Panasonic Lumix DMC-FZ200 Kuvasin tavallisena päivänä rantametsässä lintuja, ja tähtäilin aika lailla yläviistoon. Äkkiä huomasin, että laukaisimen yhteydessä oleva zoom ei toiminut. Kuvia voi silti ottaa. Hetken kuluttua totesin, että linssin kyljessä oleva zoom-säädin toimii, ja kuvasin tässä tilassa jonkun verran kuvia. Sitten huomasin, että mikään kameran päällä oleva säädin ei toiminut, paitsi on/off. Ei siis pyöreä valitsin tai laukaisin. Viimeksi lakkasi on/offikin toimimasta. Siinä vaiheessa poistin akunkin ja yritin uudelleenkäynnistystä. Nyt kameran linssi on puoliksi ulkona eikä kamera reagoi mihinkään. Onko sisällä ehkä joku nappiparisto, josta olisi virta loppu? Ohjekirjassa ei ole moista mainittu, mutta esim. päiväys on säilynyt vaikka akku olisi poiskin. Olen noin vuoden aikana kuvannut kameralla 100-500 ruutua päivässä, sadepäivät poisluettuna. Ensin ajattelin, että jostakin puusta olisi pudonnut jotakin roskaa objektiivin väliin, mutta siitä ei ole mitään merkkejä. En ole vielä avannut yhtään ruuvia kamerasta, mutta ei liene muita vaihtoehtoja. Tämä superzoom kamera jossa 2,8 aukko koko matkalla, on ollut niin hyvä, että seuraava vaihe lienee FZ-300 version hankinta, siinä on 4K ja wlan.
Siis vuoden ajan 100-500 kuvaa päivässä poislukien sadepäivät. 250 kuvaa 200 päivässä tekisi 50000 kuvaa. Aika paljon ja ehkä liikaa ko. kameran napeille ja sähkötekniikalle niitten yhteydessä. Eikö takuuta ole? Korjaamossa kannattaa käyttää ainakin arvion takia. Saattaahan siitä löytyä hyvällä säkällä iisisti jokin vikaantunut kohta hieman kuoria irrottaen. On muuten tosi pikkunen kamera! Sensor size 1/2.3" (6.17 x 4.55 mm)
Kamera on käytettynä ostettu, eikä takuuta siis ole. En ole tarkistanut, onko jossakin numeroita sulkimen tai nappien kestävyydelle. Lintukuvauksessa yhdellä painalluksella toki saattaa tulla 5-7 kuvaa sarjassa, mutta tuo vian tuleminen vaiheittain eri osiin tuntuu oudolta. Zoomaus varmaan vaatii moottorilta paljon, mutta sekin katosi ensin yhdestä napista ja sitten myöhemmin toisestakin.
Ei tuo minusta ole kovin outoa vian etenemistä. Vertaan sitä mielessäni tietokoneen näppäimistöön, jossa oikarit saavat aikaan outoja juttuja. Kosteus tulee yhtälailla ilmasta kuin sateesta ja alkaa "purra" kun kontakti tai sen suojakalvo on kulunut. Jos katsoo kuvia avatuista digikameroista, hahmottaa paremmin. Tai vaikka kännyköistä. Tuskin siihen on mitään ilmoitettuja arvioituja kestävyyksiä. Järkkäreissä sellaisia on yleisemmin sulkimen osalta.
Löytyihän sieltä huoltomanuaalista tieto, että sisällä on vielä pyöreä litium-patteri, jonka veikkaan saapuneen matkansa päähän. Missähän tuo kannattaisi vaihdattaa? Käytetyn kameran ostin 205 euroilla, eli suhteessa siihen voisi tätä korjausta harkita.
Tuolla on huolto-opas: https://www.manualslib.com/manual/768145/Panasonic-Dmc-Fz200p.html?page=7 Tuon lukemisen perusteella arvaan, että huollon hinta saattaa hyvinkin lähestyä tai ylittyä 205 euroa.
Eikö sentään kamera olisi nollannut kellonaikansakin, jos "tietsikan"paristo olisi loppunut? No, varma ei voi olla kuin varma itse ja niitä on vähän. Kysäse Mustonen & Laine. Olen nähnyt siellä avattavan myös digikameroita.
En sitä kellonaikaa tarkistanut, kun toiminnot alkoivat loppua. Päättelin vain siitä, että terveenä kamera piti päiväyksen ilman isoa akkua, että siellä pitää olla joku pieni litiumakku. Täytyypä pyytää tarjous patterin vaihdosta. Jos se ei auta, myyn varaosiksi.
Alkuperäisen myyjän lakisääteinen virhevastuu siirtyy kameran käytettynä ostajalle. Virhevastuun pointti on, että kameran pitää kestää niin kauan kuin on kohtuullista odottaa. Kameran pitää tietysti kestää muutamia vuosia. Ja jos kamerassa on sisällä joku ihme patteri, mitä ei voi itse vaihtaa ja jonka vaihto maksaisi pari sataa, sellaisen pitäisi nyt ainakin kestää useita vuosia. Jos ei kestä, vehkeessä on selvä suunnitteluvirhe, jollaiset menevät myyjän piikkiin pitkään. Tai siis pitäisi mennä, sillä myyjät tunnetusti eivät halua noudattaa lakia.
Ei se (virhevastuu) oikein taida siirtyä noin. Periaatteessa kyllä, mutta en lähtisi kovin paljoa euromääräisesti riitelemään. Kuluttajakaupassa pääsääntö on, että tuote myydään sellaisessa kunnossa kuin se on. Eli käytännössä kun ns. kuluttaja myy kuluttajalle, niin voimassa on "perävalotakuu". Valmistajahan ei voi mitenkään osoittaa tai näyttää, että "välikäsi" olisi tuotetta käyttänyt siten kuin sitä on suunniteltu käytettävän. Joten loogisesti sama toimii myös toisinpäin. Ainoastaan jos ostaja pystyy osoittamaan, että myyjä (= myös kuluttaja) on harhaanjohtanut tietoisesti ostajaa, on jotain oikeuksia saada myyjältä hyvitystä.
Mielestäni harhaudut aivan toiseen aiheeseen. En usko niitä ja näitä oikeuksista, mutta mielestäni käytäntö on riittävästi osoittanut, että useinkin tuotteen valmistaja (tai sen edustaja, maahantuoja tai vastaava) tulee vastaan imagosyistä, kun tuote on vikaantunut alunperin luvatun takuuajan jälkeenkin, ja ottaa vastuun virheestään (riittämättömästä laadusta / valmistus- tai suunnitteluvirheeseen viittaavasta vikaantumisesta). Aina voi yrittää minkälaista omistus- ja käyttöhistorian selvitystä ja todennusta vaativat kussakin tapauksessa, heistähän se kiinni on eikä yrittänyttä laiteta. Ei selostuksen tekeminen ja korjauksen kysyminen ole riitelemistä vaan aivan luonnollista kuluttajan yhteydenpitoa ja palautetta valmistajan suuntaan. Mielestäni valmistajalla on (tulisi olla) velvollisuus vastata tuotteidensa ns. riittävästä laadusta. Miten asiat kuluttajalainsäädännön puolella virallisesti on asetettu voi kukin lueskella. https://www.kkv.fi/ratkaisut-ja-julkaisut/julkaisut/kuluttaja-asiamiehen-linjaukset/aihekohtaiset/virhevastuu-ja-takuu-kulutustavaran-kaupassa/ https://www.google.fi/search?q=virhevastuu&ie=utf-8&oe=utf-8&client=firefox-b&gfe_rd=cr&ei=Sh-EWcLeLsiq8wftm7KIDA
Kaikkea ei ikinä ole voinut kuulla, mutta kyllä tuo sisäisen pariston loppuminen minusta kuulostaa kaukaa haetulta arvaukselta. Jos kyseessä olisi 10 vuotta käytetty kamera, voisin epäillä sitä vähän enemmän, mutta silti vain vähän. Korjaajat aiheesta tietävät, joten tiedustelemaan vaan.
Minusta tuo vaikuttaa ihan vaan löystyneeltä (latta-)liittimeltä. Olisko kamera ollut tärisevässä paikassa kuljetuksen aikana (esim veneessä säilytyslokerossa) tai tärähtänyt muusta syytä.
Kamera ei ole nähnytkään tärisevää paikkaa (paitsi varmaan oli postin kuljetettavana kun sen ostin). Muskeliveneessäkin olin viimeksi 35 vuotta sitten ja se sai olla viimeinen kerta. Kameran sisällä on kyllä aika monta lattaliitäntää.
Oireiden perusteella nappiparistoteoria ei kuitenkaan ole uskottava. Todennäköisempää on, että käyttötunnit ovat vain tuleet loppuun jolloin joku liitin tai vastaava on antanut periksi. Tai oireiden prusteella vieläkin todennäköisempää, että kameran sisällä on (tai on ollut) kosteutta. Juuri kosteus tuotta tuommoisia hämäriä ja vaikesti paikallistettavia häiriöitä. Kameraa voi käytättää huollossa, mutta taloudellisesti viisainta on varmaan vain ostaa uusi. Monesti huollon arviot tms. maksavat muutaman kympin. Ja jos laite sitten satasen korjauksella saadaankin tekohengitettyä eloon, niin tuota iloa ei välttämättä kestä kovin kauaa. Jospa ajattelisit positiivisesti, että vanha kamera oli hyvä ja ehti haukkua hintansa
Voi olla. Toisaalta, jos siellä kameran sisällä on se jokin ihme patteri, jota ei voi vaihtaa, niin olettaisin ainakin itse, että se ihme patteri on tullut tiensä päähän. Käsittääkseni tässä tapauksessa yksittäisen kuluttajan on aika hankala lähteä taistelemaan valmistajan kanssa siitä, onko se suunnitteluvirhe. Sehän voi olla suunnitteluvirhe, kameran elinkaaren pituiseksi suunniteltu tai ajateltu, että sen vaihtaminen on huoltotoimenpide. Sanoisin että alkuperäisellä myyjällä ei kuitenkaan ole yhtään mitään velvollisuuksia pariston varauksen loppumisen kaltaisessa tilanteessa. Pääsääntö taitaa olla, että käytetty tavara myydään sellaisessa kunnossa kuin se on. Olen kyllä itsekin saanut käytettynä ostamaani tavaraa korjautettua takuuseen. Tuotteen arvo ratkaiseen ja näitä euromääräisiä arvoja löytää varmaan esim. jostain kuluttajanevontasivuilta. Ainakin luulisin.
Kyse ei ole käytetyn myymiseen liityvästä asiasta vaan tuotteen kestämisestä käytössä. Siksi on keksitty käsite virhevastuu. Tämä vastuu on ymmärtääkseni valmistajalla tai maahantuojalla ja markkinoijalla ja se liittyy tuotteeseen. Siksi sanotaan että se siirtyy kaupassa uudelle omistajalle (oikeus vedota siihen siirtyy). Tällaiset säännökset ovat uutta ja mullistavaa sekä hyvin tärkeää. Se on poliitiikkaa jolla on merkitystä. Yrityksillä on ollut aivan liian vapaat kädet tehdä miten vain. Vain voitolla on ollut merkitystä ilman vähäisintäkään lakisääteistä vastuuta maailmasta ja ympäristöstä. Tällainen virhevastuun keksintö on pieni askel siihen, että voi olla jokin tolkku kuinka tarkoituksella heikkoa tavaraa on mahdollista tuottaa ja markkinoida.
Myös valmistaja on myyjä. Valmistajahan myy vähittäismyyjälle. Vastuu myyjällä kuluttajakaupassa onkin siksi, että markkinoille ei pääsisi mitä tahansa tuotetta. Mutta kysyntähän sen taas toisaalta ratkaisee, mitä vähittäismyyjä myy. Pääsääntöisesti käytetty tavara myydään siinä kunnossa kuin se on. Viimekädessä virhevastuu on tietenkin valmistajalla, mutta sanoisin näin ihan yleisen elämänkokemuksen perusteella, että takuu ei kata pariston varauksen loppumista, eikä siten sen vaihtokustannuksia. Ymmärrän pointtisi, mutta esim. Ikeasta saa kalusteita halvemmalla verrattuna moniin muihin vähittäismyyjiin osin siksi, että kalusteet tulee kasata itse. Ikeasta ostettu kaluste ei useinkaan ole käyttökelpoinen kaluste myyntipakkauksesta ottaessa, mutta virhehän se ei silti ole.
https://www.kkv.fi/ratkaisut-ja-julkaisut/julkaisut/kuluttaja-asiamiehen-linjaukset/aihekohtaiset/virhevastuu-ja-takuu-kulutustavaran-kaupassa/#4 Ja siis erityisesti luku 4.
Mä en ymmärrä miksi tuossa on mutta. Miten Ikean koottavat liittyvät nyt tähän jotenkin tai mitenkään?