Vs: mikro 4/3 -kamerat & FD Itselläni adapteri-sovitukset ovat vähentyneet sitä myöten, kun µ4/3-objektiiveja on tullut lisää. Kiinnostaviksi ovat jääneet lähinnä erikoisen erilaista jälkeä tekevät objektiivit. -p-
Vs: mikro 4/3 -kamerat Erityisesti c-mounttia käyttävien TV-opiskojen hinnat ovat kokeneet valtavan hinnan nousun. Se kielii jotakin suosiosta. Moni haluaa 1.4/25mm tv-kakkulaa... Ja mukaan ovat toki tulleet bisneksen haistaneet halpoja CCTV-linssejä kauppaavat diilerit. Mulle useimpiin tilanteisiin sopii kittizoom. Toki lisää valovoimaa voisi aina olla, mutta pärjäähän tuolla. Erikoisemmat tilanteet - niihin ei ole m4:3 -ratkaisua. Joten mm. Nikkor AI-S 2.8/180mm on hyvä lisä pikkukameran nokalle.
Vs: mikro 4/3 -kamerat Onkos kukaan keksinyt mitään kivaa viritystä, jolla PEN:stä saa X-synkan irti silloinkin kun varustekenkä on jollakin muulla laitteella käytössä (etsin tms. sieltä omasta liittimestä kameran kanssa keskusteleva laite, tai varustekenkään ankkuroitu 'kuiluetsin' takatelkkarille.) Tuon pitäisi onnistua, mutta kauhean ohut ryöstöliitin sinne pitäisi ujuttaa... Salamallisissa PEN-malleissa toki voi pistää salaman välähtämään minimiteholla ja ohjata väläyksen suoraan orjalle vaikka alumiinifoliosta tehdyllä virityksellä kuten pokkareilla on tehty. Mutta ei ole kovin kätevää, varsinkaan jos samassa tilassa joku muukin käyttää salamaa =)
Vs: mikro 4/3 -kamerat jos siinä ym. Ominaisuus on, olen onnellisesti ohittanut asiasta kertovat sivut ohjekirjassa. Tosin, kalliita ttl-merkkisalamoita en ai hankkia. Salamoita on niin monta muutenkin.
Vs: mikro 4/3 -kamerat Laitoin blogia saitilleni tuosta oikean valotuksen merkityksestä kuvanlaatuun. Sattumalta esimerkkikuvat nekin Epsanjassa. -p-
Vs: mikro 4/3 -kamerat Asiallisen tyylikkäästi, tietosisällöltään rikkaasti ja johdonmukaisesti kirjoitettu blogisivu ! ( Valota oikealle, ETTR - E-P3:lla ) Mitä nyt tuo viimeinen lause...
Vs: mikro 4/3 -kamerat Mitä? Onko siinä virhe? Noin google translate sen enklannista käänsi... Joo-o, ehkä vain petasin jo vuoden kanerva -blogia... -p-
Vs: mikro 4/3 -kamerat En löytänyt haulla, ja sopiiko tähän ketjuun? Mutta miten tämä Nikonin 1 sarja. "Alkujärkytyksestä" selvittyä eli pienestä kennosta, onko kukaan ostanut/kokelilut tätä ja millaiset kokemukset on?
Vs: mikro 4/3 -kamerat Ja olipa vielä ETRSI:kin. Zenza Bronica oli ensimmäisiä digin uhreja, firman omistaja Tamron laittoi lapun luukulle joskus viitisen vuotta sitten. Itselläni oli vuosituhannen vaihteessa Bronican SQ-A ja siinä MegaVisionin digiperä. -p-
Vs: mikro 4/3 -kamerat Joo, oli pahasti kaikki munat samassa korissa. Kun (studiossa etupäässä käytetty) keskari on ainoa tuote ja juuri siihen digi puraisi alussa pahiten niin eipä siinä paljoa.. Mamiyalla on sentään muitakin kuin RB/RZ. Hasseli taas keikkui kaatumataudin partaalla, mutta Aasian markkinoija osti hasselin ja käänsi kelkan digiin + skannereihin. Ei siinä mitään, SQ-Ai pelittää mainiosti. Hienoinen pettymys on vaan ollut hintojen nousujohde, enää ei lisukkeita osteta ihan halvalla
Vs: mikro 4/3 -kamerat Vieläköhän Horseman porskuttaa? Niillä oli joku kytkös Topconiin, joka on kaiketi tehnyt kameroiden ja objektiivien lisäksi paljon muutakin? K.
Vs: mikro 4/3 -kamerat Hmm... Mitähän vuosi tuo tullessaan? http://www.amateurphotographer.co.uk/news/panasonic_plans_highend_csc_to_fend_off_canon_threat_news_311439.html kapa
Vs: mikro 4/3 -kamerat Kaksi tärkeintä pointtia tuossakin jutussa olivat objektiivit ja tarkennus. Kennojen osalta ei voida enää tehdä paljoakaan, paljon enemmän laatua on saatavissa objektiiveista. Hyvä pointti tuossakin oli viittaus NEXin heikkoutena olevaan yritykseen tosi lyhyen rekisterietäisyyden hyödyntämisestä. Zeissit, jotka ovat retroja ja hyviä ovatkin sitten taas pakosta isoja. Sekä Pana että Oly ovat satsanneet paljon sisäiseen tarkennukseen, jolla saadaan liikuteltavat elementit kevyemmiksi eli nopeammiksi. Molemmat käyttävät paljon poikkeuksellisen korkean ja matalan taitekertoimen omaavia lasilaatuja sekä asfäärisiä elementtejä. Pienuutta haetaan siis optisen rakenteen optimoinnista ja kokonaisuuden ajattelemisesta. Objektiivi sekä tuottaa kuvan että on olennainen osa tarkennussysteemiä myös optiselta rakenteeltaan. Kontrastin tunnistukseen perustuva automatiikka alkaa olla sillä tasolla, että pian ei enää tarvitse varmistaa tarkennusta (eli sahata lopuksi) vaan hahmontunnistukseen (+ väri ja struktuuri) perustuvilla algoritmeilla oikea tarkennuskohta voidaan laskea valmiiksi objektiivin tarkentaessa. Sisäisellä tarkennuksella suuntakaan ei ole ongelma vaan kaikilla ei-makroilla sisäisesti tarkentava objektiivi kannattaa lepuuttaa äärettömään. Olympuksen uusi 60-millinen makro on hyvä esimerkki: siinä on kuvaajan valittavissa neljä stopperia. Niiden avulla voidaan rajoittaa ja minimoida makro-objektiiviin kuuluvia pitkiä tarkennusliikkeitä sen mukaan mitä ollaan tekemässä. -p-
Vs: mikro 4/3 -kamerat Eipä tuo nyt niin kamalan isolta yhdistelmältä näytä: Ja tuolla paketillahan tuo vastaa siis kinokoossa doffiltaan 35/1.4. Käytännön kuvaustilanteessa, tuossa on valovoimaa kaksi aukkoa enemmän, joten Saman lopputuloksen saamiseksi samalla suljinajalla kinokokoossa on käytettävä 2 aukkoa nopeampaa herkkyyttä.