Moro. Kyselläänpä täälläkin. Tälläinen aihe on tullut ajankohtaiseksi uuden kinokoon kennolla varustetun kameran myötä. Tykkään ottaa kuvia, joissa perspektiivi on melko villi, (esim. tälläinen) ja syväterävyyttä tarvitsee paljon. Syväterävyyden laskemiseen on aika monia tapoja, ja vaadittavaan syväterävyyteen vaikuttaa moni asia, kuten lopullisen tulosteen koko ja sen katseluetäisyys, haluttu terävyys jne. Circle of Confusion eli CoC määrittää sitä, kuinka epäterävä muhju lasketaan vielä teräväksi. Useimmat valmiit laskurit käyttävät arvoa 0.03, mutta omien laskelmien perusteella päädyin ainakin alustavasti 0.02:een. Perus-DOF-laskurista saatu syväterävyys on näppituntumalta tuntunut liian suurelta. Käyttäen 0.02:ta, saadaan 17 millimetrin polttovälillä hyperfokaalietäisyydeksi 0,7 metriä, kun aukko on f/22. Terävyysalue alkaa jostakin noin 35 senttimetristä. Toisaalta, monesti sitä kuitenkin tarkentaa nimenomaan siihen "pää"kohteeseen, että se olisi mahdollisimman terävä, vaikka sitten "hukkaakin" osan terävyysalueesta. Ja joskus taas esim. järven vastarannalla olevat puut voivat olla vähän vähemmän teräviäkin. Esimerkiksi tälläisessä otoksessa (sama suurempana) polttoväli oli 21mm, tarkensin noin 0.7 metriin, ja himmensin f/16:een, jolloin perus-DOF-laskurin mukaan syväterävyyttä on vain vajaaseen kolmeen metriin asti. CoC:n ollessa 0.02, 1.38:een metriin. Kuitenkin tuosta ihan hyvän näköinen printti tulee, vastarannan puutkin saa ihan riittävän skarpeiksi vähän terävöittämällä. Sikäli kun siellä edes mitään nähtävää on. Ehkä tälläistä asiaa voisi jotenkin systemaattisesti harjoitella nyt, kun kuvauskelitkin on (omasta mielestä) kehnot. Onko foorumilaisilla kokemuksia Tilt/Shift -laseista, että kuinka paljon niillä voi loppujen lopuksi säätää sitä syväterävyyttä? Hintaa on ainakin riittävästi Minkälaisia menetelmiä teillä on syväterävyyden hallintaan ja miten teillä on tapana tarkentaa (erityisesti) maisemakuvissa? Niin ja: Älkää antako aloituksen rajoittaa keskustelua
Vs: Syväterävyys (ja tarkentaminen yleensä) maisemakuvaamisessa www.araxfoto.com tai www.hartblei.com saa kai vähän edullisempia T&S laseja. Ei silti kai halvoiksi voi sanoa..
Vs: Syväterävyys (ja tarkentaminen yleensä) maisemakuvaamisessa Yksi vaihtoehto vapaampaan vemputukseen voisi olla yhdistää kameraan suuremman koon palje ja -objektiivi.
Vs: Syväterävyys (ja tarkentaminen yleensä) maisemakuvaamisessa Tilttaus (ja toisinaan shiftikin) voisi olla näppärä. Väinämön Tuomon Arax T/S 35/2.8 -arvostelussa hinnaksi mainitaan 369$, sivuilla se on tällä hetkellä 649$, hmm hmm. No onhan se vieläkin halpa T/S-objektiiviksi.
Vs: Syväterävyys (ja tarkentaminen yleensä) maisemakuvaamisessa Araxilla on vissiin "loppuunmyyty" se 35mm objektiivi, 80mm olis halvempi mutta aika tele(?). Hartbleista en tiä, sielä on $595 MC TS Arsat 35mm / f=2.8 Tilt Shift
Vs: Syväterävyys (ja tarkentaminen yleensä) maisemakuvaamisessa On tilttauksesta selkeästi etua syväterävyyden hallinnassa. Tämän ketjun ylimmäinen kuva on 4x5" fieldillä 6x12 kokoon kuvattu. Opiska oli 90mm, mikä vastaa jotain alle 30mm polttoväliä kinokoossa. Kuvan lähin kohde on jossain puolen metrin hujakoilla filmitasolta ja kallistamalla etulautaa DOF:in sai mainiosti riittämään äärettömään eikä tehnyt edes tiukkaa. TS -opiskan hinnalla voisi löytää toimivan ison koonkin kameran, kun sopivasti kohdalle osuu. Kaupan päälle tulee shiftit ja perspektiivin korjausmahdollisuudetkin. Ja samat ominaisuudet tulevat muillakin polttoväleillä toki.
Vs: Syväterävyys (ja tarkentaminen yleensä) maisemakuvaamisessa . . . no emme tietenkään. Syväterävyys riippuu täysin siitä, miten syvällä kuvaajan mieli kyntää. (Toivottavasti tästä oli apua.)
Vs: Syväterävyys (ja tarkentaminen yleensä) maisemakuvaamisessa What is Hyperfocal Distance and Why Should I Care? Tuola muuten mainitaan, että digille 0,2 ja kinolle 0,3 CoC:n kooksi.
Vs: Syväterävyys (ja tarkentaminen yleensä) maisemakuvaamisessa CoC:n valinta riippuu paljon suurennoksen koosta ja sen katseluetäisyydestä. Monissa laskelmissa näille on jotain olettamia, esimerkiksi "oikea" katseluetäisyys vedoksen diagonaalin etäisyydeltä tms. Kokeilemallahan sen näkee mikä on omasta mielestä hyvä CoC, toisille se tuntuu olevan kinokoossa 0,01mm ja toisille vaikka 0,02mm. Hyperfokaalin lisäksi kannattaa miettiä mikä on kuvan kannalta olennaista. Aika usein on tärkeämpää että se etualan kohde on tärkeä ja taustassa oleva pieni epäterävyys ei häiritse. Objektiivin kallistus auttaa terävyystasoa hallitsemalla. Esimerkiksi litteä maisema (tasainen pinta) on helppo saada kokonaankin teräväksi suurellakin aukolla. Toisaalta, jos etualalla on korkeita kohteita, ei maan myötäinen kallistelu auta niiden pitämisessä terävänä vaan huonontaa tilannetta olennaisesti. Mulle tilt tuo ennen kaikkea lisää vapausasteita sen valikointiin minkä haluan teräväksi ja mitä haluan häivytellä hieman. Ei välttämättä maisemakuvauksen suurin tarve, mutta monissa aiheissa kätevä. Toisaalta sen luova käyttö ei kaikilla kohteilla ole ainakaan mulle ollut ihan helppoa alussa. Araxin 35mm on kovasti hehkuteltu muutamilla www-sivuilla. Ainakin mun yksilö oli piirroltaan hieman heikohko suljettunakin ja mekaaninen laatukin vähän mitä sattuu. Tilttailu kinokameran tähystimellä ei muutenkaan tunnu helpolta.
Vs: Syväterävyys (ja tarkentaminen yleensä) maisemakuvaamisessa Kokeilkaas tuota: CoC=filmiX/(5*SQRT(vedosX*vedosX)) filmiX= kuvan leveys filmillä/kennolla vedosX = vedoksen leveys SQRT = neliöjuuri
Vs: Syväterävyys (ja tarkentaminen yleensä) maisemakuvaamisessa Eikös tuo ole osapuilleen sama kuin vedosX (paitsi tietysti positiivinen kaikilla vedosX:illä...)
Vs: Syväterävyys (ja tarkentaminen yleensä) maisemakuvaamisessa Toimii, jos filkan ja vedoksen sivusuhteet ovat jotakuinkin samat. Jos fiilistellään niin: CoC=SQRT(filmiX*filmY)/(5*SQRT(vedosX*vedosY)) näyttää kaavana oikeammalta, käytännössä paljonkaan merkitystä?
Vs: Syväterävyys (ja tarkentaminen yleensä) maisemakuvaamisessa Koskas kaavoilla on hyviä kuvia synnytetty ;-) Muuten olen kyllä sitä mieltä, että esim. 17-millisen tapaisella voimakkalla laajakulmalla etualan (kohteen) tarkuus on tärkeämpi kuin tausta. Taustan yksityiskohdat kuvassa ovat joka tapauksessa niin pieniä, ettei sen todellisesta tarkkuudesta - puhumattakaan nyt 0,01 tai 0,02 mm:n CoC todentamisesta itse kuvassa - voi sanoa mitään. Kinofilmikameroissa kenties Contaxin alipainemekanismilla varustettua mallia lja M-sarja Leicaa ukuunottamatta on turha teoretisoida 0,01 CoC:n laskennalla, sillä filmin kaarevuus tai laineileminen on sen verran suurta, ettei tuollainen tarkkuus kuitenkan toteudu.
Vs: Syväterävyys (ja tarkentaminen yleensä) maisemakuvaamisessa Ottakaa nyt hyvät ihmiset laskuissanne mukaan myös linssien lämpölaajenemisen aiheuttamat muutokset optiikassa.
Vs: Syväterävyys (ja tarkentaminen yleensä) maisemakuvaamisessa [QUOTE> [/QUOTE] Miten ne vaikuttavat? Jos tymät insinöörit eivät olisi olleet nörttejä ja elämää vailla, niin olisi voinut jäädä vaikka filmi tai sen kehitysprosessi (jossa muuten myös kaavoista on enemmän hyötyä kuin haittaa) keksimättä, puhumattakaan nyt jostakin RAW-konverttereista [QUOTE> [/QUOTE] Joo, tai se riippuu siitä tallennusmedian koosta. Kroppidigin kuvaa tarvitsee printtiä varten suurentaa enemmän kuin kinofilmin (tai ff-digin). Wikipediassa esitetään CoC:n laskukaavaksi katseluetäisyys senttimetreinä / printin resoluutio lp/mm 25cm katseluetäisyydeltä / suurennuskerroin / 25. Itse ajattelen, että printti on tyydyttävä, jos 20x30cm kuvaa voi katsella n. 35cm etäisyydeltä ja näyttää skarpilta. Tuo lp/mm taas on asia, jota en oikein ymmärrä. Wikipedian mukaan hyvällä näöllä varustettu henkilö erottaa tuon 5 lp/mm 25 sentin päästä, joten se olisi riittävä. Tällä kaavalla saa CoC:ksi 0,0038, mikä on kyllä aika hurja ja pistää miettimään, onko jossain laskettu väärin. Ja laskuvirhe saanee minut potkimaan ahteriani jos otan jonkun tosi hyvän kuvan mikä ei sitten olekaan riittävän syväterävä
Vs: Syväterävyys (ja tarkentaminen yleensä) maisemakuvaamisessa Kaavoja "pyörittelemällä" ja tuloksia pähkäilemällä voi (?) lisätä ymmärrystään eri formaattien syvyysterävyyskäyttäymisestä helpommalla kuin kuvaamalla ja vedostamalla kymmeniä kuvia. On olennaista että syväterävyyspohdinnoissa ajatellaan lopullista katselutilannetta vedoksen koko ja katseluetäisyys huomioiden. Tälläkin foorumilla on terävyysaluekeskusteluissa usein (?) pysähdytty siihen että kennolla/filmillä toteutuu jokin hajontaympyrän kriteeri. Unohdetaan että kuvaa pitää kenties suurentaa eri paljon jotta päästään vertailukelpoiseen katselutilanteeseen.
Vs: Syväterävyys (ja tarkentaminen yleensä) maisemakuvaamisessa Oliskos hyvä idea väsätä johonkin baader-meinhöh -tapaamiseen pienimuotoinen valokuvanäyttely? Ei kertomaan kuvien esteettisiä arvoja, tai kertomaan mitään muutakaan hienoa -edes kuvatekstissä, vaan lopputulemaa tämäntyyppisiin keskusteluihin. Olisi esillä eri CoC:t, erilaisia mekapikzelmääriä isoissa tulosteissa, erityyppisillä pötrettiobjektiiveilla otettuja verrokkikuvia jne. Myös photarin erilaisia pirunkertoimia, erityyppisiä tulostusvärejä tms. hömppätietoa olisi monesta varmaan hauska nähdä oikeassa maailmassa. Tiedän että tämä miltei paremmin kuuluisi diginaapurisaitille, kun siellä tämmöiset "teknis" orinztoituneet voisivat ollakin ainoita kuvia joita kukaan haluaisi nähdä, mutta ehkä kiinnostusta voisi viritä täälläkin ;-}
Vs: Syväterävyys (ja tarkentaminen yleensä) maisemakuvaamisessa Nyrkkisääntönä lähden vanhasta kaavasta että terävyysalueesta noin kolmannes on tarkennuspisteen etupuolella ja kaksi kolmannesta sen takana. Terävyysaluetta tulee toki tarkasteltua käyttöaukollakin, mutta se on aika epätäsmällinen tapa kinokameralla (jolle digiSLR:n näyttö ole kehittyneempi versio tuosta, en tiedä) [QUOTE> [/QUOTE] Riippuu siitä onko tarkoitus tehostaa jotain tiettyä elementtiä kuvassa, vai onko tarkoitus ottaa ns. yleiskuva.
Vs: Syväterävyys (ja tarkentaminen yleensä) maisemakuvaamisessa Mun tarkotus olikin vaan ihmetellä sieventämättä jäänyttä neliöjuurta alakerrassa - että onko näppäilyvirhe vai vaan kiireessä sievennetty. En edes vilkassu mitä kaava tekee. Mutta sehän näyttäisi olevan suurennussuhteen käänteisluvun viidesosa. Millä perusteella se olisi hyvä CoC? Ja missä yksiköissä? 1:1 siitä tulee siis epäterävyysympyräksi 0,2(mm?) ja tulos ilmeisestikin on suurennussuhteesta riippumaton. Eli jos 0,2mm hajontaympyrä vedoksessa on kiva niin sit hyvä kaava.
Vs: Syväterävyys (ja tarkentaminen yleensä) maisemakuvaamisessa Nii joo ja kun alkuperäinen kysymys koski aika supereita laajakulmia, niin niitten reuna-alueilla tapahtuu aina kummallisia asioita. Nää geometrisen optiikan kaavat pätee varmaan aika hyvin keskellä ruutua, mutta reunoilla terävyysalue voi kaartua villistikin. Tai väripoikkeamat yms on korjattu vain terävyystasolle ja rikkovat kuvanlaadun heti siltä poikettaessa. Esim 20/3.5 AI Nikkorin reunat tarkentuu äärettömään, kun asteikko näyttää 3m... ja näin siis jo cropin reunalla. Kaverin linssiä kokeilin niin en tarkemmin tutkinu mitä filmillä tapahtuisi. Toisaalta reunat ei tuntunu siistiytyvän 20/2.8:n tasolle vaikka himmentäisi 11:een. Muistelisin tarkentaneeni siihen kolmeen metriin eli ehkä käyryysefekti häviää tai muuttuu himmentäessä.