Vs: Miksi kuvaat filmille, jos skannaat ja esität näytöllä? Missä valokuvapaperissa valonherkkä emulsio on paperipohjan sisällä? kapa
Vs: Miksi kuvaat filmille, jos skannaat ja esität näytöllä? Ainakin markkinapuheet kannattaa laatia niin, että mustesuihkutulosteet kestävät ainakin sata vuotta. Tutkimuksetkin voivat osoittaa, että printit kestävät 200 vuotta. Mutta 30 vuoden päästä kuvista kiinnostuneita ei kiinnosta pätkääkään kuunnella selityksiä siitä, mitä ei osattu ottaa huomioon, jos kuvat ottavatkin ja katoavat papereista. Kokemusperäistä näyttöä mustekuvien säilyvyydestä ei vielä ole. Muistan parisenkymmentä vuotta sitten, kun vielä kuvattiin vain filmille. Jokainen kuva maksoi, ja kotialbumiinkin räpsittin kuvia hyvin säästeliäästi. Niinpä jokainen kuva kotialbumissa on tänä päivänä äärimmäisen arvokas. Olen huomannut valokuvausliikkeissä yleisesti käytössä olevan 200 printin tarjouksen. Kannattaa tulostaa kerralla 200 kuvaa, niin kuvat saa todella edullisesti. Hohhoijaa. Porukalla on kohta kirjahyllyt väärällään tuhansia kuvia. Kyllä siinä tunnearvo kokee pahan inflaation. Siirryin filmiin myös kotialbumiräpsyttelyssä. Kokemusten mukaan filmikuvat säilyvät kohtuullisesti ainakin pari seuraavaa sukupolvea, eivätkä ne senkään jälkeen kokonaan katoa. Turha räpsyttely pysyy kurissa ja kotialbumikuvilla on tunnearvoa. Filmikotiräpsyt löytyvät. Ne ovat siellä missä niiden kuuluukin olla - valokuva-albumissa. Digikuvat ovat kännyköissä, tietokoneissa, muistikorteilla epämääräisissä paikoissa, pilvipalveluissa, jotka ainakin vielä vuosi sitten olivat olemassa, ja ties missä. Keskivertoräpsijälle ja tämän sukulaisille riittää sarkaa kuvien etsimisessä. Hieman tosin arveluttaa, millaisia kemioita valokuvausliikkeet nykyään käyttävät, kun filmikuvien kysyntä on vähäistä. Erityisesti epäilyttää "Kuvat tunnissa" -mestojen kemiat.
Vs: Miksi kuvaat filmille, jos skannaat ja esität näytöllä? Kyse on vaikutelmasta, ei siitä missä se kuva todellisuudessa on. Ja onhan se kuva kuitenkin yhtenäisessä emulsiossa. Mustesuihkuissa se muste näkyy siinä pinnalla, saattaa pahimmillaan kiillellä erilailla kuin muu pinta. Ja vielä musteen määränkin (tummuuden) mukaan vähän vaihdellen.
Vs: Miksi kuvaat filmille, jos skannaat ja esität näytöllä? Kävin kuva ja kamera tapahtumassa vähän tsekkaamassa ja päivittämässä tietojani tuosta printtauksesta. Hämästyttävä juttu : CANSON:illa on "baryta Photographique" paperi, joka tuntuu ja jopa HAISEE aidolle baryta fotopaperille jossa on todellakin baryta paperin mustuma ja sävyjen syvyys ja "kolmiulotteisiuus". Nyt ollaa jo lähellä, että koko setuppi muuttuu ratkaisevasti...
Vs: Miksi kuvaat filmille, jos skannaat ja esität näytöllä? Eikös toi kiillon vaihteluongelma ole poistettavissa jollakin suihkeella tai jotain tällaista muistaisin nähneeni.
Vs: Miksi kuvaat filmille, jos skannaat ja esität näytöllä? Tehnyt tolle paprulle muutaman kymmen printtiä ja täytyy kyllä sanoo että helvetisti joutuu jumppaan pimiössä että saa samanlaisen lopputuloksen aikaseksi. Lähtökohtana on ollut siis sama nega. Hieno paperi tosiaan !
Vs: Miksi kuvaat filmille, jos skannaat ja esität näytöllä? Cansonin papereille printtaan. Lähinnä kuitenkin Rag Photographiquelle. Tuota mainittua baryyttipaperia olen testaillut, ei valittamista. Toistaiseksi vielä käytössä Ilfordin Gold Fibre Silk, hieno baryyttipaperi. Siinäkin on se tuoksu. Määrätynlaisiin kuviin sitten Hahnemuehlen Bamboo. 90% bambukuitua ja 10% puuvillaa. Mukavan säyinen hieman kellertävä pohja. Tosin hankala arkkitavarana, mutta rullana ei ongelmia. kapa
Vs: Miksi kuvaat filmille, jos skannaat ja esität näytöllä? Ei varmaan kiinnosta, mutta jos vaikka tulostaa ne uusiksi, niin koko säilyvyyden ongelma on ratkaistu? Vaikka joka kymmenes vuosi, jos epäilee, ettei kestä.... Mulla on kymmenen vuotta vanhoja digiprinttejä ja aikanaan oli (ja on vieläkin) saman ikäisiä vedoksia, jotka menivät pilalle, koska kehittyminen jatkui koko ajan. yleensä filmiltä vedostetut menivät pilalle noin 15-20 vuoden jälkeen. Toki tämä on kärjistys, joka ei koske mustavalkoista, vaan väritulosteita, mutta filmi/paperia kyllä. MV-kuvat eivät ole muuttuneet vanhatkaan, ainakaan niillä kemioilla tehdyt, mitä käytin.
Vs: Miksi kuvaat filmille, jos skannaat ja esität näytöllä? Näillä mennän tästä lähtien. M8 ja hasseli CFV plus tämä: ... http://www.dxo.com/intl/photo/filmpack/what_is_dxo_filmpack Sekä printaus Epson 3880 + K3 MV pigmentit CANSON baryta Photographique paprulle,, sorry vaan hemmot...
Vs: Miksi kuvaat filmille, jos skannaat ja esität näytöllä? Valitettavan kauas filmilookista jää tuo dxo filmpack... Ei vakuuttanut kokeilut.
Vs: Miksi kuvaat filmille, jos skannaat ja esität näytöllä? Eihän se OLE FILMIÄ, mutta helpompaa ja nopeampaa kuin tuo filkka/märkäprosessi. Ei tässä kauheesti ole aikaa enää väsäillä muutenkaan...
Vs: Miksi kuvaat filmille, jos skannaat ja esität näytöllä? So much HYPE, so much Bullshit... http://dbeckerman.wordpress.com/2009/06/01/canon-and-salgado/
Vs: Miksi kuvaat filmille, jos skannaat ja esität näytöllä? Ainakin yhdessä asiassa olen samaa mieltä kirjoittajan kanssa. "Jos olisin HCB ja aloittaisin kuvaamisen nyt, käyttäisin digipokkaria" Väline ole itseisarvo, vaan työkalu saavuttaa se mitä haluaa. Olemme laiterunkkareita.
Vs: Miksi kuvaat filmille, jos skannaat ja esität näytöllä? Tietenkin, mutta on eroa kuvaako työkseen tai huvikseen, myös haluaako matkustaa 500 rullan kanssa valottamatonta materiaalia vai läppärin ja parinkymmenen kortin kanssa... Muutenkin nuo tiedot salgadon digiin siirtymisestä ovat aika sekavia ja ristiriitaisia: Näyttää kuitenkin siltä että kuvaa canon digeillä ja käsittelee kuvat tuolla "Look alike Film" ohjelmalla koneella valmiiksi. Sitten assari tulostaa Kodakin matskulle taas filmiksi josta assari printtaa suoraan , ilman mitään manipulointia näyttely ja portofolio printtejä salgadon muuten puuttumatta peliin paitsi kirjoittaa laskut printeistä... Minä taas olen ajatellut tehdä vanhoille kuville näinpäin että skannaan flextightillä, käsittelen photoshopissa isot negat mutta kinot printtaan Multigrafde Leitzillä 24X30 printeiksi ja skannaan Epson tasoskannerilla ja sitten viimeistelen photoshopissa ja printtaan Epson 3880 Printterillä ja K3 mustavalko musteilla. Salgado ei näköjään vielä usko Digifaormaatin säilymiseen, kun haluaa analogiset negat kuvistaan. yhdessä jutussa salgado sanoi että "voisi kokeilla leica S2 kameraa, jos sellaisen saisi" En usko että ihan heti sellaista saa, koska leica laittoi MP titaanikuorisen erikoimallin "sebastien salgado " ja lahjoitti yhden täys satsin rungon ja kolme obiskaa salgadolle, salgado meni ja laittoi setin saman tien Ebayhyn ja sai siitä yl 100.000 euroa, ja kävi hakemassa canonit...
Vs: Miksi kuvaat filmille, jos skannaat ja esität näytöllä? Tämähän kiehtova ketju. Itse kannan mukana sekä digi- että filmirunkoja lähes aina, Leican kanssa kätevää kun samat linssit käy molempiin runkoihin. Ennen kuvaamista valitsen fiiliksen, aiheen ja käyttötarkoituksen mukaan mille kuvaan. Filmille päätyvät ne kuvat, jotka ovat eniten "omaa näkemystä". Eli sellaiset, joita ei "tarvitse" koskaan kenellekään näyttää tai selittää. Filmille kuvaamisessa on zeniä, harmoniaa, rauhaa, yksityisyyttä. Filmi on kuin oma tajunta. Kuvaaminen on nautinnollista! Kun filmit kehittää viikon tai pari kuvaamisen jälkeen kuviin on ehtinyt syntyä sopivaa etäisyyttä ja niitä osaa tarkastella uusin silmin. Kuvaamishetken fiilikset eivät tunkeudu kuvan arvioimiseen. Filmille kuvatussa on kiehtova lookki myös skannattuna ja yhdessä digitaalisen jälkikäsittelyn kanssa lopputulos on yleensä miellyttävä! Sopivasti aitoa analogista jälkeä mutta digitaalisen viimeistelyn kontrolli ja tarkkuus.
Vs: Miksi kuvaat filmille, jos skannaat ja esität näytöllä? Pimiötyöskentelyssä, varsinkin hyvin huolellisessa, on edelleenkin ylittämätön taikansa. Itse koen, että filmin suurin etu tulee parhaiten esiin mustavalkotyöskentelyssä ja joskus harvoin Ilfochromen tapaisissa töissä.
Vs: Miksi kuvaat filmille, jos skannaat ja esität näytöllä? Sävyalasta (vs. digiprintti) ja muusta on montaa mielipidettä, eikä täysin objektiivista liene edes olemassa. Kuitenkin pisti vähän ihmetyttämään tää nykymeno kun katsoin Genius of Photographyn viimeisen osan, jossa joku kuuluisa kuvataiteilija printtasi mustetööttäimellään vahingossa väärän kokoisia printtejä. Eikun saksilla palasiksi, ettei kukaan voi käyttää niitä hyväksi ja uudestaan printtaus pienemmiksi. Voiko tuommoista edes verrata mitenkään perinteiseen pimiötyöskentelyyn? Ei mitenkään. Sitä osaamista ei tarvita printtauspuolella paljoakaan. Photoshopin ääressä kylläkin, ja osaavissa käsissä photoshopilla tekee melkoista sävysäätöä verrattuna perinteiseen pimiöön. Toki photoshopin hyödyt voi myös yhdistää perinteiseen pimiöön. Esimerkiksi sen sijaan, että tuhrii varjostusmaskeja kirkkaalle filmille niin voikin skannata negan ja sen pohjalta tehdä varjostusmaskin - vaikka suoraan suojavalon värillä. Printtaus ja voileipänä perusnegan kanssa Tarkkaa 'rekisteröintiä' tietysti tarvitaan molemmissa. Mutta uusi tekniikka tuo kaikenlaista kivaa myös perinteiseen pimiötyöskentelyyn. Silti arvostan huomattavasti enemmän vedosta jonka kuvaaja on itse tehnyt (yllätys, niin arvostavat taidekeräilijätkin). Siinä näkyy aito käden jälki, joskus käsityön lievä epätarkkuuskin. Kahden täysin identtisen vedoksen teko eri sessioissa on sekin hankalaa. Joten vedokset ovat aina jossakin määrin yksilöitä. Toisin kuin printterillä tuotetut massavedokset. Oma lukunsa ovat negat, jotka on ryssitty niin pahasti, että perinteisin keinoin edes kohtalaisen vedoksen teko olisi todella työlästä - lähes mahdotonta. Skannia ja photoshoppia ja tulostus mustesuihkulla pelastaa.
Vs: Miksi kuvaat filmille, jos skannaat ja esität näytöllä? Välillä kuvaan filmille ja etsin sitä mystillistä (harmonista, kaunista, tasapainoista, aitoa ja orgaanista, jne.....) filmilookkia. Ei ole vielä löytynyt. Lähinnä tykkään vaan siitä miten noi vanhat kamerat rutisee, lonksuu ja paukkuu. Siitä tuloo aina hymy huulille