Päivää, onko joku testannut näitä rinta rinnan? Saako viissatasella rakeen samalla tavalla näkyviin kuin seitensatasella? Tarkoitus on skannata pelkkää keskikokoa itse askartelemalla filminpitimellä vuescan softalla ja kiinnostaa tuo V500, jos sillä saa rakeen näkyviin samoin kuin V700. Epson filmipitimellä, roskanpoistolla, skannauspinta-alalla, mukana tulevilla softilla jne. ei ole nyt mitään väliä. Itseäni kiinnostaisi kuulla vain tarkkuuden ja mahdollisesti dmaxin käytännön eroja. EDIT: Jos verrataan näitä niin oletetaan, että skannauskorkeus olisi optimoitu kummassakin tapauksessa ja filmi on saatu tasaiseksi.
Vs: Epson V700 vs V500 Onko kukaan onnistunut saamaan raetta skarpiksi esim. ISO400 filkasta jollain halvemmalla Epsonilla (ei V700)? Kerro V500 elämyksistäsi vaikket olekaan verrannut sitä V700 malliin.
Vs: Epson V700 vs V500 Mulla on se kuva, että v500 ja v700 on käytännössä sama värkki... v500:ses tais olla ledi valo... v500:nen oli mun ekan skanneri, ihan ok värkki se oli.. en mä noissa fläteissä suuria eroja oo nähnyt, nyt kokeillut koulun 10000xl:ää.. joka tarkentaa ja kaikkea, mut kyl se lopputulos on aina about sama riippumatta epsonista (nyt 4990 ja jälki ihan sama). suht hyvä, mut se vika skarppeus jää uupumaan.. mitään näyttelyprinttejä ei noilla tekis.. ja skannaus käytännössä vaatii kunnolliset AN lasit niin, ja mv:n kanssa epsonissakin parani skarppeus kun käytti vihreää kanavaa skannaukseen
Vs: Epson V700 vs V500 No eikös tarina kertonut että v700 on käytännössä v750? Ei kai ne kaikki mallit nyt käytännöllisestikatsottuna samoja? Vai menikö tuo toinen verranto oikein? Mutta miten se uusi Reflecta josta on puhuttu nyt kai pari vuotta? Tied. K.
Vs: Epson V700 vs V500 on ne hyvin lähellä toisiaan kyl, mut se ero tais olla se lähilinssisysteemi mikä on v700/v750:ses... eli pidikkeiden kanssa se käyttää kapeemman alueen kattavaa linssiä joka on tarkennettu kauemmaksi...
Vs: Epson V700 vs V500 Riippuu vähän. Itse olen v750:n kautta tehnyt kinofilkasta n. 40x60cm näyttelykuvia. Kai noista isompiakin voisi tehdä kun mukava katseluetäisyys on sitten vastaavasti kauempana. Jälki on ollut ihan hyvää, mutta ehkä tosiaan se "viimeinen skarppius jää uupumaan" kuten tuossa sanottiin. Ei sitä katsoja välttämättä huomaa kaivata. Olisihan vielä parempi skanneri varsin tervetullut mutta ei sellaista taida järkihintaan olla markkinoilla tällä hetkellä. Mieluummin kyllä teen kuvat näytille nykyisillä kuin jään ikuisesti odottelemaan paremman laitteen ja sopivan rahatilanteen kohtaamista. Muista Epsoneista ei minulla ole omia kokemuksia mutta nettikirjoittelujen perusteella vaikuttaa että erot on pienempiä kuin mitä hintalapuista voisi suoraan päätellä. v700/v600/v500/v300, mitä näitä nyt on. Halvin taitaa maksaa satasen mutta ei liene kuvanlaadun kannalta niin moninkertaisesti huonompi kuin kallein. Hauska kuulla että joku 10000XL (josta en ole ehkä edes kuullut aiemmin) asettuu suunnilleen samaan riviin. Hintaa taitaa olla joku kolme tonnia? Toki siinä maksetaan sitten jo muistakin ominaisuuksista, kuten isosta skannauspinta-alasta.
Vs: Epson V700 vs V500 Jos ton filkan kanssa tosissaan häärää, niin suosittelen kyl miettimään esim. plustek 7400:sta kinaria varten.. jälki on huomattavasti parempi, eikä hinta ole ollenkaan paha (oma makso 100e + postit).. niistä skanneista olen jo printtejäkin vääntänyt, ja 360dpi inkjetti näyttää ihan kivalta tohon 40x60cm asti.. siten että se on terävä rakeeltaan ja näyttää valokuvalta, vaikka siinä jo ylitetään hieman ton skannerin optinen suorituskyky joka riittäis vain 10x (3800dpi) suurennokseen. Epsonin fläteissä se on ollut siinä 2200dpi paikkeilla, jolla ei printtien kanssa pitkälle pääse kinarifilkasta. Samoin se koko yleislookki on aika pehmeä, puuttuu se rakeen tuoma terävyys kuvasta. Sekä pidinongelma, tarvis sitä AN lasia... ja lisää lasipintoja meinaa vaan huonompaa skannia sekä lisää pölyongelmia. En lähtis flättien kans vääntämään, ellei kuvaa laakafilkkoja.. joiden kanssa se on pakkopulla. Hyviä flättejä on, mutta ne maksaa multituhansia! http://www.expertreviews.co.uk/photography/29627/creo-iqsmart3 Tommosiin koneisiin kun vertaa noita muoviepsoneita, niin ymmärtää että ne on halpisvärkkejä massoille. Eikä niistä liikoja siksi kannata odottaa.
Vs: Epson V700 vs V500 v700 = tavallinen lasiv750 = pinnoitettu lasi (+optio märkäskanniin sisältyy hintaan) v750 tuottaa teoriassa vähemmän flarea, mutta onko tätä eroa kukaan missään dokumentoinut?
Vs: Epson V700 vs V500 V700-Muoviepsonista viimeisintä piirtoa hakiessa tuli pieni ongelma: Tarkin piste kapea-alaisemmalla linssillä on hiukka filmipitimiä alempana, niitä joutuisi hiomaan jos haluaisi sen kaiken irti mitä tuolla on mahdollista saada... Eli sekin tekniikka mitä skanneriin on upotettu, on sitten pilattu huonoilla muovisilla rimpuloilla (ilmeisesti kunnolliset tuplaisivat skannerin hinnan) ja jyrkässä valossa kuvatun dian kohdalla säästely lasin pinnotteissa näkyy heti. Keskarilla ja laakafilkalla ei vaan ole oikein muuta mahdollisuutta kuin v700 tai v750.. Ellei ole varaa pulittaa tuoreen digijärkkärin tai 8x10 kameran hintaa Nikonin keskariskannerista...
Vs: Epson V700 vs V500 Meillä oli koululla V700 (tai ehkä V750, en muista) ja nykyään V500 itsellä himassa. En ole mitenkään kummoista eroa huomannut, molempien jälkeen olen ollut ihan tyytyväinen keskarin kanssa työskennellessä, ainakin jos tarkoitus on laittaa kuvia nettiin. Etsin itse muuten AN-lasia tsi-pidikkeen tekemiseksi, jos joku tietää mistä pääkaupunkiseudulla voi ostaa niin vinkatkaa.
Vs: Epson V700 vs V500 AN lasi, hmm... heijastamatonta lasiahan tuo kai. Itse ostin lasiliikkeestä mittaan leikattuna 2 mm paksua ns. kehyslasia (muistaakseni 61x210mm?), joka tuntuu toimivan Epson V500:ssa keskareiden skannauksessa mainiosti. Kolme lasia maksoi muistini mukaan n. 20 euroa yhteensä. Epsonin alkuperäinen filmipidike tietysti avarrettuna 3 x 6x6 ruudun kokoiseksi ja filmipidikkeen kansi pois. Edit: kannattaa pyyhkäistä leikkattujen lasien reunat kevyesti esim. hiomakivellä tai hiomapaperilla, jotta ei tule viiltohaavoja reunoista. Edit2: kokeilin lasina myös sellaista kevyesti hiekkapuhallettua lasia, mutta tuo kehyslasi tuotti paremman skannaustuloksen.
Vs: Epson V700 vs V500 AN lasi (Anti Newton) on toiselta puolelta tavallinen lasipinta ja toiselta puolelta ikään kuin kevyesti hiekkapuhallettu. Idea lienee se että epätasainen pinta ei liimaudu kiinni negaan ja Newtonin renkaita ei synny. AN-lasia on vaikea löytää, se on kallista ja ei estä Newton renkaita sataprosenttisesti. Lasiliikkeestä saatava heijastamaton kehyslasi käy aivan mainiosti tsi-negapidikkeisiin.
Vs: Epson V700 vs V500 Lisäksi antinewton-lasi saattaa aiheuttaa kuvaan paljon vittumaisemman kuvion kuin mitä newtonin renkaat aiheuttaisivat. Esim. Gepen AN-lasilliset diakehykset. Makuasioita tietysti, ja jos filmi on jo ennestään rakeista ja tykkää rakeesta niin AN-lasin lisä"rae"kuvio ei ehkä haittaa. Ja huhujen mukaan on olemassa myös sellaisia AN-laseja jotka eivät aiheuta mitään kuviota...
Vs: Epson V700 vs V500 Näiden Epsonien yhteydessä puhutaan paljon kehyksien korkedesta suhteessa tasoon, mutta en muista nähneeni kenenkään sitä mitanneen tai ainakaan nettiin laittaneen. Itsellä on tuollainen betterscannin ruuvein säädettävä keskarikehys, mitä vois jossain vaiheessa koittaa optimoida, joten oisko jollain heittää jotain mittoja tms. millä itse päässyt parhaimpaan? Itse en ole ANR:stä mitään hyötynyt, jos filmi muutoin suorana, en tosin ole juurikaan huomannut eroa, onko emulsio alla vai päällä. Todella onnettomiksi nuo menee aina muutoinkin kun ruvetaan kohtuullista esim. 4800dpi skannia pienentämään nettikokoon. Ps: Eikö kukaan skannaa vedoksia, siis nettikäyttöön, miksi aina filmiä?
Vs: Epson V700 vs V500 Uutelan Petri (pmu) teki pari vuotta sitten hyvät korkeustestit Epsonilla. Löytyy kyllä kun kaivelet. Eroja tuli. Vedoksen skannaaminen on luonnollisestikin laadun kannalta parempi konsti kuin negan skannaaminen. Esimerkiksi Keniltä löytyy vedosskanneja ja on ollut muitakin. AnttiM tulee ainakin mieleen.
Vs: Epson V700 vs V500 Yksi tapa oikean korkeuden löytämiseen betterscanningeilla on tehdä samasta kohdasta eri korkeuksilla jpg esimerkiksi Vuescanilla. Kun kohta on terävin, jpg pakkautuu huonoiten, koska siinä on eniten informaatiota. Terävin kohta on siis silloin kun tiedostokoko on suurin. Näin ainakin itse järkeilin. Olenko oikeassa, en tiedä.
Vs: Epson V700 vs V500 Joo, olen tuota konstia joskus käyttänyt. Tuossa täytyy vaan muistaa että sen täytyy oikeasti olla aika tarkasti samasta kohdasta, jos se on pieni palanen, koska erot ovat pieniä. Tietysti mitä isompi slaissi niin sitä vähemmän tällä on väliä.
Vs: Epson V700 vs V500 Olen lähes varmasti postannut tännekin tuloksia korkeussäädöistä.. Mutta kun kyse on yksilövehkeistä niin korkeussäädötkin heittävät. Epson on tehnyt halvan ratkaisun: Pyritään valmistamaan skanneri siten, että parhaan tarkkuuden alue osuu jonnekin 2,5 - 3,5mm välimaastoon. Ei tarvita niin tarkkaa työtä valmistuksessa. Sitten tehdään rimpulat filmipitimet ja niihin loppukäyttäjälle mahdollisuus valita 0,5mm tarkkuudella yksi kolmesta korkeudesta. Keskimäärin joku niistä on sopivasti muita parempi ja kaikki on tyytyväisiä. Paitsi ne jotka lähtevät hieromaan säätöjä ja huomaavat erot. Noille rimpulapitimille Epson ilmoittaa korkeuden olevan 2,5mm, 3,0mm ja 3,5mm säätöpalikoiden asennosta riippuen. Mutta rimpuloita kun ovat, niin esim. Epsonin 4x5-pitimen alin asento jo yksistään vaihtelee 2,6 - 3.0mm välillä riippuen hieman mittauspisteestä. Toisin sanoen, kehysten suoruuskaan ei ole mikään luotettava asia. Mun Epson V700 yksilössäni tarkin tulos on välillä 2,53 - 2,59mm. Testi tehty kunnollisella 'tikapuu'-kehyksellä ja kinostripillä. En ole jaksanut/ehtinyt katsoa edes sitä kuinka paljon piirto huononee kun siirrytään pois skannaus-alan keskialueelta. Tasokorjattujahan skannerin linssit ovat (Täytyyhän niiden olla), mutta minkälaisessa kulmassa linssi katsoo reuna-alueita ja paljonko valon taittumiset skannerin lasissa vaikuttavat asiaan? Hätäinen olettamus on, että reunoilla piirto huononee niin paljon että tarkan säädön tuoma etu saadaan vain melko kapealla keskialueella. Kinoa jos skannaa niin ei ehkä pysty kuin max. 2 rinnakkaiseen strippiin, jos siihenkään. Oma kiinnostus on enemmän optimoinnissa keskarille. Kinolle kun on oma halpa filmiskanneri.. Ja keskaria suuremmissa taas Epsonin tarkkuus riittää mulle. 8x10-filmien kanssa newtonit ovat todella paha ongelma, jonka kiertoon mulla on jonkinlainen taulukehyslasi-viritys mutta saa nähdä miten sitten... Jos Epsonia säätää ja haluaa säädöistä hyödyt niin se on melkein pakko skannata 4800dpi tai 6400dpi ylioptimistisilla lukemilla ja sen jälkeen pienentää 3200dpi -kokoon. Tai 2800dpi...Epson erottaa detaljeja 3200dpi:n yläpuolella mutta ei niitä oikein saa näkyville kuin skannaamalla 'tarkoilla' asetuksilla ja skaalaamalla pienemmäksi. Onko se vaivan arvoista, sitä en tiedä. Jos haluaa Epsonistaan kaiken irti ja tekee skanneista isoja printtejä niin silloin varmaan voi olla järkeä. Mitä vedosten skannailuun tulee, niin kyllähän niitä skannataan. Skannauksen saa helposti profiloituakin tuottamaan oikeat sävyt/värit (jos skannaa toonattua tai väriä). Ongelmaksi tulee vain skannerin koko. 18x24 on suurin mitä käytännössä voi skannata. Monet tekevät vedoksensa isompina, ellei suurin osa. Mä olen alkanut tykästyä taas pienempiin vedoksiin, 8x10:stä pinnakkainen ja keskarista 24x24 neliö. Mutta sitäkään ei mahdu tunkemaan skanneriin, kuten ei 8x10 pinnakkaistakaan jos jättää siihen enemmän valkoista reunaa kuvan ympärille. Mutta eihän mikään estä tekemästä loivia ja harmaita suoria printtejä vain skanni-originaaleiksi. Vedostus on suht helppoa kun riittää että saa paperille talteen kaiken mitä negalla on ja sen jälkeen skannerin lasille ja photoshoppailee sävyt kohdilleen.Taitaa vaan monelle olla vähän työläs (ja hinnakaskin) menetelmä. Mutta siitä vain 18x18cm loivia pikavedoksia vaan vedostelemaan ja skannailemaan. Saanee irti mv-keskarista sen kaiken, raekin toistuu oikean laisena eikä 'grain aliasing' -artifaktina. Kunhan vaan vedostusvaiheessa on tarkennus kohdallaan ja paperi suorana. On siis syytä tarkastaa pitääkö oma raetarkennin lainkaan kutiansa vai käykö niin kuten terävyysfanaatikko Thornton joutui toteamaan; raetarkentimen merkitys hukkui himmennyksen tuomaan syväterävyyteen joten käytännössä hyvä silmämääräinen tarkennus takasi saman tai paremman tuloksen.Cteinin kuuluisa testi osoitti, että sinisellä suotimella varustettu raetarkennin oli muita parempi. Tosin tulos on todella omituinen eikä sitä ole kukaan pystynyt toistamaan... Mutta sinifiltteristen raetarkenninten myyntilukemat nousivat mukavasti Tulikohan siinä sanottua jo kaikki sanottava... Jos joku tänne asti lukee edes :