Tosiaan tuli hommattua enemmänkin hyllynkoristeeksi Leica D-LUX, kaunis kamera kun mikä. Ja sillä muutaman kuvan ottaneena mietin vain minkähän tähden noita pikseleitä piti silloin aikoinaan niin kamalasti lisätä? Tässä on 3.2Mpix joka riittää hyvissä olosuhteissa varsin iso kokoiseen printtiin. Dynamiikkaa lisäämällä olisi herkemmillä herkkyyksillä saannu tälläsellä kuvia. Auttoiko pikselin lisääminen vai heikensikö se asioita? Sen ymmärrän että kauppa se on joka kannattaa ja markkinamiehet ovat saaneet myytyä uutta kameraa ja sitten isompia kovalevyja sekä uusi titekoneita. Jos olis vähä pikseliset kamerat moni pärjäis pienemmillä prosessoreilla jne. Tälläsellä tekee saman kokoista kuvaa kun kinofilmikameralla. Asiallisia vastauksia kiitos. Ei mitään diipa daapaa jooko.
Vs: Miksi on pikseleitä niin paljon? Tehdäänhän sitä vieläkin kameroita vähemmillä pixeleillä, kuten esim. Sony A7s, oisko siinä jopa suuremmat pixelit kuin tossa?
Vs: Miksi on pikseleitä niin paljon? Ainakin nämä kaksi asiaa puoltavat lisäpikseleitä: - Lisäpikseleillä saa kierrettyä Bayer-filtterin tuomaa värierottelukyvyn puutetta. - Diffraktio ei tuhoa terävyyttä niin pahasti himmentäessä kun kennolla on riittävästi pikseleitä. Kuulostaa nurinkuriselta, mutta niin se vain on. Joillekin voi tulla tarpeeseen myös rajailu ja suurentelu tai jättikuvat. Joku muu taas voi tykätä zoomailla kuvan yksityiskohtiin katsellessaan. Joillekin pikselit ovat syy tuhlata rahaa.
Vs: Miksi on pikseleitä niin paljon? Tekninen kehitys kehittyy siihen suuntaan mihin sitä on helppoa ja halpaa kehittää, ei siihen mikä olisi loogista tai järkevää. Voihan sitä kysyä myös, että missä ovat etsimet ja säätimet? Ne ovat kehittyneet turhiksi. Toinen asia on millä kamaa myydään, miten saada turha, huononnus tai omituisuus myytyä? Myytiinhän aikanaan kaijuttimiakin tehonkestoilla.
Vs: Miksi on pikseleitä niin paljon? Nää o aika fiilinki asioita mulle. Liitäisin opiskan värien kylläisyyden mukaan. Joku vois selittää mulle miksi olen siirtynyt muutamien 70-80 alun ai-(s) linsseihin D800'n kanssa. Toki tiedostokoot on hirmuisia säätelyn ja kerrannaisuudet ei tee asiaa helpommaksi. Canonia en tunne. Käytän nyt kaupunkikuvauksessani etupäässä TC 35mm 2,8 Ai-s opiskaa (esivalinta himmennin). Pieni tilttikorjaus rajauksineen viilaa kuvaa mukavasti. Hävitin D700'n kun värit eivät oikein natsanneet. En noita niin analysoi, tunteella mennään. D7000'n kin meni poistoon. Jotenkin on jäänyt 'pikselihurmos' päälle. Kukaan ei pahastu, että hieman teen koevalotuksia, jotta saan histogrammin sopivasti oikealle. Kuvani ei ole kauttaaltaan kauhean teräviä, mutta aihiot kestävät NX2'lla säätelyn, Ehkä tuo jälkisäätelyn huolettomuus on se juttu. En kuitenkaa suosittele. Mutta kun on tullut ostettua, eletään tuolla, näppylät ovat tutut. Pysy siinä missä viihdyt tai tunnet omaksesi. t. manual. .. korjattu 03.06-15 opiska on (uudempiversio) PC-Nikkor 35mm ja siinä on vain shifti-säätö.
Vs: Miksi on pikseleitä niin paljon? Elektroniikan hinta halpenee koko ajan. Kennon koon pysyessä samana siihen saadaan halvemmalla enemmän pikseleitä. Optiikan hinta ei halpene samalla tavalla. Jos mitään suurta läpimurtoa optiikassa ei tapahdu, niin jokaiselle kennokoolle on olemassa optimi pikselimäärä, jota ei kannata ylittää, koska objektiivien valmistus tulisi joko kalliiksi tai mahdottomaksi. APS-C koossa se esimerkiksi ollee jossain 25 megapikselin tienoilla. Kuvaaja tarvitsee pikseleitä kahdesta syystä. Ensinäkin voidakseen tehdä osasuurennoksia. Hyvin yksilöllinen tarve. Jotkut sommittelevat kuvat valmiiksi, joten tähän ei ole tarvetta. Toiseksi käytetty esitystapa vaikuttaa. Jos käyttää vai tykkiä, TV:tä tai näyttöä, ei pikseleitä tarvitse kovinkaan paljoa. Jos taasen tekee suurikokoisia vedoksia, niin pikselitarve kasvaa. Itse käytän tällä hetkellä 16 MP runkoa ja suurimmat suurennokset ovat A3+ kokoisia. Välillä tuntuu, että pikkuisen lisää saisi olla tarkkuutta. Tämä tulee vastaan ennen kaikkea ryhmäkuvissa. Jos en hanki tarkempaa tulostinta, niin huhuttu uusi 24 MP runko riittää minulle, mutta kaiketi kotitulostintenkin koko kasvaa vähitellen.
Vs: Miksi on pikseleitä niin paljon? Tohon optiikan optimipiirtoon suhteessa kennoon protestoisin. Tuohan on juuri se kytky oravanpyörään, hokema. Vuokko tuossa mainitsi jostain epäloogisuudesta, että suuri pikselitiheys sallii yllättäen himmentämisen. Tää on korkeampaa matematiikkaa. Prosessorin softantekijät tarjoavat yllätyksiä. Menee kuitenkin yli mun hilseen. On hyvä kehittää ja luottaa omaan näkemykseensä. Tuliko kuvaan kaikki haluamasi elementit? t. manual
Vs: Miksi on pikseleitä niin paljon? Voiko cropattua kuva verrata croppaamattomaan. Eikö siinä kadota jotakin muutakin vaikka pikselit riittäisikin? Oisko sillä opiskan millimäärällä joku tarkoitus?
Vs: Miksi on pikseleitä niin paljon? Tee käytännön testi. Tulosta kaksi samanlaista A4 kokoista paperiprinttiä. Ota sakset. Leikkaa toisesta printistä 10x15 alue haluamastasi kohdasta kuvaa. Olet juuri tehnyt 10x15 kroppikuvan. Vertaa leikattua kuvaa leikkaamattomaan. Mitkä ovat erot?
Vs: Miksi on pikseleitä niin paljon? Toki voi verrata ja tietenkin on tarkoitus. Isompi ja enemmän on silti parempi. En oikein ymmärrä mikä tässä on ongelmana. Vaikka digikameroiden kehityksessä on paljon turhauttavia piirteitä, niin ne ovat tällä vuosituhannella kehittyneet kuvanlaadullisesti enemmän kuin monikaan uskalsi odottaa. Tämä siis yhtään väheksymättä niitä vuosituhannen alun pokkareita.
Vs: Miksi on pikseleitä niin paljon? Mulla on menossa kesän lopussa näyttelyyn 50x65 cm printtejä. Rajattu neliömuotoisesta iPhone4:llä kuvatuista Hipstamatic-kuvista. Hyvin toimii nuokin. Kapa
Vs: Miksi on pikseleitä niin paljon? Muistaakseni vuonna 07 tein 5Mpix pokkarikuvasta 50x70 kokoisen kuvan Eirillä ja se on vielä seinällä ihmisten ihmeteltävänä voiko niin pienellä pikselimäärällä saada niin isoa ja terävää kuvaa. Joten kyllähän ne pikselit on riittäneet jo aikaa sitten. Eihän tässä ole mitään ongelmaa. Älä käsitä väärin. Rajaamattoman ja rajatun kuvan erinlaisuus on juuri se optiikan tuottamat virheet ja niiden poisto rajauksella on yksi juttu. Onko parempi että virheet on poissa vai oisko sittenkin parempi että ne on kuvassa. Sitä voidaan miettiä. Koko pikseli asia on kuitenkin niin kummallinen kun on menty pikseleiden pienentämiseen kun ehkä olisi pystytty saamaan parempia kennoja dynamiikan parantamisella isompien pikseleiden kanssa. Jos miettis näin: Nyt jos näillä kenno materiaaleilla tehtäisiin vaikka 6mpix croppi kenno voitaisiin saada dynamiikaltaan sellainen kenno joka ylittäisi kaikki nykyiset kennot tosta vaan.
Vs: Miksi on pikseleitä niin paljon? Vielä kysyn sen... että onko kuvantekijäliikkeiden pikselimäärä ohjeet lisääntyneet vai vähentyneet sitten vuosituhannen alun? Mutu tuntuma on että nykyiset kamerat tuottaa parempaa kuvaa joten pikseliohjeet kuinka isoa tulostetta saa tehtyä olis pienentyneet. Huom tuntuma oli Mutu...sanokaa te jotka asiasta tiedätte enemmän.
Vs: Miksi on pikseleitä niin paljon? Originaali 1936x1936 pix Printti 4606x3809 pix, 180 ppi = 65x54 cm Kapa
Vs: Miksi on pikseleitä niin paljon? Canonia lukuunottamatta muut uudet kamerat tarjoavat kuitenkin luokkaa 14ev (tai enemmän) dynamiikkaa. Hämmästyttävästi perusherkkyydellä dynamiikkaan ei näytä suuremmin vaikuttavan edes pikselikoko. Tällä en siis viittaa kännykameroihin vaan siihen, että esim Sonyn 20mpx 1" kennolla olevat kamerat matalien herkkyyksien dynamiikaltaan erittäin hyviä. Sama myös kun katsotaan 16mpx ja 24mpx kroppikennoisia Nikoneita. Minun kokemukseni mukaan täyskärin edut liittyvät korkeisiin herkkyyksiin. Esim viime viikonloppuna ihmettelin miten hyvin Nikon Df toimi koulun juhlasalin hämärässä, ajoittain ISO12800 herkkyydellä. Df:ssä on 16mpx, mikä on nykytilanteessa (ja nykytekniikalla) just sopivasti - jää vähän rajausvaraakin. Ja kun oli valotusen puolesta vaikea kuvata valkopukuisia tyttöjä tummaa taustaa vasten, niin arvosti kyllä myös kuvan reilua säätövaraa. Myös objektiivit toimivat isomman kennon kanssa eri tavoin (pääsääntöisesti paremmin) kuin pikkukennoilla. Formaatti lieneekin usein se asia joka vaikuttaa kuva olemukseen eniten. Enemmän kuin tämä elektroniikan kilpajuoksu.