistä etsimistäkään näe mitään ja kameroita on vaikea käyttää manuaalisesti, niin joutuu luottamaan automatiikkaan. Tulosta ei kuitenkaan näe siltä pieneltä näytöltä kunnolla, vaan pitää odottaa että pääsee tietokoneen ääreen.
Vs: Millä perusteela voisi aloitelijalle tyrkyttää filmikameraa? Kyllä itse ainakin opin kunnon filkka kalustolla kuvaamaan, vaikka olisi jo varmaan silloin ollut ihan hyvää digiäkin kaupan. Itselläni tuntuu vähän digin kanssa unohtuvan kuvauksen perushommat kun ei periaatteessa mene filmiä 'hukkaan'. Sitä tulee vähän enemmän mietittyä millon on hyvä aika painaa nappia. Väittäisin jopa että taloudelliset menotkin panostavat ottamaan parempia kuvia. Jos olisin alottanut sillä digillä, niin en olis varmaan kehittyny yhtään. Kyllä se antaa kuvaajallekkin paljon enemmän kun näkee sen oman ekan vedoksensa eikä vaan tuosta ruudulta töllöttele. Mutta kaipa sitä nykyään ollaan niin riippuvaisia tästä tekniikasta. Itse tahdon että kuvat on vielä katsottavissa sitten mummonakin.
Vs: Millä perusteela voisi aloitelijalle tyrkyttää filmikameraa? Filmillä on omat kannattajansa. Onneksi on olemassa foorumi, jossa voi keskustella valokuvaamisesta, on sitten kamera digi- tahi filmiversio. Jos haluaa oikeasti perusteluja kuvaako filmille vai digille, niin ehkä molempien vaihtoehtojen hyvät ja huonot puolet tulevat hieman paremmin esille täällä kun jossain dcnetissä, joka on täynnä "digijääriä." Kyllähän näitä kameraseuroja on melko paljon ympäri suomea. Lisäksi seurat oman kokemukseni mukaan ovat alkaneet digitalisoitua melkoista vauhtia. Digikameroiden ansiosta kameraseurojen jäsenmäärät ovat lähteneet myös kasvuun. Eli miksi siis kameraseurat eivät olisi oikea paikka opiskella kuvausta? Helppoahan tuo on, kun olet ensi opetellut filmillä. Mitenkähän olisi käynyt jos olisit ensin yrittänyt opetella yhtäaikaa valokuvaamista, kameran näppylätekniikkaa ja hienouksia, sekä tietokoneen käyttöä ja kuvankäsittelyä. Kyllä kyllä... uskot varmasti vielä joulupukkiin ja pääsiäispupuunkin.
Vs: Millä perusteela voisi aloitelijalle tyrkyttää filmikameraa? Olette kaikki oikeassa, mutta yksi nippeliasia kaipaa tarkennusta. Usein väitetään, että kuvan tarkennuksen onnistumista ja tärähtämättömyyttä ei voi tarkistaa LCD-näytöltä. Näin oli ennen vanhaan, esim. Nikonin D70 ei yksinkertaisesti osaa suurentaa kuvaa näytöllä riittävästi, ja näytön resoluutiokin on aivan onneton. Mutta uusimmissa Nikonin malleissa kuvan saa suurennettua 25-kertaiseksi, eli kohtuuresoluutioiselta näytöltä voi katsella palasta puolitoistametriseksi levitetystä kuvasta. Tässä asiassa ei ole enää mitään ongelmaa (ainakaan e.m. merkillä).
Vs: Millä perusteela voisi aloitelijalle tyrkyttää filmikameraa? No itse tiedä kyllä koska provosoin ja koska en. Siis joo saatte kuvata filmille!!! Minä en puhu filmi vs. digi vaan siitä että mikä on aloitelijalle parasta kunhan hän on kertonut mitä hakee Jos aloitelija harrastaa pienoisrautateitä ja pienoismalleja ei ole tietokonetta (eikä ikinä tule hankimaan) on kiinostaa enempi mekaniikka kuin sisältä niin joo filmi silloin. Otan vielä kantaa tuohon harkintaan, kun joskus siis edes joskun näkis selaisia kuvia mitä on harkittu! Minusta kuvista näkee onko ollut mitään harkintaa sitä otettaessa, en kysele onko filmille vai digille, jos ei ole harkin taa niin eise aukkosarjojen tavaaminen sitä todellakaan tuo, niin että se siitä harkinasta.
Vs: Millä perusteela voisi aloitelijalle tyrkyttää filmikameraa? Mitä tekemistä on pienoisrautateillä tai pienoismalleilla tämän asian kanssa? Ei mitään, taitaa olla provo.
Vs: Millä perusteela voisi aloitelijalle tyrkyttää filmikameraa? Taidat vaan pitää kaikkea mistä olet erimiltä niin provona, minä hyväksin sinun mielipiteen, enkä pidä sitä provona vaikka hieman on selainen tunne että haluat vain haastaa riitaa? Otin asian esiin koska minusta meilla kokeneimilla kuvaajilla pitäisi olla hieman vastuuta kun neuvotaa aloitelijoita, ihan sama kun joku kysyy mitä kameraa suosittelet niin ihmiset alitajuisesti perusteelee omaa ostostaan= kerrotaan minkän itse osti En keksi mitä asian tiimoilta voisin enään sanoa, joten ................
Vs: Millä perusteela voisi aloitelijalle tyrkyttää filmikameraa? Valokuvauksen opettelusta puhuttiin eikö, ei siitä, millä laitteella on mukavin tai "paras" kuvata? Aukot, ajat, filminherkkyys ja rae/kohina sekä ylipäänsä ihan kaikki, mitä valokuvaukseen liittyy pätee aivan samalla tavalla filmiin ja digiin. Digissä on mm. tällainen etu: valkotasapainon voi säätää napilla. Aloittelijalle tästä voi tulla ongelma, koska missään ei kerrota mikä on oikea valkotasapaino mihinkin tilanteeseen. Digicamera on tietokone ja se toimii kuin tietokone, valikkohelvetteineen päivineen, mutta sitä kannattaa kuitenkin käyttää kuin kameraa. Filmille kuvatessa, filmiä valitessa ja sitä kehittäessä tulee törmänneeksi valkotasapainoihin, toistokäyriin, jyrkkyyksiin ynnä muihin asioihin, jotka tietokonemaailmassa ilmoitetaan numeroina ja kätevästi käänneltävinä väkkyröinä. Aloittelijalle tästä voi tulla ongelma, koska missään ei kerrota mihin mikäkin väkkyrä vaikuttaa ja miksi. (Dia-)filmille kuvatessa tulee lopputuloksesta sellainen, millaiseksi sen on valottanut. Aloittelijalle tämä on erityisen hyödyllistä, sillä hänen täytyy mustia ja valkoisia tai kuraisia ja haaleita ruutuja ihmetellessään ottaa selvää siitä, mikä meni vikaan. Digikuvaaja voi arpoa häkkyrän ja vääntää sitä, saada kuvan sinnepäin ja onnellisena jatkaa samalla linjalla. Ja vuoden perästä opettaa uusia aloittelijoita, ladata nettiin portfolion ja foorumeilla haukkua ammattilaiset tunareiksi. Se, aloittaako kuvaamisen digillä vai filmillä, on herttaisen yhdentekevää, mikäli kuvaamaan haluaa oppia. Ruudun valottamiseen pätevät samat lainalaisuudet, oli kyseessä kumpi tahansa. Ongelmia tulee vasta tiedonhankinnassa, netti kun on pullollaan mutua sekä insinöörien paskanjauhantaa ja kamerat näyttävät iPodeilta ja niitä mainostetaan hyvin samaan tapaan. t. vastuuntuntoinen valokuvauksen opiskelija
Vs: Millä perusteela voisi aloitelijalle tyrkyttää filmikameraa? Siis ihan aikuisten oikeesti onhan nyt paljon helpompi opetella aukon ja sulkimen mystiikkaa filmikameralla varsinkin sellaisella josta saa aukkoa himmennettyä käsin. Näin voi lukea vielä opiskasta niitä terävyysalueen kohtia. Kyllä mä näkisin että paras opiskelu valokuvauksen saloihin on filmijärkkäri käteen mustavalko filmin kanssa jonka jälkeen kehitetään se itse ja vedostetaan kuvat. Tämän session jälkeen jos jaksaa vielä muutamaan kertaan toistaa saman, koska se on opintojen äiti. Sitten saa paiskata vaikka sen filmijärkkärin kaapin päälle ja mennnä ostamaan digikameraa. No sitten hemmo kuvailee tällä niin kauan kunnes rupee miettimään oisko syytä ottaa se filmikamera sieltä kaapin päältä. Harrastaja voi niin tehdä ammattilaisen on ehkä nykyään vaikeempi olla filmihemmo. Mistään en mitään tiedä mutta kun kaikki provosoituu on syytä olla mukana keitossa.
Vs: Millä perusteela voisi aloitelijalle tyrkyttää filmikameraa? Meillä on mökillä kaksi soutuvenettä, toinen lasikuituinen ja toinen puinen. Arvaa kumpi on iästään huolimatta se, joka ensin valitaan kalareissulle... Pihalla mulla on trailerilla muovipaatti, mutta olen oikeasti etsiskellyt sen tilalle tasaperäistä saaristolais-venettä, puista luonnollisesti ;-)
Vs: Millä perusteela voisi aloitelijalle tyrkyttää filmikameraa? Juu ja itsekkin tykkään puuveneistä, muuta minulla ei ole vältämättä aikaa suhteutettuna käyttöön huoltaa sitä. Siis jos on tarkoitus vain käydä kalassa eikä, kiinosta jokavuotinen hionta/lakkaus niin suosittelen muovia:
Vs: Millä perusteela voisi aloitelijalle tyrkyttää filmikameraa? (Aloittelijan) tekniikka, jossa yritetään saada 10-kuvista selville onnistuiko viikko sitten otettu kuva vai ei, ei ole hedelmällistä. Digillä välitön palaute on välttämätöntä, formaatti ei anna anteeksi käyttäjän mokia esim. valotuksessa. Filmillä voi räpsiä sinne sun tänne, kuvat yleensä onnistuvat, mitään ei opi. Katson tietysti. Se on vaivatonta ja mulle on tärkeämpää saada tilanteesta onnistunut kuva, kuin nautiskella omasta ja formaattini täydellisyydestä...mikä sekin on toki kivaa...mmmm..ach...minäeh!!!
Vs: Millä perusteela voisi aloitelijalle tyrkyttää filmikameraa? Totta. Siksi kommentoinkin vain sivuasiaa. Jos kuvaan maisemaa tms. joka ei muutu nopealla vauhdilla, niin katson RGB histogrammin ja mahdollisesti tutkin hetken kuvaa näytöltä, ainakin ettei vilkuttele (haittaavasti) ylivalotusta. Miksi ei varmistaisi kun kerran aikaa on ja mahdollisuus parantaa tulosta kohti optimia? Jos kuvaan bändin keikkaa, niin sitten vilkaisen näytöltä tulosta RGB histogrammeineen jos perus(etu)valaistus on kovasti muuttunut. Tai jos olen muutanut asemaani tai polttoväliä merkittävästi. Ja sitten kuvaan ison tovin ilman vilkuilua. Näyttöä turhaan vilkuilemalla hukkaa tilanteet. Vastaavasti, jos kuvaan ihmisistä tilanekuvia kohtuullisen muuttumattomassa valaistuksessa, niin käytän manuaalivalotusta ja katson kuvan sekä histogrammin näytöltä ensimmäisen tai kahden otoksen jälkeen ja otan sitten seuraavat ilman välivilkuiluja. Ja sitten kuvaussession jälkeen voi kuvia tutkia näytöltä (jos ei voi siirtää heti koneelle), jotta saa sen välittömän palautteen ja voi oppia. Ja ehkä ottaa uusintaotoksia, mikäli vain mahdollista (maisema, asetelma, ihminen studiossa jne.) Tilannekuvauksessa se ei ole mahdollista ja silloin ne kameran käsittelyn kyvyt punnitaan.
Vs: Millä perusteela voisi aloitelijalle tyrkyttää filmikameraa? Ja historia on osoittanut, että filmikameran avulla ei voi oppia valokuvausta... Aaamen!
Vs: Millä perusteela voisi aloitelijalle tyrkyttää filmikameraa? Mitenkäs ne muuten nykyisin Atskissa eli TaiKissa opettavat tekniikkaa? Räpsitäänkö digillä kuvia kohteesta, tuijotellaan näyttöä ja korjataan säätöjä arvattuun suuntaan?
Vs: Millä perusteela voisi aloitelijalle tyrkyttää filmikameraa? Ja historia on osoittanut, että digikameran avulla ei voi oppia valokuvausta... Aaamen!
Vs: Millä perusteela voisi aloitelijalle tyrkyttää filmikameraa? Tylsänä ihmisenä totean vain, että toiselle sopii toinen lähestymistapa ja toiselle toinen. Lopputulos voi olla yhtä hyvä.