Luku neljä on minusta ihan oma juttunsa ja yhtäaikaa olemassa kuin alkuperäinen virhevastuu. Sen sijaan puhumme tässä Lumixissa iän ja käytön myötä esiin tulleesta viasta. Ei siihen mielestäni pidä vaikuttaa montako omistajaa sillä on ehtinyt olla. Vastuu siitä, että tuote kestää ns. normaalin iän ja käytön, pitää olla edelleen sen alkuperäisellä valmistajalla/edustajalla/maahantuojalla/markkinoijalla. Näiin minun logiikkani ja ymmärrykseni oikeasta sanoo. Toisin sanoen erityisesti luvussa 1 kohta, jossa tavara ei vastaa kestävyydeltään tai muuten sitä, mitä kuluttaja yleensä perustellusti olettaa samanlaisen tavaran kaupassa. (Sitä on tietenkin usein vaikeampi todentaa, ettei laitetta olisi kohdeltu normaalista poikkeavasti, kun sillä on ollut monta omistajaa. Vaan on se muutenkin useimmin vaikeaa.)
Kirjoitat: " Vastuu siitä, että tuote kestää ns. normaalin iän ja käytön, pitää olla edelleen sen alkuperäisellä valmistajalla/edustajalla/maahantuojalla/markkinoijalla." mutta kun se ei ole niin kuluttajien välisessä kaupassa: "Myyjä, maahantuoja ja valmistaja vastaavat tavaran virheestä kuluttajansuojalain 5 luvun säännösten perusteella. Säännöksiä sovelletaan kulutustavaran kauppaan silloin, kun myyjänä on elinkeinonharjoittaja ja ostajana kuluttaja." EDIT: Selvennän vielä käytetyn tavaran kuluttajien välistä kauppaa; "Virheen arvioinnin lähtökohtana on osapuolten välisen sopimuksen sisältö. Käytetyn tavaran kaupassa ei kuitenkaan yleensä yksityiskohtaisesti sovita siitä, minkälainen tavaran on ominaisuuksiltaan oltava. Tällöin virheen olemassaoloa arvioidaan kuluttajansuojalain 5 luvun 14 §:n säännöksen mukaan. Säännös koskee tavaran kauppaa ”sellaisena kuin se on” -ehtoa käyttäen. Sen mukaan tavarassa on virhe, jos tavara ei vastaa tietoja, jotka myyjä on antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä ennen kaupantekoa ja tiedot ovat vaikuttaneet kauppaan. myyjä on ennen kaupantekoa laiminlyönyt velvollisuutensa antaa ostajalle tiedon tavaran ominaisuuksia tai käyttöä koskevasta olennaisesta seikasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen ja josta ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon. Tämä pätee silloin, kun tiedonannon laiminlyönti on vaikuttanut kauppaan. tavara on huonommassa kunnossa kuin ostajan oli perusteltua edellyttää tavaran hinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen."
Ollakseni oikein selkeä, annan vielä esimerkin edelliseen juttuuni. Otetaan esimerkiksi vaikkapa 500 euroa kaupassa uutena maksanut objektiivi, jonka ensimmäinen omistaja myy toiselle kahden vuoden ikäisenä. Objektiivin on kerrottu olevan moitteettomassa kunnossa, mutta kaupan jälkeen paljastuu että linssi on mennyt hieman himmeäksi ilmeisesti varomattoman usein toistuvan pyyhkimisen takia. Vaikka myyjä on ollut tästä tietämätön, on hänellä vastuu siitä. Sen sijaan jos tämän objektiivin tarkennusmoottori hajoaa kolmen vuoden ikäisenä harrastuskäytössä, ei vastuu ole ensimmäisellä omistajalla vaan silloin voimme harkita onko perusteita vaatia tuotteen virhevastuuta täytäntöön.
Vaikka siten, että myyty huonekalu ei ole käyttökelpoinen myyntipakkauksessaan. Vastaavasti paristo, jonka varaus on loppunut. Myös kuluttajalla on vastuu. Vaikka maksaako pariston vaihdosta. Tuskin kukaan täysivaltainen ihminen uskoo yhdenkään pariston olevan ikuinen. Ihan samoin kuin laittaako kirjansa levy- ja ruuvipinon päälle, vai maksaako kasaamisesta, jotta lopputulos on järjellinen. Keeganin linkkaus koskee enemmän yrityksen ja yksityisen kuluttajan välistä kauppaa. Kahden yksityisen kuluttajan välisessä kaupassa 6 kk sääntö on melko kohtuuton. Oletus yleensäkin on, että yksi kuluttaja ei voi mitenkään määritellä "mitä kuluttaja yleensä perustellusti olettaa samanlaisen tavaran kaupassa." Offtopic: 2009 ostin taulutelevision. Tuttavallisemmin television. Maksoi 550 € (kuitti sattui silmään joku päivä sitten, siksi muistan ryöstöhinnan). Vuonna 2014 televisio alkoi käynnistyä itsekseen. Myös käynnistettäessä se sammui aina joidenkin sekuntien kuluttua. Piti käynnistää aina kolme kertaa. Rikkihän se oli. Ostin uuden, koska vanhanaikainenhan se oli eikä sopinut enää sisustukseen. Vaikka kuulinkin, että valmistajalla olikin ollut tapana lyhentää elinkaarta ohjelmallisesti.
Olen minä kuluttaja vaikka ostankin käytetyn yksityiseltä ja edelleen tuotteen alkuperäinen myyjä on sama ja pysyy samana. Vrt. Tamron, joka otti käytännökseen että heidän jatkettu takuunsa liikkuu tuotteen mukana rajoittamatta peräkkäisten omistajien määrää..
Kun ostat toiselta kuluttajalta, niin sopimuksen toinen osapuoli on kuluttaja (siis aiempi omistaja) eikä elinkeinonharjoittaja. Tuolloin sovelletaan eri lainsäädännön kohtaa.
Älä lue kuin piru raamattua. No ehkä ne pirut ovat saaneet tuon vesitettyä pykälällä. Tamron on kuitenkin asiallinen. Se on kuitenkin vaan säännös ja sopimus. Yhdessä kaupan puolen kanssa sorvattu. Minä kirjoitin että pitää olla, mikä tarkoittaa että kuuluu olla ja minkä voi lukea myös että kuuluisi olla, jotta se olisi oikein. Harmi sinänsä.
Valmistajan myöntämä takuu (kun viittaat Tamroniin) on ihan eri asia eikä liity tähän kuluttajien väliseen kauppaan oikeastaan millään tapaa. Mutta kuluttajan kannalta tietysti aina mukavampi mitä paremmin on suojattu (ja nyt siis tarkoitan valokuvausromppeita). Terveisin Piru
No on tuolla valmistajan piitkällä takuulla yhteyksiä virhevastuuseen kuitenkin. Käytännössähän se kattaa juuri piilevät valmistusviat ja niihin verrattavissa olevat viat. Näin on takuissa yleensäkin, aivan kuin virhevastuussakin. Ei ole ihan kaukaa verrattu koska se siirtyy uusille omistajille tuotteen mukana. Riittää siis että alunperin on virallisesti hankittu, eurooppaan tuotu ja rekisteröity ajallaan uutena. Mistä tulikin mieleen mainostaa että pudas2 ostaa nyt Nikonin ja tuon: https://www.kameralaukku.com/myydaan-f9/mtamron-sp-150-600mmf-5-6-3-vc-nikoniin-pitkata-t124166 Eikös Lumix lintuhommissa ollut. Vaan taitaa olla kameran koko sitten aivan toinen. Paino tuolla on vajaa 2 kg + vielä runko. Lumix 588g http://www.panasonic.com/fi/consumer/video-ja-digitaalikamerat/lumix-digitaalikamera-point-shoot/dmc-fz200.html
Nikoneita on D90 ja D2Hs, joista jälkimmäinen varmaankin olisi lentäviin lintuihin superhyvä. Kun viettää pari tuntia kerrallaan rannoilla kävellen, ei viitsi enää kuskata painavia romppeita jos kevyempiäkin on saatavissa. Nikon P610 on Lumixin edeltäjä (ja nyt käytössä), mutta tekee hiukan erilaista jälkeä ja on huonompi tarkentaja. Niiden edeltäjiä taas Fujin X1S(?), joka on ihan mainio mutta taas puoli kiloa painavampi kuin nykyiset superzoomit. Tämän lumixin piilevä valmistusvika lienee peukalorulla, jonka jumiutumisesta on googlattavissa moniakin kertomuksia. Itse olen käyttänyt sitä korkeintaan vahingossa.
Ottamatta ollenkaan kantaa siihen, ollaanko tässä tapauksessa virhevastuun piirissä vai ei sanon kuitenkin, että virhevastuu samoin kuin takuukin on tuotekohtainen, ei asiakaskohtainen. Virhevastuu syntyy tarjottaessa tuotetta kuluttajamarkkinoille, ei kun sopimus yksittäisen asiakkaan kanssa tehdään. Olisi outo ajatus, että virhevastuu esimerkiksi televisiosta katoaisi viikon kuluttua sen myynnistä ensimmäiselle kuluttajalle jos tämä luovuttaa sen eteenpäin. Keeganille totean vielä, että tuo käytetyn tavaran myyntiin liittyvä kohta ei liity kuluttajien väliseen kauppaan vaan tilanteeseen elinkeinonharjoittajan myydessä käytetttyä tavaraa. Kuluttajansuojalaissa ei lainkaan säädellä kuluttajien keskinäistä kauppaa, ainoastaan elinkeinonharjoittajien kauppaa kuluttajien kanssa.
Puhuimme paristosta joka on sisäinen eikä kuluttajan vaihdettavissa. Sellaisen olemassaolosta ei edes normaalisti kerrota vaan se liittyy sisäiseen tietokoneeseen. Sellaisen huono kesto on mitä selvimmin hyödykkeen virhe. Ekassa pitempiaikaisessa kotitietokoneessani muuten vastaava paristo kesti kymmenisen vuotta. Kun on ostanut kotiinsa koottavan huonekalun, on valmistajan vastuun kannalta ratkaisevaa se, onko kokoamisohjeet hyvät ja suunnittelu hyvää. Jos on väärin koottu vaikka ohjeet ovat hyvät, se lie sitten käyttäjän vika. Jos on huonot käyttöohjeet, se on valmistajan vika. En syytä pannun pohjaan mustuneesta maksalaatikosta Atriaa. Muistelisin että nimenomaan Ikea on joutunut suuriin korvauksiin kaatuvien hyllyjen takia, koska niitten suunnittelu oli ollut huonoa siten että niistä puuttui ohje kiinnittää hylly myös seinään. Kävelemään oppineen tenavan päälle kaatuva systeemi, kunhan hoksaa että nehän ovat kuin tikapuut..
Huonekalut oli vertailun vuoksi. Kaikki ei kykene kasaamaan kasaamattomia huonekaluja edes itsenäisesti, vaikka mahdollista se onkin ohjeiden mukaan. "Huono kesto" on hankala mitata objektiivisesti, jos valmistaja sanoo sen (pariston) kestävän eliniän ja käyttäjä sanoo sen kestäneen liian vähän. Valmistaja voi sanoa vaihdon kuuluvan huoltotoimenpiteeseen. Tässä kohtaa valmistajalla on jo 2-1 tilanne. Digikameroiden elinkaari on käsittääkseni ollut yleisesti lyhyt. Käytännössä asia siis punnittaisiin kuluttajariitalautakunnassa. Ja jos kuluttaja on vielä lisäksi ostanut tuotteen toiselta kuluttajalta, niin kuluttajariitalautakunta ei edes ota asiaa käsittelyyn. Loppukäyttäjän tulisi siis riitauttaa asia valmistajan kanssa. Tällöinkin asia ratkaistaisiin käsittääkseni oikeusistuimessa, ei kuluttajariitalautakunnassa. Todennäköisesti käsittelypaikka ilmenee käyttöoppaasta tai jostain muualta. Toki valmistajalta voi kysellä ja vaikka antaa palautetta, ehkä jotain hyvitystäkin saada, jos palaute johtaa tuotteen mahdolliseen paranemiseen, tai muuten sisältää uuden innovaation. Rahahan se kaiketi loppupeleissä ratkaisee. Niin kuin jo tuolla taisin vihjata, omia panoksia (rahaa) en tällaisessa tapauksessa kuitenkaan pahemmin laittaisi. Mutta ainahan voi yrittää. Joskus jopa kannattaa. Riippuu tapauksesta. Tähän tapaukseen en osaa sen enempää ottaa kantaa.
Minusta asia on mielenkiintoinen ja huomionarvoinen, mutta sen pohtiminen että sitä oikein riitauttaisi ja hakisi "oikeutta", näen mieluiten huumorina. Voisi olla kuitenkin monelle osapuolelle hyödyllistä esittää valmistajan suuntaan mitä on tapahtunut. Joskushan ne tulevat yllättävästi vastaan pahoitellen sitä, että tuotteensa on tuottanut pettymyksen. Sellainen nimittäin korjaa kummasti negatiivisen julkisuuden ehkä jopa vahvasti plussan puolelle ja on mitä arvokkainta markkinointia samalla. Paha kello kauas kuuluu jne. Mielenkiintoista on mitä pidetään normaalina ja mitä toisaalta hyvänä tai riittävänä? Kuinka paljon käyttöä kameran kuuluu kestää? Mikä on normaali elinkaari? Mielikuvina esimerkiksi tästä tulee päällimmäisenä lippulaivamalli jolla on jopa hieno Leica merkki: https://www.dpreview.com/reviews/panasonic-lumix-dmc-fz200 Tässä taas mielenkiintoisesti kerrotaan että kyseessä on niin suosittu (hyvä?) malli että se on jopa oikein ennenkuulumattoman kauan ollut markkinoilla. Jumpe jampe, monta vuotta! http://testit.digi-kuva.fi/test/kamerat/panasonic/panasonic-lumix-dmc-fz200/ Voihan tämä puheena oleva yksilö olla enemmän poikkeus. Tai sitten juuri siinä, että kerrankin kameraa käytetty paljon ja ahkerasti ja se on tuonut esiin tiettyjä puutteita - kenties hintaluokkaan tai kameraryhmään yleisestikin kuuluvia ja kameraa ei ole ehkä ajateltu alunperinkään "oikeaan" käyttöön. Hintakehitys. https://hintaopas.fi/product.php?p=1351869&gclid=EAIaIQobChMIs468xL7E1QIVTTPTCh1tcwAbEAAYASAAEgL_m_D_BwE https://www.dustinhome.fi/product/5010645731/lumix-dmc-fz200?ssel=false&_ga=2.144882103.2051991250.1502089383-1238225399.1502089383 https://www.ebay.de/sch/i.html?_from=R40&_sacat=0&LH_ItemCondition=1000&_nkw=DMC-FZ200&LH_PrefLoc=3&LH_Complete=1&LH_Sold=1&rt=nc&_trksid=p2045573.m1684 ------------------------------ Vielä lisäyksenä se, että ilmeisesti jotkut ovat valmiita uskomaan kameran tietokoneen pariston loppumiseen, mutta minä ainakaan en ota sitä oikeastaan edes huomioon, sillä niin erikoista ja kaukaa haettua sellainen on myös oireitten perusteella. Ootteko kuulleet koskaan yhdestäkään tapauksesta? Toisaalta oikarin tai muun virtapiirin vian takia voi sellaista myös tapahtua, mutta juurisyy on silloin muualla.
Vielä lisäyksenä se, että ilmeisesti monet ovat valmiita uskomaan pariston loppumiseen, mutta minä ainakaan en ota sitä oikeastaan edes huomioon, sillä niin erikoista ja kaukaa haettua sellainen on myös oireitten perusteella.
Tänä aamuna tuli huutonetistä viesti, että kameran seuraaja, roiskesuojattu 4K, wifi ym kamera FZ300 olisi myynnissä 170 eurolla. Kunhan noudan tuon MDC-FZ300 mallinumerolla esitellyn kameran, voin rauhassa alkaa purkamaan tuota mykistynyttä kameraa. Uusi paristo maksaa 17e, mutta tietysti jonkun lattakaapelin kiinnityksen tarkistus saattaa auttaa ennen pariston hankintaa. Ellei sitten joku halua ostaa tuota vanhaa varaosiksi. Järkevin toiminto olisi tietysti ollut keksiä joku äkillinen tapahtuma, jonka seurauksena kamera sammahti, ja ottaa yhteys kotivakuutusyhtiöön. Valitettavasti ei ole ollut tapana hyödyntää noita vakuutuksia joita on maksettu monen vuoden ajan.
Uusin käänne oli, että tuo 170 euron Lumix olikin jotakin kymmenen vuotta vanhaa mallia, ehkä fz20-sarjaa (tähtäin vasemmassa reunassa, 12x zoom, kulmikas runko). Onneksi myyjä lähetti kamerasta kuvia pyytämättä, ja tunnistin heti ettei todellakaan ollut FZ300 ja kerroin että häntä oli ilmeisesti huijattu ulkomailla kameraostoksilla.
Tulipa viimein oikein aurinkoinen päivä. Lähdin rantaan kuvaamaan ja pahaksi onneksi Nikon P610 akku loppui muutaman kuvan jälkeen eikä vara-akullakaan pärjännyt paremmin. Kuvasin sitten videokameroilla, ja onneksi uusimmassa oli myös etsin. Ladattuani materiaalin tietokoneelle, ja syötyäni kaurapuuron, päätin ruveta avaamaan sitä Lumixia. Laitoin kuitenkin siihen akun ensin, sitten toisen. Kas, objektiivi vetäytyi alkuasentoon ja kameran toiminnot olivat kuin ennenkin. Lähdenpä tästä vielä testaamaan kameraa kun vielä aurinko paistaa. Joka toinen päivä olin ottanut kameran esiin ja yrittänyt elvyttää sitä turhaan. Nyt se onnistui viime hetkellä. Mysteeriksi jää, olivatko akut elpyneet tauon aikana, vai olinko kameraa käsitellessäni saanut ne lattakaapelit paikalleen. Kiitos mielenkiintoisesta keskustelusta. Onnekas sattuma oli että tuo puoli-ilmainen FZ300 olikin feikki. Ilmeisesti pitää keskustella kotivakuutuksen ehdoista vakuutusmyyjien kanssa. Omien kameroideni arvo lienee joku 1000e ja siihen päälle mukanaolevat läppärit ja muiden kamerat. Keikkoja teen ilman korvausta, eli laitteet eivät ole ammattikäytössä.
Vai että lattakaapelit vahingossa paikoilleen. Vaan kerro ihmeessä mitä nuo mainitsemasi elvytysyritykset ja käsittelyt sisälsivät? Akkujen huonoudesta ei ole ollutkaan puhetta - miten ne siitä elpyisivät ellei lataamalla? Itse uskon että kosteudesta / kuluneisuudesta/ hapettumasta ne häiriöt johtuivat. Ja hyvinkin voi olla että ne tulevat taas. Nuo vakuutustarinat hämmästyttävät minua. Itselleni ei tulisi mieleenkään, että kotivakuutus voisi korvata kameraan tulleen vian. Täytyy tässä varmaan irtisanoa loputkin vakuutukset kun ne on niin kalliita...