Vs: Mikä värifilmi "huonossa" valossa kuvaamiseen? Miten tiedät noin paljon,siis oikeesti, ei vittuilumielessä.Tästä tuli mieleen että montako yrittäjää foorumilla pyörii? t kimo
Vs: Mikä värifilmi "huonossa" valossa kuvaamiseen? No en ota herneitä nenään tosta lievästä vittuilusta, itsekin taisit sanoa että loppuprosessin voi tehdä huoneenvalossa, eikö siinä ole tarpeeksi valotusta silloin ? Mitä A Alhosen omaan profiiliin tulee, hän on yliopistomiehiä, hyvä että täällä on joku kemian kurssin kunnolla käynyt, ettei ihan mutu pohjalla mennä. Itse olen vaan "valokuvaaja" en varsinaisesti yrittäjä, on täällä varmaankin enemmän yrittäjiä kuin minä, mutta sellaisia jotka huvikseen suunnilleen joka päivä kuvaa, en sitten tiedä... On tuosta eläkkeellä olosta sentään jokin hyöty.
Vs: Mikä värifilmi "huonossa" valossa kuvaamiseen? Jos nyt tarinasetä vielä laittais pienen lisän: Aloitin tuon lutraamisen sillai että kehitin ihan acufinessa ja kiinnitin ja pesin negan, ei niissä näkynyt yhtään mitään muuta kuin hailakka MV nega, mutta pokkana vein kaupalliseen labbikseen ja sanoin pankaa C-41 kehitykseen. ihan hyvää tuli, mitens A Alhonen sen selität ??
Vs: Mikä värifilmi "huonossa" valossa kuvaamiseen? On tästä höpötyksestä se hyöty että nyt ei tartte ihmetellä, kun välillä tuli aivan sumeen jyrkkää, välillä aivan laimeeta. valkaisuna käytin mitä milloinkin sattui käteen tarttumaan, E-6 valkaisua tai sitten C-41 valkaisua aivan ruskeata eli raakaa bleachia tai sitten aika hailakasta eli fiksin ja bleachin sekoitusta, vois tietysti hiukka skarpata ja hankkia tuota Alhosen neuvomaa valkaisua ja keskittää mömmöily siihen. mutta mitäs väliä, ei näitä kukaan kuiteskaan muu kokeile, kunhan suuta pieksetään, mäkin taidan jo olla kuvan tehny, kun edes sais aikaan noitten vanhojen kunnolliseen skannauksen...
Vs: Mikä värifilmi "huonossa" valossa kuvaamiseen? 1) Kimo, olen vaan lueskellut paljon keskusteluja mm. Apugista. Siellä on yllättävän paljon porukkaa joka oikeasti tietää ja ymmärtää. Kokonaiskuva muodostuu vähitellen. Kemiaa en ole varsinaisesti opiskellut. Mutta ei tämä mitään rakettitiedettä ole. Täytyy vaan vähän jumpata aivoja. Tykkään ennemmin jumpata aivojani hopeahalideilla kuin vaikka sudokuilla. Yliopistossa duunaan täysin eri asioita (tietokonetekniikkaa), välillä kyllä mietin että miksi. Eikä ole mitenkään erikoista nykyään olla yliopistossa. Täällä on vaikka tuo OlliJ, joka on ihan oikeasti opiskellut sitä kemiaa siellä yliopistossa. Varmaan naureskelee partaansa parhaillaan! Se ymmärtää myös varmasti tämän kaiken. Prosessit eivät ole hankalia ymmärtää kun vaan vaihe vaiheelta miettii mitä filmissä tapahtuu. Käytännössä filmissä voi olla seuraavia: 1) valottumattomia hopeahalideja (AgX eli AgCl/AgBr/AgI). 2) valottuneita hopeahalideja (AgX + muutama Ag-atomi siellä sun täällä per rae). 3) hopeaa (Ag) 4) Värikouplereita (värittömiä) 5) Valmiita väriaineita. MV-filmin tapauksessa vain 1-3. Sitten on erilaisia aineita, kuten: A) MV-kehite, muuttaa valottuneet hopeahalidirakeet hopeaksi. B) Värikehite, tekee aivan saman kuin mv-kehite ja lisäksi samanaikaisesti muuttaa värikouplerit valmiiksi väriaineiksi jos niitä on lähellä. C) Valkaisu, muuttaa hopean hopeahalideiksi. (On myös valkaisuja, jotka poistavat hopean suoraan, näitä käytetään mv-kääntöprosesseissa) D) Kiinnite, liuottaa hopeahalidit pois filmistä riittävän pesun kanssa. Tässä on kaikki tarvittava informaatio, millä voi päätellä minkä tahansa prosessin toiminnan ja vaikutuksen aika pitkälle. Kääntöprosessit (kuten E6) esim. hyödyntävät sitä yksinkertaista faktaa, että kun filmin valottuneet hopeahalidit muodostavat negatiivisen kuvan, niin ne loput, valottumattomat, muodostavat luonnollisesti vastakkaisen (positiivisen) kuvan. Jos kamerassa valottuneet halidit muutetaan ensin mv-kehitteellä hopeaksi (pois tieltä), niin sitten loput halidit voidaan valottaa (valolla tai kemiallisesti) ja niistä kehittää esim. värikuva. 2) JW, Hyvä ettet vedä herneitä nenään, en vittuilumielessä vittuile, kuhan vaan heitän huulta vähän ;>. Tarinamies on aina tarinamies, negatiivisuus on korkeintaan kuulijan korvassa. 3) Juu kyllä, loppuprosessin voi tehdä huoneenvalossa, siinä on tarpeeksi valotusta. 4) Hailakkuus tosiaan voi johtua juuri siitä että käyttämäsi valkaisu toimii lievästi kiinnitteenä eli liuottaa pois filmistä rakeita. Prosessin idea on säilyttää ne kaikki ja kehittää ne uudestaan, valkaisun tehtävänä on vain muuttaa ne sellaiseen muotoon että tämä on mahdollista, ei missään nimessä poistaa mitään. Kiinnitteen tehtävänä edeltävässä vaiheessa on poistaa kaikki valottumattomat halidit, etteivät ne mene "sekaisin". Muuten tulisi täysin musta filmi. 5) Kokeilkaa ja pitäkää hauskaa, todistakaa vääräksi JW:n asenne "ei näitä kukaan kuiteskaan muu kokeile". .