Tervetuloa kameralaukkuun!

Pääset mukaan keskusteluihin rekisteröitymällä.
Register Now
  1. Tämä sivusto käyttää evästeitä. Jatkamalla tämän sivustoa käyttöä, hyväksyt evästeidemme käytön. Lue lisää.

mikro 4/3 -kamerat

Keskustelu osiossa 'Digikuvaus' , aloittajana angulex, 8 Lokakuu 2010.

    Vs: mikro 4/3 -kamerat

    Voihan sen noinkin vääntää :)
    Tosin ei se herkkyys tietystikään mihinkään kasva, eikä optiikan valovoimakaan, mutta...
     
  1. nomad

    nomad Well-Known Member

    10 349
    167
    63
    Vs: mikro 4/3 -kamerat

    Eikös dof vertailu kinokokoon olisi enemmänkin 2/35mm?

    Jos vertailua tehdään, niin kannattaa myös ottaa huomioon, että Nokton on käsin tarkennettava. Joidenkin mielestä etu, mutta varmaan useimpien mielestä haitta.

    Mielestäni motiivit m43 järjestelmän hommaamisesta on löydettävä muualta kuin näistä f/0.95 objektiiveista.
     
  2. SakkeM

    SakkeM Well-Known Member

    22 914
    3 374
    113
    Vs: mikro 4/3 -kamerat

    En tiedä, mitä tarkoitat "käytännön kuvaustilanteella", mutta laskennallisesti eroa on hiukan yli 1 aukko.
     
  3. Vs: mikro 4/3 -kamerat

    Itse olen kokenut juuri tuon Nappen kirjoittaman isoksi eduksi hämärämmässä kuvattaessa. Saman syväterävyyden saat alemmalla ISO-herkkyydellä (sama aika) tai lyhyemmällä valotusajalla (sama ISO-herkkyys). Se on ainakin omassa kuvauksessani paljon suurempi etu kuin nettikirjoittelun mukainen dramaattinen ongelma liian pitkästä syväterävyydestä.
    -p-
     
  4. Vs: mikro 4/3 -kamerat

    Näin se kehitys kehittyy...

    Keskareiden aikana harmiteltiin niukkaa terävyysaluetta ja hengessä toivottiin että käytössä olisi kinorunko. Nyt toiveet ovat suuntautuneet pienempiin kokoihin. Kohta varmaan Nikonin CX-kennokoko olisi sopivampi kuin 4/3 em. kantilta tarkasteltuna... ;)
     
  5. J.Vuokko

    J.Vuokko Well-Known Member

    8 192
    62
    48
    Vs: mikro 4/3 -kamerat

    Kennon koko vs syväterävyys on vähän kinkkinen asia. Pienellä kennolla kuvittelisi saavuttavansa helposti laajan terävyysalueen. Sopivalla laajiksella (joku kinon 26-28mm vastaava) olisi helppo tarkentaa hyperfokaalille siten, että etualan kukista lähtien taustan vuoriin kaikki olisi skarppia.
    Mutta kun.... Mitä pienempi kenno, sitä pahemmin tulee sakkoa diffraktiosta.Onneksi m4/3:een saa halvalla tiltti-adaptereita =)
     
  6. Vs: mikro 4/3 -kamerat

    Toisaalla kirjoitinkin, että syväterävyys ero kokojen välillä ei visuaalisesti printtejä katsellessa ole suoraan sama kuin noita aukkovälejä laskien luulisi.

    Diffraktion suhteen ei tule sakkoa ollenkaan. Samalla syväterävyydellä on saman verran diffraktiota kennokoosta riippumatta. Asiat vain tapahtuvat eri aukkolukemilla. Pikseleiden koko taas vaikuttaa asiaan siinä suhteessa miten helposti diffraktio näkyy kuvassa. Hyvä nyrkkisääntö on, että diffraktiorajoitteisuus alkaa 2*pikselin kokoa seuraavasta isommasta aukkolukemasta.
    -p-
     
  7. Nappe1

    Nappe1 Member

    651
    0
    16
    Vs: mikro 4/3 -kamerat

    Joo, aamutokkura iski. Syväterävyydessä on tosiaan kahden aukon ero. Eli 17,5/0.95 antaa saman syväterävyyden kuin 35/1.9, eikä suinkaan 35/2.

    Siihenpähän se on itsellänikin perustunut tuo kaikenlainen laajakulmakuvaus vähemmässä valossa käsivaralta. E-400 / E-420 + 11-22 / 2.8 - 3.5 on riittänyt siihen hommaan varsin hyvin.

    <IMG src="https://lh4.googleusercontent.com/-...oI/AAAAAAAADx4/kB23Ute5m7M/s1152/PB140034.jpg"][​IMG]</IMG>
    <IMG src="http://sefi.dyndns.org/~nappe1/dc.net/joutseno.jpg"][​IMG]</IMG>
    <IMG src="http://sefi.dyndns.org/~nappe1/dc.net/hovinsaari.jpg"][​IMG]</IMG>
     
  8. Vs: mikro 4/3 -kamerat

    En halua jankata, mutta minua kiinnostaa aidosti tämän vertailun pohja.

    Esimerkki:
    Kameroina APS-C (DX) - kennoinen Nikon D-90, 12,3 milj. pikseliä ja Olympus 4/3 -kennoinen myös 12,3 milj, pikseliä. Kuvausetäisyys on sama = 8 metriä, polttoväli on sama = 35 mm ja aukko on sama = f/5,6. Tulokset:

    Nikon: terävyysalue 25,7 m (välillä 4,61 - 30,3 m), josta kohteen edessä 13% ja takana 87 %. CoC 0.020 mm
    Olympus: terävyysalue 12,7 m (välillä 5,16 - 17,8 m), josta kohteen edessä 22% ja takana 78%. CoC 0,015 mm

    Näiden kahden välinen "kroppikerroin" 1.312, mutta laskurissa CoC:n muutos ei ole aivan täsmälleen sama.

    Pointtini tässä höpinässä on se, että Olyssa ei voi samalta matkalta käyttää samaa polttoväliä, vaan sitä on lyhennettävä jos terävyysalue halutaan samaksi. Jos valitaan laajakulmaisempi optiikka, saadaan tietysti isompi terävyysalue, mutta silloin ei alkuperäinen puhe samasta polttovälistä päde. Jos taas halutaan että kuvautumisala on sama (joko vaaka tai leveyssuunnassa - huomaa kuvamuotojen ero 2:3 vs. 4:3), on Olyllä peruutettava, mikäli pidetään kiinni samasta polttovälistä ja himmenninaukosta, jolloin Olyn terävyysalue luonnollisesti kasvaa. Se ei kuitenkaan ole sama CoC kokoerosta.
     
  9. nomad

    nomad Well-Known Member

    10 349
    167
    63
    Vs: mikro 4/3 -kamerat

    Valitsisin objektiivit näihin vertailuihin niin, että kuvakulmat ovat mahdollisimman samoja.
     
  10. J.Vuokko

    J.Vuokko Well-Known Member

    8 192
    62
    48
    Vs: mikro 4/3 -kamerat

    > Tapiola2000
    Tuostahan oli täällä hyvät esimerkitkin. Samaa terävyysaluetta ei voi saada eri formaateille jos halutaan säilyttää yhtenäinen kuvakulma.
    Laskennallisesti hajontaympyrän raja voidaan saada osumaan kutakuinkin samaan kohtaan, mutta vauhti millä hajontaympyrä kasvaa ei ole verrannollinen.


    > ppotka
    En tainnut ymmärtää tuota, että samalla diffraktiolla on saman verran syväterävyyttä kennon koosta riippumatta.
    Diffraktion tulosta rajoittavaksi tekijäksi taisin erehtyä. Äkkiän katsoen 4:3-kennoisella saa kuitenkin enemmän syväterävyyttä kuin kinolla pitäen kuvakulman samana.
     
  11. J.Vuokko

    J.Vuokko Well-Known Member

    8 192
    62
    48
    Vs: mikro 4/3 -kamerat

    Tämä alkoi nyt häiritsevästi kiehtomaan.

    Olympus Pen:ssä yksi pikseli on noin 0,0043mm, olettaen että kaikki teoreettinen erotuskyky pystyttäisiin hyödyntämään (mitä ei Bayerin takia voi tapahtua). Siitä tulisi määräävä tekijä hajontaympyrälle.
    Samalla siitä tulisi diffraktioraja.Jos ymmärsin nyrkkisäännön oikein, silloin 2*pikselikoko olisi 2*4µm --> rajaksi tulisi f/11

    Mikäli maisemakuvaaja haluaa laajakulmalla (noin 28mm kinovastaavuus) etualalta asti skarppia niin.. Tämä onnistuisi polttovälillä 14mm, aukolla f/11, jolloin hyperfokaali on 4,35m ja lähin tarkka piste 2,17m (asia erikseen, hyväksyykö sen etualaksi).


    Kinovastaavassa sama tarkkuus (sama pikselimäärä) tarkottaisi 0,008mm vaatimusta hajontaympyrälle. Sama diffraktiosääntö lupaisi että tähän tarkkuuteen päästäisiin aukolla f/16  (en kyllä oikein usko - tuossahan on normaalisti diffraktioraja jo 4x5" laakafilmin kanssa).

    Hyperfokaali olisi 28mm objektiivilla 6,15m häviten m4:3 -kennoiselle.

    Selvästi 4:3 on kätevämpi. Diffraktiorajan merkitsemättömyydelle kennokoon muuttumisen mukana ei löydy tästä tukea.

    Mutta tässä mättää jokin. Airyn kiekon kooksi tulee jo aukolla f/2.8 lähes 13mpix 4:3 -kameran pikselikoon kokoinen. Aukolla f/4 kuva olisi jo diffraktion rajoittama. Tämä ei mene lainkaan kuten se nyrkkisääntö ehdottaa (jos tulkitsin nyrkkisäännön oikein).

    Jos pikselitiheys vastaisi todellista erotuskykyä, ei yllä esimerkkinä olleen Olympus Pen:n 14mm objektiivia voi himmentää kuin aukolle f/4, jolla hyperfokaali on noin 10m.
    Kinokoon 13mpix kennolla diffraktio alkaa rajoittamaan aukon f/5.6 jälkeen (jossain f/7.1 paikkeilla). Se ei lupaa hyvää syväterävyys-vertailussa. 28mm ja f/5.6 on 17,4 metriä. f/7.1 hyperfokaali on 14,6 metriä.

    Edelleen pieni kenno on parempi syväterävyyttä haettaessa, vaikkei Pen edes pysty oikeasti tuohon pikselitiheytensä mukaiseen resoluutioon (dpreviewin testeissä pystytarkkuus on 2300). Tuosta tulee parasta tarkkuutta hakiessa hajontaympyrälle kokoa 5,6µm. Ikävä vain, ero jää niin pieneksi, ettei aukkoa voi juuri pienentää. Käytännössä f/4.8 voisi toimia rajana.

    Päästäisiin noin 7 metrin hyperfokaaliin.  Tiltti-adapteri osoittautuu yhä tarpeelliseksi :)

    Nämä laskelmat ainakin tekivät minusta entistä kovemman 4:3 fanin :)


    (toisaalta, kinokennoinen D700 omaa noin saman erotuskyvyn tuplasti isommalla kennolla. Mutta tilannetta se ei isomman kennon eduksi pelasta - ilman kunnon tilt + shift optiikkaa).
     
  12. Jukkis71

    Jukkis71 Active Member

    Vs: mikro 4/3 -kamerat

    Oon miettinyt vähän samaa muotokuvauksessa luonnonvalossa. Näyttäisi tuo edullinen olympuksen 45/1.8 olevan juuri sopiva syväterävyydeltään täydellä aukolla tai korkeintaan aukon himmennettynä. Kun siihen yhdistää vaikka hekkyyden 800 ja parikin aukkoa pelastavan tärinänvaimentimen, ollaan jo aika hämärässä.
    Todennäköisesti tuottaa paremman kuvanlaadun kuin herkkyydellä iso 3200 ja aukolla 5.6 täyskennoisessa...
    T Jukka
     
  13. nomad

    nomad Well-Known Member

    10 349
    167
    63
    Vs: mikro 4/3 -kamerat

    Nämä syväterävyyslaskelmat ovat nykyään muotia :)  m43:n 4.5/1.8 antaa täydellä aukolla 4 metrin päässä kohteesta noin 40cm syväterävyyden. Täyskennoisen 85 millinen tuottaa saman syväterävyyden aukolla 3.2. f/5.6 olisi jo enemmän himmennetty. Sinun laskelmasi on siis turhan pessimistinen.

    Joka tapauksessa tämä 45mm on niitä objektiiveja joissa m43 lienee parhaimmillaan ja suhteessa edullisimmillaan. Seuraavaksi Olympuksen pitäisi tehdä samanlainen 20-25mm normaaliobjektiivi ja paketoida se OM-D:n kittivaihtoehdoksi zoomin rinnalle.
     
  14. Vs: mikro 4/3 -kamerat

    Asiavyyhti ei ole ihan suoraviivainen. Yhdet laskelmat kertovat tilanteesta kennolla, vaikka oikeasti vain sillä on väliä vain miltä jutut näyttävät lopullisessa kuvassa. Lopullisessa kuvassahan suurennussuhde on sama välivaiheista riippumatta. Kuvailin aikanaan hiukan verrokkeja FF:llä ja m4/3:lla oppiakseni verrannollisuudet. Pelkkä kennokokojen suhde ei riitä kertomaan mitä printeissä tapahtuu. Tietyt nyrkkisäännöt näyttävät kuitenkin pitävän paikkansa. Matti Vuori vihjaisi digicameranetissä hallitsevansa laskelmat korkealla tasolla, joten hän ehkä voisi kertoa miten homma oikeasti menee.
    -p-

    EDIT: COC-laskelmista vielä sen verran, että ne ovat käsittääkseni ideaaliobjektiiville (kuten diffraktiokin) ja ilmaisimelle, jonka resoluutio on ääretön. AA-filtteri, mikrolinssit, kennon resoluutio, objektiivi, himmennin jne. ovat ilmeisimpiä tekijöitä, jotka rikkovat todellisuuden ja laskelman verrannollisuutta. 
     
  15. Vs: mikro 4/3 -kamerat

    (Re: EDIT), Olet varmaankin oikeassa, mutta CoC-arvot ovat "isoja" verrattuna pikseleiden kokoon, eli siltä kantilta ajateltuna helppoja tapauksia. Kunhan ne ylipäänsä vaan huomioidaan kennokokoja vertailtaessa.
     
  16. Vs: mikro 4/3 -kamerat

    Diffraktio oli mukana samassa keskustelussa ja siinä kohtaa pikselin koolla on vaikutusta. AA-filtteri vaikuttaa kumpaankin...
    -p-
     
  17. Vs: mikro 4/3 -kamerat

    Tuo 2*pikselikoko ei ole diffraktioraja per se, vaan käytännön tuntuma sille aukkoarvolle minkä yli itse en menisi ellei ole painavampia syitä (syväterävyys, valotussaika) tehdä niin. Siinä siis diffraktio alkaa jo vaikuttaa niin, että kyseisen kennon paras terävyys jää taakse. Tuotekuvauksen puolella tuli aikanaan painiskeltua kyseisen ongelman kanssa, ja silloin päädyin ko. näkemykseen. Siispä m4/3:n kanssa vältän menemästä aukon F8 yli. Eihän nämä mitään kiveen hakattuja ole, olen vain taipuvainen pelkistämään teoriat selkeiksi käytännön menettelytavoiksi.

    Nikon D800: 2*4.8 = 9.6 -> F11
    Olympus E-M5: 2*3.7 = 7.4 -> F8

    -p-
     
  18. J.Vuokko

    J.Vuokko Well-Known Member

    8 192
    62
    48
    Vs: mikro 4/3 -kamerat

    Joo, tottahan tuo. Parhaat todelliset rajat löytyy vasta kun katsoo lopullisia kuvia. Matkalla on niin monta tekijää.
     
  19. JLN

    JLN Active Member

    4 099
    0
    36
    Vs: mikro 4/3 -kamerat

    Onko kokemuksia uudehkosta Lumix GX1:stä ja varsinkin, miten siihen istuva LVF-2 vertautuu Olympuksen vastaavaan ?