Vs: Mikä on optimaalinen sivusuhde kennolle tai filmille? Tämän viestiketjun alusta: "(....) Esim. Nikon valmisti mittaetsinjärjestelmäkameroita, joissa negakoko oli 24 x 32 mm (Nikon1), 24 x 34 mm (Nikon M ja S), sekä viimeisenä mallina puolikinarinkin. (S3M)(....)"
Vs: Mikä on optimaalinen sivusuhde kennolle tai filmille? Joo siellä siitä olikin mainintaa. Paljon paree formaatti olis se. Kyllä nykyinen kino on ok mutta henkilökuvissa on se aika pitkulainen.
Vs: Mikä on optimaalinen sivusuhde kennolle tai filmille? 24mm on se kuvan leveys, mutta itse filmi on (sivureikineen) 35mm, kuten jo nimikin sanoo.
Vs: Mikä on optimaalinen sivusuhde kennolle tai filmille? Kun kinofilkan laittaa vaikka Holgaan, niin voi kuvata filkan koko 35 mm:n leveydeltä. Perforointi antaa vaan "taiteellisen" säväyksen
Vs: Mikä on optimaalinen sivusuhde kennolle tai filmille? ...ja kaiketi aika turhat nuo reiät koko systeemissä. Eli liki 100 vuotta kuvattiin liian pientä kuvaa, kun filmi olisi tarjonnut esim. 35x35mm kuvan, tai yhdellä rei'ityksellä 30x30mm. C'est la vie!
Vs: Mikä on optimaalinen sivusuhde kennolle tai filmille? Kinofilmiä käyttäviä neliöformaatti koneita on valmistettu ihan yleisesti. Esimerkkinä vaikka monet rapid kamerat. 24mmx35mm oli jo Barnac Leicassa yli sata vuotta sitten. Muu onkin sitten ollut sen kopioimista. 35mm filmille on kuvattu myös panoramoja. Samaa filmiä on myyty myös ilman perforointia tyyppinimellä 126. Sille kuvattiin neliöitä.
Vs: Mikä on optimaalinen sivusuhde kennolle tai filmille? Oli PAK-126 (alk. 1963), eli Instamatic-filkassa "perforointi". 1 kpl suorakaiteen muotoinen reikä lähellä jokaisen kuvaruudun vasenta alakulmaa.
Vs: Mikä on optimaalinen sivusuhde kennolle tai filmille? Puhut nyt korkeudesta. Minä puhuin leveydestä.
Vs: Mikä on optimaalinen sivusuhde kennolle tai filmille? Ihan sama. Käännä sitä ruutua 90 astetta, niin ehkä ymmärrät.
Vs: Mikä on optimaalinen sivusuhde kennolle tai filmille? Ok. Ensinnäkin, jos 24mm on fiksattu, niin neliskanttinen, sekä max ja min tulee ainoastaan 24mm korkeudella ;-) Ja vaikka nostaisi tuon korkeuden kahteen metriin, niin senkin saa laitettua neliskanttiseen diakehykseen ;-D
Vs: Mikä on optimaalinen sivusuhde kennolle tai filmille? Tuon PAC filmin reijityksen idea on kertoa koneen filminsiirtokoneiston stopparipinnille että ruutu on siirtynyt kokonaan. Elokuvafilmissä reijityksellä siirrettiin filmiä. Barnac olisi voinut suunnitella filmin siirron toisin mutta hänellä oli ideana käyttää elokuvafilmiä. Sen jälkeen systeemistä tuli teollisuusstandardi. Kennon tai filmiportin muoto ei ole oleellinen juttu. Oleellista on kuinka ja missä sivusuhteessa kuva vedostetaan tai esitetään.
Vs: Mikä on optimaalinen sivusuhde kennolle tai filmille? Se 24mm on fiksattu sitä kautta, että (juuri) enempää tilaa ei rei'itysten välillä löydy, mutta filmi on silti 35mm leveää. Ts. 24x24 neliskanttinen diakehys ei ole yhtään sen pienempi kuin 24x36mm, koska tuo 35mm määrää sivun pituuden. ja tämä oli yhä ajatus, mistä tuo 36mm voisi tulle. Dian neliömuoto ja 8 perf. käyttö ovat mun arvaus.
Vs: Mikä on optimaalinen sivusuhde kennolle tai filmille? Barnac ei pääsääntöisesti kuvannut dioja tai kehystänyt niitä... Kehittipä kuitenkin kameran, jonka kuva portin mitat ovat jääneet yleiseksi mittastandardiksi.
Vs: Mikä on optimaalinen sivusuhde kennolle tai filmille? Sä et sosiaankaan osaa havainolistaa kirjoitettua tekstiä. JOS oot sen fiksannut 24mm, syystä tai toisesta, niin silti on se toinen suunta olemassa. Tajuatko? Se minkä kokoinen on diakehys, se on ihan eri asia: totta hitossa 24x24:n kehys voidaan tehdä pienemmäksi, ja vastaavasti 24x 27666 suuremmaksi, ja silti ne kumpikin olisivat neliöitä. Tuossa on varaa pienentää kyllä: <IMG src="http://ecx.images-amazon.com/images/I/41e8H9zAORL._SY300_.jpg"]</IMG> Puolikino kertoo samaa kieltä: <IMG src="https://www.gepe.com/website/images/7002.jpg"]</IMG>
Vs: Mikä on optimaalinen sivusuhde kennolle tai filmille? Jospa se kinoruudun historia on sitten niin yksinkertainen, että 4 perf elokuvaruutu (18x24) vain käännettiin vaakasuoraan ja tuplattiin (24x36). Samalla pinta-ala kaksinkertaistui. Kuvasuhteen muutos ei ehkä ollut olennainen kysymys, olihan 6x9 ihan käytetty formaatti tuohon aikaan.
Vs: Mikä on optimaalinen sivusuhde kennolle tai filmille? Nyt olet jäljillä. Lopullinen kuvaportin koko voisi olla kuitenkin jotakin muutakin.Itse standardi määrittelee yhden ruudun mitoiksi 8 reikää, jonka matkalla pitää olla riittävä ruutujen väli sekä itse ruutu. Näin ruudun kokonaispituudeksi tulee 38mm.
Vs: Mikä on optimaalinen sivusuhde kennolle tai filmille? Tuo kinoformaatti on vaan luotu ennen sen standardia, ja sen syntysyistä kai tässä keskustellaan, ei siitä mikä olisi mahdollista. Oliko syy vain helppous (valmis filmiformaatti x2) vai onko taustalla jokin syy tehdä siitä nimenomaan 2:3 kuvasuhde?
Vs: Mikä on optimaalinen sivusuhde kennolle tai filmille? Käyttää filmiä, jota sai jo valmiina- Barnack tiesi, että materiaalia täytyy olla olemassa, ei sitä kukaan väsäisi alun pieniä kamerasarjoja varten. Toisaalta ei Leica ensimmäinen kinarikamera ollut, eikä elokuvaruudun koko jämptilleen 18x24 mm, koska käytettyjä ruutukokoja oli monen sorttisia. Lainaus: "(...) The 35 mm width, originally specified as 1.375 inches, was introduced in 1892 by William Dickson and Thomas Edison, using film stock supplied by George Eastman.[5] Film 35 mm wide with four perforations per frame became accepted as the international standard gauge in 1909 (....)" Lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/35_mm_film
Vs: Mikä on optimaalinen sivusuhde kennolle tai filmille? Usko huviksesi että jo 1800-luvulla on osattu ajatella. Teollisuusstandarti kirjoitetaan usein puhtaaksi ja siitä tulee silloin nykykirjallisuuden tuntema ISO tai vastaava luokituksen saanut toimintatapa.Niin tässäkin. Ensin oli elokuva ja sitä piti esittää eri teattereissa yhteensopivilla laitteilla. Sitten sitä samaa filmiä alettiin käyttää valokuvauksessa. Lopulta filmi pakattiin purkkiin ja Kodak antoi sille nimen 135. Lopuksi vallitsevasta käytännöstä kirjattiin standardi. Tuosta vakio kuvaportin pituudesta on poikkeamia molempiin suuntiin, sen mukaan miten valmistajat ovat arvelleet parhaiten tienaavansa. On puolikinareita, neliöitä, 24x36 kuva portteja tai hiukkasen kapeampia ja lukuisia eri levyisiä panoramoja. Ostajat ovat ottaneet omakseen sen kinoruuduksi kutsutun.
Vs: Mikä on optimaalinen sivusuhde kennolle tai filmille? Tämä lienee aika tunnustettu tosiasia, mutta mistä tulee tuo 36mm leveys?
Vs: Mikä on optimaalinen sivusuhde kennolle tai filmille? 36mm on ollut vain parin suunnittelijan esteettisesti mukava valinta, mitä monet muut valmistajat ovat myöhemmin kopioineet. Kannattaa huomata että kinofilmi valtasi markkinat tosiasiassa vasta 1960-luvulla. Siihin mennessä oli eri kuvaportin mittoja tarjottu markkinoille. Tämä oli se mikä menestyi ja näyttää menestyvän edelleen. Aiemmin, kun harrastajat vedostivat itse, he saattoivat vedostaa mielestään visualisesti kauniita kuvia ihan mihin kuvasuhteisiin tahansa. Neliöstä saa pitkulaisen ja pitkulaisesta neliön, ihan miten tuntuu hyvältä. Monissa albumeissa on pelkästään MV pinnakkaisvedoksia. Niissä sivusuhteet määräsi kameran kuvaportti. Filmi oli tyypillisesti 120 tai 620 kokoa. Negojen mitat pituussuuntaan poikkesivat aika paljonkin toisistaan. Oli neliöitä, 6x9 tai pidempiä. Eri valmistajilla oli erilaisia mieltymyksiä josta sitten kuluttajat valitsivat tarpeisiinsa sopivan koneen. Käyttipä joku myös kivaa 127 filmiä ja 4,5cm x 4,5cm neliöformaattia. Se saattaisi olla nykydigeillekin hyvä vaikkapa kutistettuna 36mm x 36mm kokoon. Siitä saisi mielihalujen mukaan värkättyä millaisen rajauksen tahansa. Elektroninen etsin auttaisi rajauksessa, kun käyttäjä voisi valita katsottavakseen haluamansa kuva-alan tai rajausmerkit. RAW kuvan voisi valita tallennetaanko vain rajattu alue vai koko ilmaisimen tuottama data. Tajunnan ahdistava mielen rajoitus tuli vasta kuvakopioiden (massa)sarjatuotannon alkaessa. Kuvien mitoiksi vakioitui 9cm x 13cm ja 10cm x 15 cm. Niidenkään sivusuhteet eivät ole tarkkaan keskenään samat. Monet labrat myös kroppasivat kuvia varmuuden vuoksi, jotta vedospaperille varmasti piirtyi reunasta reunaan kuva - sen jälkeen kun kuvista oli kadonnut valkoinen reunakehys.