Vs: objektiivien kokeilua Mulla on panan GF1 nyt toista viikkoa ja olen käyttänyt Jupiter 8 (leica kierre) lasia siinä ja hyvin on toiminut. Mulla on m4/3 --> leica M adapteri ja leica M adapterissa leica M --> leica kierre adapteri. Myöskin mulla on Canon FD adapteri, tosin on ongelmia lasin kanssa. Taitaa olla lasi hajalla. Viimeiset kuvat mun Flickrissä olen kuvannut näillä. Linkki tossa alhaalla. Voi käyttää kameran valotusmittaria kun kuvaa A moodissa. Ja viimeiset sovitteet olen ostanut Kameratori.fi :stä.
Vs: mikro 4/3 -kamerat Kiitokset! Mikähän mahtoi tulla sovitteiden paksuudeksi ja polttoväliksi verrattuna kinariin? Nyt alan etsiä mainitsemiasi sovitteita!
Vs: mikro 4/3 -kamerat Polttoväli on aina sama, mutta eikös ns. kroppikerroin (jota käytetään haluttaessa vain kuvakulman vertailuun kinariin verraten) ole M43:lla tasan 2x. Näin esimerkiksi näen (koska kinari on minulle tuttu) että M43:n normaaliobjektiivi on 25mm (tai 20-28mm). Eri järjestelmien objektiivien sovittamisien suhteen voi olla hyödyksi katsella taulukkoa, jossa on järjestelmien runkopaksuudet: http://en.wikipedia.org/wiki/Flange_focal_distance Siitä vähennyslaskun tekemällä saa tietää sovitteen paksuuden ("pituuden"). Esimerkiksi Leica R 47mm miinus M43 19,25mm antaa sovitteen mitaksi 27,75mm, joka on siis "Leica R to M43" sovitteen mitta. Niin paljon siis tulee sovitettaessa objektiiville lisää ulkonevuutta rungosta.
Vs: mikro 4/3 -kamerat Itselläni myös E-PL1, adaptereiden kanssa käytän A-moodia ja valotus toimii hyvin. Käytössä on m42-->m4/3 ja siinä kiinni Vivitar 300 mm F/5.6 M42, sekä FD-->m4/3 ja siinä loistava macro Vivitar Series 1 90mm f2.5 FD. Toisen adapterin tilansin ebaystä ja toisen täältä: RainbowImaging Kun laitat muita objektiivejä kiinni ja käytät vakaajaa, muista laittaa vakaajan valikosta oikea millimäärä niin vakaajan pitäisi toimia "paremmin" Teemu
Vs: mikro 4/3 -kamerat Jaa-a, en tiedä. Minulla on yksi kamera (Kodak DCS Pro SLR/N), jossa sivusuhteen valinnassa on vaihtoehdot 2x3, 4x5 ja 2x2. Mutta tämä kamerahan ei ole yhtä gay kuin E-PL1 (tosin minunkin täytyy nyt tulla kaapista ja kertoa omistavani myös sellaisen).
Vs: mikro 4/3 -kamerat Toi nykyajan kategoriointi on jo niin sekavaa että melkein toivoisi jo jonkilaista kielenkäytöllistä ehdotonta auktoriteettia/diktatuuria päättämään päättämättömien puolesta, mitä luokitteluja mistäkin käytetään.
Vs: mikro 4/3 -kamerat Kun olisi edes standardi, että kuinka lyhennetään.. Netistä kun yrittää löytää lisätietoja standardista tai vaikkapa jostakin rungon tai optiikan ominaisuudesta, niin hakutulokset riippuu joskus siitä hakeeko m43, m4/3, micro 4/3, mft vai micro four-thirds, jne.
Vs: mikro 4/3 -kamerat Katso myös Micro 4/3 -tarvikkeita sovitteiden pituus on valmiiksi mitoitettu. Opiskan polttovälin ns. "kinovastaavuus" ei riipu sovitteen pituudesta. E-PL1:n kanssa se saadaan kertomalla kahdella.
Vs: mikro 4/3 -kamerat Kiitokset opastuksista! 4/3 - 42 mm. sovitin tulossa. Tessar 2,8/50 on sitten ikäänkuin 100mm tele kapeahkoine terävyysalueineen lähietäisyydeltä täydellä aukolla..vai? Pitävätkö objektiivissa olevat numeromerkinnät edelleenkin paikkansa? On tämä hiukkasen vaikeata, kokeilin käsivaralta erilaisilla linssistöillä, enkä saanut selkoa. Mikä esim. on adapterin paksuus kokeiltaessa 39mm. optiikoita? Onko se siis 9,55 mm? Jos haluaisin kokeilla paljekameran 10,5 cm/f3,5 novar anastigmaattia olympuksen kanssa, niin onko oikea adapterille määriteltävä etäisyys linssistön etupinnasta ( äärettömälle tarkennettuna) kennon etupintaan - vai runkoon? Ja mikähän se mitta sitten on? Kysymyksiä riittää, kuten huomaatte, mutta innoissani haluaisin kokeilla eri systeemejä. PS. en oikei ymmärtänyt sitä vakaajan säätämistä, syvennyn oppaaseen....
Vs: mikro 4/3 -kamerat Objektiivi pitää saada kaikissa uudelleensovituksissa samalle etäisyydelle filmipinnasta / kennopinnasta kuin se suunniteltu. Jos objektiivissa ei ole tarkennukseen helikoidia, sitten pitäisi palje sovittaa - muutoin on mahdollista fixfokus asetettuna johonkin kiinteälle etäisyydelle. Niin palje kuin helikoidi muuttaa objektiivin vetämää. Vetämän muutos = tarkennusetäisyyden muutos = yksinkertaisesti tarkennus. edit. Voihan tuohon aina muutakin keksiä. Jos tuon objektivin kiinnittäisi putkeen ja toisen putken kameraan, ja putket olisivat sopivan kokoisia niin että ne menisivät sisäkkäin. Sisäpinnat päällystettäisiin mustalla sametilla tai huovalla heijastusten vähentämiseksi ja siksi että putkien välistä tulisi valotiivis. Näin sinulla olisi teleskooppitoiminen tarkennus sitten. Ääretön saattaa olla 105mm etäisyydellä kennolta objektiivin keskelle (minkä voinet tarkistaa siitä paljekamerasta) ja pitempi vetämä tarkentaa lähemmäs. Putket pitäisi olla niin tiiviisti toisissaan kiinni ettei objektiivi nuoku alaspäin. Jos objektiivi ei ole kohtisuorassa kennoon, terävyystaso kääntyy ja joudut ehkä ottamaan kuvia, joissa maiseman etuala on terävä yhtäaikaa kuin horisontti.
Vs: mikro 4/3 -kamerat [QUOTE> [/QUOTE] Objektiivin valovoima ja polttovälimerkinnät pitävät paikkansa. Objektiivi ei tiedä mihin runkoon se on ruuvattu. Kuvakulma vastaa kinokoossa 100mm teleä mutta miksi syväterävyys muuttuisi? Ei objektiivi tiedä että sen tuottamasta kuvasta otetaan käyttöön vain keskiosa. Eli syväterävyys on sellainen kun se on kinarillakin kuvatessa. [QUOTE> [/QUOTE] 39mm kierteellä on ollut tarjolla useita erilaisia objektiivien kiinnitysetäisyyksiä: suurennuskoneobjektiivit ilman omaa tarkennusmekanismia, etäisyys filmipinnasta vaihtelee; Zenit kameroiden m39 objektiivit joiden etäisyys on sama 45,5mm kuin m42*1mm Praktica tai Pentax objektiiveissa; Leica Thread Mount (LTM) jonka etäisyys filmipinnasta on 28,8mm mutta nousu poikkeaa hieman m39 objektiiveista. jk
Vs: mikro 4/3 -kamerat Joskus unohtuu se, että on kyse järjestelmästä. Yksittäisen asian ominaisuus ei muutu, mutta järjestelmän ominaisuudet muuttuu, siis objektiivin edustaman kuvantamissysteemin ominaisuudet muuttuvat. Kun objektiivi laitetaan toiseen kameraan, sillä kuvataan eri tavalla kuin siinä toisessa kamerassa ja vertailukohtana on silloin jokin muu objektiivi siinä verrokkikamerassa. Eli tässä tilanteessa se 100-millinen. Ja nyt tässä uudessa järjestelmässä se kuvantamissysteemi saa samanlaisia ominaisuuksia kuin siinä toisessa järjestelmässä 50-millisellä. On ihan oikein sanoa, että (järjestelmän) syväterävyys muuttuu kuin että se ei muuttuisi. Ja järjestelmästä on aina kyse, eikä sen komponenteista, mikä monilta usein unohtuu tavaroihin printattuja numeroita tai niiden pikseleitä räknätessä.
Vs: mikro 4/3 -kamerat [QUOTE> [/QUOTE] Paitsi että väittämäsi on virheellinen. Taas on paikka ajatusleikille. Kuvataan 50mm objektiivilla vaikka maisemakuva, jossa on syvyyttä. Tehdään paperivedos kuvasta. Leikataan vedoksen keskeltä 100mm objektiivin kuvakulmaa vastaava pala. Mitä tapahtuu syväterävyydelle saksien käytön aikana? jk
Vs: mikro 4/3 -kamerat [QUOTE> [/QUOTE] Oikeammin olisi sanoa että syväterävyys on samanlainen kullakin aukolla kuin muillakin 50mm objektiiveilla M43 kameroissa (kuten mvuoren postin suorastaan piilotettu sanoma voisi olla) - ainakin jos olemme käytännöllisiä ja tarkastelemme (vertailemme) valmiita valokuvia, joilla on tietty (sama) koko ja katseluetäisyys. [/QUOTE] Vastakysymys: Mitä tapahtuu kinoformaatille kun saksia käytetään? Entä syntyvän uuden valokuvan katseluetäisyydelle? Toinen: Mitä tapahtuu jos jo pimiössä otetaan se osasuurennos ja tehdään saksimattoman kokoinen vedos?
Vs: mikro 4/3 -kamerat [QUOTE> [/QUOTE] Minä tulkitsin alkuperäisen viestin niin että verrataan samasta kohteesta otettuja kuvia. Ensimmäinen kuva on otettu kinarilla sekä 100mm objektiivilla ja toinen kuva m43 kameralla sekä 50mm objektiivilla. Kuvakulma (tai rajaus) on molemmissa kuvissa sama. Syväterävyys kuvissa on kuitenkin erilainen. Se poikkeaa toisistaan todellisten polttovälien takia. Kuvat siis näyttävät erilaisilta. jk
Vs: mikro 4/3 -kamerat Tässä nyt vielä kuvaesimerkki joka vastaa tilannetta jossa on sama objektiivi on 24x36mm ja m43 kamerassa. Sama aukko, kuvaus- ja tarkennusetäisyys ja lähes sama valmiin valokuvan koko. (Toinen on kroppi toisesta. Kohde on toisessa tasan kaksinkertainen kooltaan.) Väitteen tulin esittäneeksi, että syväterävyys on näissä eri, kun katseluetäisyys on sama. Terävämmäksi kai voimme yhteistuumin todeta nuo epäterävät latvat ainakin tuossa laajemmassa näkymässä joka näyttää kohteen pienempänä? edit. lisäsin vielä toisen parin, rajaukset edellisistä (printscreeneistä heh
Vs: mikro 4/3 -kamerat m42-adapteri m43:lle =) Onhan meillä m39 myös jne... Olisi vakiintunut edes µ43
Vs: mikro 4/3 -kamerat Nyt meinaa lähteä taas syväterävyydessä sekoamaan puurot ja vellit. Oikeasti kuva on terävä vain äärimmäisen (olemattoman) ohuessa tasossa, kaikkialla muualla enemmän tai vähemmän pehmeä. Himmentämällä pehmeyden määrä vähenee tarkennustason molemmin puolin ja syväterävyyden sanotaan kasvavan. Kun kuva ei oikeasti ole edelleenkään terävä kuin siinä yhdessä tasossa, riippuu syväterävyyden vaikutelma suuresti lopullisen kuvan (printin/vedoksen) koosta + katseluetäisyydestä. Objektiiveissa olevat syväterävyysalueen merkit pätevät valmistajan johonkin printtikokoon tekemille laskelmille.. Esim. kinokameralle tarkoitetun objektiivin merkinnät todennäköisesti pätevät perinteisen 10-kuvan kanssa, sitä suurempia vedoksia tehdessä merkinnät eivät enää pidä paikkaansa. Ja mikä onkaan se m43 -kameralla otettu kuva kino-objektiivilla? Kuten J.A.K. totesi, se on keskeltä kinoprinttiä leikattu pala joka suurennetaan sen alkuperäisen printin kokoiseksi. Syväterävyys on laskennallisesti sama edelleen, mutta se terävyysvaikutelma voi olla jotain ihan muuta...
Vs: mikro 4/3 -kamerat Kyllä sinulla, näissä määritteissä ja sanoissa, sillä syväterävyys on yhtä kuin vaikutelma syväterävyydestä. Ei se voi olla muuta. Valokuvauksen tekniikka on käytäntöä eikä abstraktia teoriaa. (Vaikka tiedän ja näen että tunnet aiheen ja puhumme perustaltaan samasta ilman "vakavia ristiriitoja", tuollainen puurovellialoitus on kovin tympeä.) Etkö huomaa kuinka sekoitat tai oikeastaan puurostasi tulee paksua. "Oikeasti" terävä & "Laskennallinen" syväterävyys. Laskemiseen tarvitaan monta alkumääritystä, mm. valokuvan katselukoko. Ja perinteiseenkin laskentakaavaan pitää ensin valita haluttu hajontaympyrä - subjektiivisuus on siis väistämätöntä. Terävyys ja pehmeys on vaikutelma, havainto, jopa mielipide. Koska terävyys on tasossa ja lähempänä ja kauempana on aina enemmän tai vähemmän pehmeyttä (todella oikein sanottu), on myös ihan omituista puhua "oikeasta" laskennallisesta syväterävyysalueesta, sillä se merkitsisi rajan asettamista terävän ja pehmeän välille. (On yhtä "väärin" asettaa raja jonkinlaisen varmuusvaran taakse että olisi varmasti terävää kuin hövelimmin jonnekin vähän pehmeän puolelle.) [QUOTE> [/QUOTE] Oikeasti asia on nimenomaan niin, että syväterävyyden (joka on vaikutelma) laskemiseen käytetään niin vedoskokoa (tai yleensä valmiin valokuvan esityskokoa) kuin myös katseluetäisyyttä. Lisäksi on subjektiivista ja henkilökohtaista määrittää terävä. Myös objektiivien merkinnät vaihtelevat riippuen valmistajasta. Laskuri (katso show advanced) http://www.cambridgeincolour.com/tutorials/DOF-calculator.htm edit. Lisäsin kuvan laskurista. Huomaa erinomainen termi hyväksyttävä terävyys. Tarvitaan siis hyväksyjä. edit2. Lisäsin edelle vertauksen paksusta puurosta.. Asiahan on niin että on olemassa yksi ja sama velli ja puuro eli vellin ja puuron välinen raja on keinotekoinen - tai vähintäänkin näkemys ja mielipide.