Yritin etsiä aiheesta mahdollisesti jo olevaa ketjua mutta en löytänyt. Eli, tarkoituksena olis saada aikaan mahdollisimman paljon sävyjä toistava nega. Filminä on t-max 100 ja olen kokeillut lähinnä ohjearvoja Ilfosol 3:lla ja R09:llä. Lopputulokset ovat olleet joko todella latteita tai jyrkkiä. (Saattaa olla vielä liikaa muuttujia noviisin kehityksissä) Lähinnä siis ajan takaa tuota +/- hommaa eli ylikehitys ilmeisesti jyrkentää mutta tuleeko sitten alikehityksellä sävykkäämpää?
Vs: Sävykäs mv filmin kehitys sis. musta ja valkoinen? Se riippuu valoisuuseroista. Jos on todella jyrkät valoisuuserot, esim. keskipäivä, lyhentämällä kehitysaikaa kuvan kirkkaat kohdat eivät mene puhki. Varjoalueisiin kehitysajan lyhentäminen ei vaikuta, ne kehittyvät negassa nopeasti. Jos on tasaisen harmaa keli, ja haluat enemmän sävyjä, pidennä kehitysaikaa, jolloin kuvan vaaleat alueet vaalenevat enemmän - kontrasti siis kasvaa. En usko, että varsinaisella kehityksellä kannattaa tehdä niin jyrkkää negaa, että siinä olisi valmiina musta ja valkoinen piste. Tavoitteena on tehdä yleensä loiva nega, josta jyrkkyydellä 2 saa hyväsävyisen kuvan. Se on mielestäni hyvä lähtokohta. Voit testata negasi sävykkyyden helposti, tee niin hyvä kuva negasta ilman suodatusta suurennuskoneessa, pelkkä valo on noin jyrkkyys 2. T Jukka
Vs: Sävykäs mv filmin kehitys sis. musta ja valkoinen? Jo 1800-luvun lopulla oli ohjeena: Valota varjojen mukaan, kehitä valojen mukaan. kapa
Vs: Sävykäs mv filmin kehitys sis. musta ja valkoinen? Moniko luki sivun 24 loppuun ja muisti KAIKEN mitä kerrottiin...?
Vs: Sävykäs mv filmin kehitys sis. musta ja valkoinen? Liikaa tiedettä kuten JW antoi ymmärtää ,vakioi prosessin ja filmin.Testaamalla ja perstuntumalla tullut hyvää jälkeä.
Vs: Sävykäs mv filmin kehitys sis. musta ja valkoinen? Latasin ja katsoin sisällysluettelon ja veks. Ei ole minua varten, aivan liian monimutkaista. Valotan miten sattuu ja kehitän aina samalla tavalla. Tri-X antaa virheet anteeksi.
Vs: Sävykäs mv filmin kehitys sis. musta ja valkoinen? Mä en lue ruudulta mitään tällaisia, jos on aihetta niin tulostetaan ja luetaan sitten.
Vs: Sävykäs mv filmin kehitys sis. musta ja valkoinen? En allekirjoita tuota väitettä, jonka mukaan vaaleat alueet "kehittyisivät puhki" kirkkaassa päivänvalossa lisättäessä kehitysaikaa esim. 20%. enemmänkin varjoalueen sävyt nousevat paremminkin esiin ja toisaalla huippuvalojen tihentyminen negalla hidastuu ja loppuu joka tapauksessa jossain vaiheessa (= reilu ylivalotus + reilu ylikehitys). "Ali"kehitys kirkkaan valon kohteissa on toki paikallaan, mikäli kohdetta on tahallaan ylivalotettu (ISO 400 filmi, valittu käytettäväksi EI 200).
Vs: Sävykäs mv filmin kehitys sis. musta ja valkoinen? Sävykkyys on paljon käytetty mutta harvoin määritelty termi. Negatiivista puhuttaessa arviointi on vielä hankalampaa, koska se on vain välivaihe. Lopputulos eli vedos on se, joka ratkaisee. Ensimmäinen huomioitava seikka on se miten tuotat printit, skannaamalla ja printtaamalla vai perinteisesti vedostaen. Jos vedostat, niin perusohjeen mukaan negatiivin kokonaiskontrastin tulee olle sellainen, että varjoissa on riittävästi sävyä ja vaaleimpien kohtien tiheys negassa on noin 1,3:n luokkaa (tämä riippuu myös suurennuskojeen valopäästä), ts. kakkosen jyrkkyydellä vedostettaessa saadaan "täyssävykuva", jossa on periaatteessa kaikki sävyt mustan ja valkoisen väliltä. Tästä perussäännöstä voi joskus tarkoituksella poiketa, jos jo filmin valotusvaiheessa on esim. nähtävissä, että vaalea taivas on vedostuksessa helposti lisävalotuksella saatavissa lopulliseen vedokseen. Näin vedokseen saadaan parempi paikallinen kontrasti, joka on oleellinen osa "sävykästä" kuvaa. Tärkeintä on valottaa filmiä "riittävästi", että varjoalueisiin tulee sävyjä ja kehittää "sopivasti" vallitsevasta kohteen kontrastista riippuen niin, että valoalueista tule liian tiheitä, mikä tekee vedostamisen hankalaksi ellei suorastaan mahdottomaksi. Tämä on sama asia kuin Asiassa on sen verran monta muuttujaa, että hyvien tuloksien saaminen edellyttää useimmiten hieman omia kokeiluja, testailuja.
Vs: Sävykäs mv filmin kehitys sis. musta ja valkoinen? Hei Negatiivien latteus tai jyrkkyys voi toki johtua ali- tai ylikehityksestä. Mustavalkokehityksen vakiointi suhteellisen täsmällisesti on tässä tärkeää. Lämpötila ei saisi kovin paljoa heittää ja agitoinnin kanssakin pitäisi olla huolellinen. Latteat negat voivat tietysti johtua ihan alivalotuksesta. Negoja näkemättä on vaikea paljoa muuta sanoa. Eihän kyse ole vain siitä, että kohde on ollut lattea tai jyrkkä Ylikehitys N+1 lisää kontrastia suurin piirtein siten, että vaaleat sävyt noin zonesta V (se valotusmittarin keskiharmaa) alkaen siirtyvät juurin piirtein aukon (tai EV:n) verran ylöspäin. Suurin piirtein, riippuu muistakin muuttujista. N+2 siirtää sävyjä ylöspäin aukon verran zone IVstä alkaen ja kaksi aukkoa V:stä alkaen Siis jo varsin dramaattinen muutos. N-1 ja N-2 toimivat päinvastoin. Kehitysajat näille riippuvat sitten filmistä ja kehitteestä. Hyvin karkeasti +- 1 ajat muuttuvat suurin piirtein 10% mutta tämä on todellakin suurin piirtein.
Vs: Sävykäs mv filmin kehitys sis. musta ja valkoinen? Itsekkin olen huomannu että voi tosiaan valotella ihan miten sattuu ja jos vaan muistaa pistää kehitettä purkkiin ennen fixiä niin aina tulee kelvollista jälkeä... Rupean pikkuhiljaa ymmärtään miksi tuota filmiä kehutaan niin paljon. Aikaa jää itse kuvaamiselle kun ei tarvitse säätää kehitystestien kanssa.
Vs: Sävykäs mv filmin kehitys sis. musta ja valkoinen? Minä puolestani käytän samaa filmiä/kehitettä, kirjoitan aina rullaan kun kelaan, että millä kehityksellä, latteisiin kohteisiin lisään, kontrastisiin vähennän. Valon mittaan yleensä kuplalla, kun kuvaan ihmisiä ja voin mennä mallin paikalle. T Jukka
Vs: Sävykäs mv filmin kehitys sis. musta ja valkoinen? Pyrocat-HD:llä saa kans ihan kivasti Ev:itä mahtumaan samaan ruutuun kun kehittää kaksikylpy menetelmällä. Muistaakseni viimekesänä tuli testattua niin ruutuun meni 13 ev:tä Acros 100 filmille.
Vs: Sävykäs mv filmin kehitys sis. musta ja valkoinen? Mitä tarkoitat Pyrocat HD+kaksikylvyllä, uteliaisuuttani tässä kyselen, kun itsekin käytän tuota Pyrocattia
Vs: Sävykäs mv filmin kehitys sis. musta ja valkoinen? A liuos 3minuuttia ja B liuos 3min laimennussuhdetta en nyt muista tähän hätään mutta oli huomattavasti väkevämpi liuos kuin "normaalisti". A liuoksesta B liuokseen siirtyminen tarvii tehdä kohtalisen ripeesti ettei tule epätasaista kehittymistä. Edit: Hopeavedoksen Ollilta kannattanee kysellä lisää jos asia kiinnostaa lisää, itse oon jo unohtanut tuostakin prosessista varmaan puolet
Vs: Sävykäs mv filmin kehitys sis. musta ja valkoinen? Kiitosta vaan, eipä ole tuollaista tullut edes ajateltua, mutta olisihan sen voinut päätellä, kun olisi vähän harmaita aivosoluja käyttänyt ja muistelllut, että niitähän on kaksi putelia
Vs: Sävykäs mv filmin kehitys sis. musta ja valkoinen? Pyrocat-HD toimii tosiaan erinomaisesti myös kaksikylpykehitteenä. Kumpikin liuos laimennetaan erikseen kantaliuoksesta 1:10. A liuoksessa on kehite mutta ilman aktivaattoria. Filmi vie emulsion sitoman kehitteen mukanaan B liuokseen , joka on aktivaattori. Kehittyminen alkaa vasta B liuoksessa eikä oikeastaaan voi ylikehittyä, koska kehitettä on tarjolla vain rajallisesti, kehittyminen pysähtyy "automaattisesti". Ääriviivaterävyys on paras mahdollinen. Kaksikylpykehityksessä kriittistä on liikuttelu varsinkin kehityksen alkuminuutteina B liuoksessa. Vääränlainen liikuttelu aiheuttaa helposti epätasaisuutta. Hyvä lähtökohta useimmille filmeille on 5 min käsittely kummassakin liuoksessa, liikuttelu kummassakin liuoksessa neljästi kehitysajan kuluessa. Täällä on APUGin ketju asiasta: http://www.apug.org/forums/forum37/6434 ... at-hd.html"]http://www.apug.org/forums/forum37/64343-divided-pyrocat-hd.html Olli