Vs: mikro 4/3 -kamerat Tiedäthän, että Jumala kykenee pitämään itse puolensa tälläkin foorumilla, ihan ilman apuasi. Vai epäiletkö? Tarsan alkuperäiseen kysymykseen vielä sen verran, että eihän sen kaikkia kohtia voi tällaisen foorumin normaalikommentissa käsitellä. Sen verran laajoja olivat, jos asiassa on tarkoitus pysyä. Vahvaa mutua ja uskomuksia voi toki laukoa lyhyemminkin. Ja Tarsa, ei täällä tarvitse pyydellä anteeksi. Lisää viestiä kehiin vain! -p-
Vs: mikro 4/3 -kamerat ...njoo, se kuva oli muuten otettu E-420 rungolla, vuodelta 2007. Teknisesti sanottuna, vaikka kennon valmistaja onkin Panasonic, kenno on sukupolven vanhempi kuin E-P1:ssä. Pikseleitä siis 10 Miljoonaa ja dynamiikkaa joku aukon verran vähemmän. Paksu AA-suodinkin vielä rajoittaa terävyyttä. Isossa tulostekoossa merkitsevää on katseluetäisyys; 90cm kanttiinsa olevaa kuvaa harvoin katsotaan alle 30 cm päästä, toisin kuin kuvaa ruudulla.
Vs: mikro 4/3 -kamerat Jotakuinkin noin. Nuo suuruusluokat ovat laskelmien perusteella, isoa kuvaa kun en nykyään niin suosi, ei ole ollut tarvetta lähteä oikeasti etsimään rajoja. Oisko se ylisuuri sitten sellainen joka ylittää keskivertoisen m43-objektiivin piirron. Jos tuo piirto huitelee siellä 2200-2400lph, silloin jollakin 240dpi-printillä 'ylisuuren' raja menee noin 10x suurennoksessa. 43-kennolla se on aika lähellä sitä 18x24 cm kokoa. Olen taas kierrellyt näyttelyissä ja kyllä hyvin moni niitä metrisiäkin menee katsomaan kuviolla: ensin ihastellaan kauempaa ja sitten mennään katsomaan detaljeja läheltä. Sama ongelma tietysti on aina vastassa.. Kyllähän joissain Adamsin pinnakkais-kokoluokkaa olevissa vedoksissakin näkyy lähempää etenkin reunojen huono piirto. Ja ne ovat kuitenkin 8x10"-kokoa joka teoriassa hyvällä optiikalla varustettuna tuottaa tarkkaa jälkeä. Kaikki on lopulta suhteellista. Lopullisen vedoksen/Printin tarkkuuden ja katseluetäisyyden lisäksi mm. Valaistus vaikuttaa paljon.
Vs: mikro 4/3 -kamerat No siinähän sattui olemaan juuri sopivasti toisenlainen mä näkemys 43-kennojen paukuista. Mulla lienee edelleen 50cm se suurin kokoluokka johon koskaan olen vedostanut tai tulostattanut kuvaa. Oli lähtökohta sitten m43, muu digi, kinofilmi, keskari, 4x5 tai 8x10
Vs: mikro 4/3 -kamerat Joskus vuosia sitten, kun Ifillä vielä oli ammattilaislinja, teetin 6 Mpix -kameralla otetusta kuvasta 70 x 90 cm vedoksen. Sitä kestää hyvinkin katsoa vaikka 30 cm etäisyydeltä. Ilmeisesti silloisessa Ifin systeemissä oli RIP:ssa "hyvä" interpolointi. Tuskin algoritmit noista ajoista ovat huonontuneet. Eli m43 -kennon kuvastakin voi laadukkaalla tulostinjärjestelmällä saada varsin isoja, katselukelpoisia printtejä.
Vs: mikro 4/3 -kamerat Viimeisinpään näyttelyyni vedostelin 45x120 cm kuvia, ja monet katselivat niitä valittamatta. Olivat siis katselukelpoisia? Digillä kuvattuja, kamerana iPhone4. Oli siellä pienempiäkin, pienimmät 25x25 cm. Panan GF1:llä kuvattuja olen vain toistaiseksi vedostanut maksimissaan A2-kokoon. Noita tehdään, kun on tarve, eikä siinä tarvita laskutikkua, ei insinööritiedettä luomaan keinotekoisia rajoja. Kapa p.s. Laskutikku oli sellainen hauska litteä kepakko kummallisine viivoineen ja numeroineen. Sillä laskettiin ennen kuin tulivat taskulaskimet ja tietokoneet. Mäenlaskuun ne eivät soveltuneet.
Vs: mikro 4/3 -kamerat Samoilla Poleilla ne varmaan polkee siellä vieläkin, mutta todennäköisesti ilman tukea omille profiileille. Oletteko te nyt aivan varmoja noista kuvakoista, joita täällä vilahtelee? Aika kunnianhimoisia vedostuksia interpoloitunakin vai oliko se kuitenkin vain yksi kuva, joka silloin kerran onnistui niin, että siitä tehtiin se 40x60 cm vedos? Tuohon lyhyempäänkin sivuun tarvitaan se 5-6 kpx.
Vs: mikro 4/3 -kamerat Kiva kun eri keskusteluissa on hyvinkin erilaisia käsityksiä riittävästä resoluutiosta. Kun keskusteltiin mm 6x6 filmin digitoinnista järkkärillä, niin aika epäileviä oli mielipiteet siitä, riittääkö 6Mp kroppirunko digitointiin noin yleensäkään, saatikka isompiin kuviin.
Vs: mikro 4/3 -kamerat Tarkkuuden tarve riippuu niin pitkälti aiheesta ja toteutuksesta ja itse tarkkuuskin on silmän näkökykyyn perustuvia laskelmia lukuunottamatta subjektiivinen asia. Näkökykyyn perustuvat laskelmatkin ovat hyvin näkevän kannalta tehtyjä. Katseluetäisyys, likinäköisyys tai ikänäkö vaikuttavat paljon. Jos tarkkana pidetään sitä, että metristä maisemakuvaa katsottaessa etualan heinillä ja kukilla olevat ötökät näkyvät, on varmaa ettei 6mp-digistä saa mitenkään tarkkaa kuvaa.Eikä sen puoleen 10-16mpix 43-kennoisistakaan. Niissäkin hinnakkaat huippuobjektiivit rajoittuvat piirroltaan tasolle, joka vastaa 5,5-8mpix -pikselimäärää. Joten pitäydyn suosiolla pienemmissä printeissä
Vs: mikro 4/3 -kamerat Onko nämä vain 'Pekka väitti' -juttuja vai varmoja faktoja? Eli onko jossain varma tietoa vai onko kyse toisen tai kolmannen käden tiedoista. Ei tuo tietenkään mahdottomuus ole, olympuksella on ollut erikoinen tapa laittaa teknisesti parempia juttuja halpamalleihin ja sitten myöhemmin lisätä ne lippulaivoihin paremmalla käytettävyydellä ja katteella. E-pl1 ja e-pl2 -käyttäjänä en osa sanoa milloin ja missä tämä hurja ero näkyy. Pl2 ilmeisesti on huonompi. Vaikka onkin kalliimpi...
Vs: mikro 4/3 -kamerat No juurikin niitä "Pekka väiti" juttuja nuo. Voisin hakea sen jutun, mutta en nyt ole kovin motivoitunut hakemaan. E-PL1 sai todellakin Depreviewin arvostelussa parhaan arvostelun suurilla ISO herkkyyksillä verrattuna muihin vanhoihin Penenihin: Paras oli E-PL1 sitten järjestyksessä, -PL2, -P1 ja -P2 tasoissa, -P3 ja hännän huippuna -PL3.
Vs: mikro 4/3 -kamerat Se nyt vaan on ihan taivahan tosi, että kaikissa PENeissä ennen tänä syksynä esiteltyjä malleja on sama kenno riippumatta siitä kuka mitä väitti. E-PL1:ssä tuli ohuempi alipäästösuodin kuin E-P1:ssä. Itselläni on E-P1, -2, -3 ja -L1 eikä niiden kuvissa (RAW > Lightroom) kyllä ole ollut mitään A3-printeissä esiintyvää eroa, jonka olisin huomannut nostavan jonkun muita paremmaksi. Jpegeissä sen sijaan on eroja, esimerkiksi E-P2 > E-P3 prosessi muuttui selvästi niin, että omasta mielestäni E-P2:n default oli parempi. Säätöjä muuttamalla järjestyksen saa miksi itse haluaa. Sen kummemmin en sano jpegeistä mitään, kun en ole verrannut, mutta siitä samasta kennosta ne jpegit siltikin tehdään. Näistä nyt toki saa saivarrella maailman tappiin sillä perusteella, että joku joissain eri aikoihin studiossa jalustalta otetuissa testikuvissa (joissa valot ovat muuttuneet kamerasta toiseen) näkee 1,5 prosentin eroja. Testien pisteytykset ovat testien markkinointia ihmisille, jotka eivät jaksa lukea, ei muuta. Ja nyt se mielipide eli väite: Käytännössä noista rungoista parasta ei kannatta valita minkään muun perusteen vuoksi kuin sen mukaan mikä miellyttää itseä eniten kuvaustuntumaltaan ja säädettävyydeltään. Minulle se ei ole E-PL1, jollekin toiselle ehkä on, ja hyvä niin. Ja tietysti halpa hintahan on osassa malleja selkeä peruste. Uusissa Sony-kennoisissa Olympuksissa, OM-D, E-PM2 ja E-PL5, kuvalaatu on dynamiikan ja herkkyyksien osalta n. 2 aukkoväliä parempi kuin aiemmissa Panasonic-kennoisissa. Sillä voi jo olla käytännön merkitystä. -p-
Vs: mikro 4/3 -kamerat Väittäsin Potkan puheita todeksi. Silloin joskus kun oli aikaa enemmän seurata merkin toimia tuli havaittua että Olympuksen kennosukupolvet menevät seuraavasti: Kodak CCD: - E-1 (5Mpix) - E-300 (8Mpix) - E-330 (8Mpix, 1. live view, kaksoiskenno, apukenno Panasonicin pienempi.) - E-500 (8Mpix) - E-400 (10Mpix, tiettävästi romutetun E-2:n kenno, Dynamiikkaa 3 aukkoa enemmän ISO100:ssa kuin E-420:ssa, mutta ISO800:n jälkeen kohinan määrä on täysi katastrofi.) Panasonic nMOS: - E-410 / E-510 / E-420 / E-520 / E-450 (10MPix, kolmessa jälkimäisessä revisioitu signalointi ja signaalisuotimet, erilainen AA suodin.) - E-3 (12Mpix) - E-620 / E-P1 / E-P2 / E-P3 / E-PL1 / E-PL2 / E-PM / E-5 (12Mpix, mitään muuta yhteistä kuin kenno näillä ei sitten olekkaan. mm. E-5:ssä ei ole AA suodinta ollenkaan.) Tunnistamaton / Epäilty Sonyn kenno: - E-M5 / E-PL5 / E-PM3 (16Mpix)
Vs: mikro 4/3 -kamerat Sain juuri painosta v. 2013 luontokalenterini. Aivan loistavasti painettu ja kaikki kuvat otettu täyskennoisilla Olympuksillani. Kannen kuva otettu EPL-3:lla vaakakuvasta cropattu pysty A3:n. Kaikki karhun kuonokarvatkin voi painotuotteesta laskea. Pekalle ja minulle nämä 4/3:n kennot riittävät hyvin mitä vaativimpiikin töihin, sillä takaan että kukaan ei näistäkään kalenterin kuvista pysty sanomaan onko ne kuvattu kinokennoisilla vai m4/3 ja 4/3 kennoisilla laitteilla? Tilaukset: Geisir Oy Tässä kalenteri kansi rajusti pienennettynä originaali PDF:stä.