Vs: Mikä filmi/kehite ja miksi? En tiedä erityistä syytä, miksi pitäisi lättärakeen kanssa käyttää golf-palloraekehitettä...
Vs: Mikä filmi/kehite ja miksi? Mä vaan ihmettelen mitä mää ihmettelen. Tämä ei ole tarkoitettu trolliksi, mutta Rodinal on synonyymi golf-pallon kokoiselle rakeelle ja TMax taas kaikkein tarkimmin kontrolloidulle lättärakeelle. Molemmat kumoavat toistensa "parhaat" puolet...
Vs: Mikä filmi/kehite ja miksi? Kyseistä yhdistelmästä ei kokemuksia, mutta esim. rotinaali + acros toimii hyvin. Sanoi teoria sitten mitä hyvänsä.
Vs: Mikä filmi/kehite ja miksi? Menee nyt trollin syöttämiseksi mutta siivotkoon ylläpito tarpeen mukaan. Mun näkemyksen mukaan optimaalisen filmi-kehite-resepti -yhdistelmän hakeminen on Graalin maljan etsimistä ja päätyy aina jonkinlaisen kompromissiin. Kysymys on myöskin mitä haluaa tehdä ja minkälaista lopputulosta toivoo saavuttavansa. Parametrejä tuossa optimoinnissa on useita ja rae on vain yksi monista siinä joukossa. Keskikoon filmillä joka skannataan 2400 dpillä, rakeen merkitys ei ole kovin suuri minun työnkululla ja kehitysprosessilla. Vielä vuosi sitten kun kuvasin kinoa ja skannasin Nikon Coolscanilla, näkemykseni rakeesta ei ollut yhtä liberaali vaan olin valmis uhraamaan muita asioita pienen rakeen saavuttamiseksi. Muutama sana ja kuva tmax400 -rodinal yhdistelmästä @iso800 on tuossa viestiketjussa. http://www.kameralaukku.com/portal/index.php/topic,52668.20.html Syksyn aikana aion kokeilla toista samanhenkistä "best of both worlds " - yhdistelmää eli Tri-X ja hc100 @iso800.
Vs: Mikä filmi/kehite ja miksi? Muistuttaisin kuitenkin että aina rae ei ole kaikki kaikessa. Isommat formaatit mahdollistavat jo filmi + kehite -yhdistelmän valikoimista sävyntoiston perusteella. Rakeen voi pitkälti unohtaa. Lähinnä kino- ja keskarimiehet tietenkin joutuvat tekemään kompromisseja. Erilaisia pyro-kehitteitä sanotaan usein rodinaleiksi steroideilla - niilläkin vedellään tmaxia myöten kaikenlaista. (myönnän kyllä että tmax ei välttämättä ole ensimmäinen mieleen tuleva filmi jonka kanssa lähtee etsimään parasta sävykkyyttä käyttäen rodinalia)
Vs: Mikä filmi/kehite ja miksi? OK. No eiku mä vaan ajattelin, että Tmax vastaa kaikkiin pienimpiinkin muutoksiin prosessoinnissa ja valottamisessa äärimmäisellä joustamattomuudella ja/tai vastaavasti lähes täydellisellä kontrolloitavuudella. T-rae on hieno keksintö, mutta eksperimentaali-osastolla TriX on monin verroin joustavampi. Rodinal taasen on yleiskäyttöön tarkoitettu Aminophenol-kehite, joka kehittää ehkä hieman reunaefektiä, mutta on vielä aika kaukana pyrokatekin- ja pyrogallushappo-kehitteistä. Tosin lopputuloksen ennalta-arvattavuus lienee jälkimmäisiä paljon parempi ja ruskeaa hapettumistuotteista johtuvaa huntua ei synny niin helposti. Ei siinä mitään - jatkakaa harjoituksia vaan
Vs: Mikä filmi/kehite ja miksi? Ei filmiä pitäisi kehittää skannauksen ehdoilla. Filmi on tarkoitettu pimiöön ja skannerilla vedellään sitten (ellei satu omistamaan Imagonia tms.) rakeen ja näennäisen terävyyden sormikoukkua. Jäljentäminen kuvaamalla sopisi tuohon A/D muunnokseen paljon paremmin.
Vs: Mikä filmi/kehite ja miksi? Poislukien tietty tilanteet joissa filmi perinteisen pimiön sijasta pääasiallisesti päätyy skannerin nieluun.
Vs: Mikä filmi/kehite ja miksi? Ja näissä tilanteissa kannattaa mennä suoraan siitä missä aita on matalin. D-23 -sukuinen 2-kylpykehite takaa helpon skannattavuuden ja mahdollistaa helpohkon vedostuksenkin jos vaikka 20 vuoden päästä tulee innostus. Kehittäminenkin on helppoa kun voi lätkiä noin samaa herkkyyttä olevat filmit kerralla isoihin purkkeihin ja kehittää yhdessä. Jos pääasiallinen reitti on skannin kautta mustesuihkulle tms. niin kontrastit, isommat rakeet ja muut ovat asioita jotka tehdään kuvankäsittelyvaiheessa. Samoin tämä maaginen 'akutanssi' syntyy helpoiten kuvankäsittelyssä...
Vs: Mikä filmi/kehite ja miksi? No, miksi sitten vaivautua filmiin ? Tai jos, niin miksi ei Ilfordin XP2 Super tai Kodakin BW 400 CN. Skannautuvat ainakin helposti.
Vs: Mikä filmi/kehite ja miksi? Maailmalla tuntuu olevan kovasti filmikuvaajia jotka vain skannaavat.. Tämä hybridi-lähestyminen on kovasti suosittua. Miksi - en tiedä. Ison formaatin kanssa tietysti voittaa aina detaljeissa sun muissa, mutta harva noiden hybridikuvaajien kuva on sellainen jossa tällä olisi mitään merkitystä. Diakuvan kohdalla hybridi on käytännössä ainoa ratkaisu, harvalla on mahdollisuus vedostella ilfochromeja... Eikä edes keskikoon projektoria ole monella. Samoin C-41:ssä hybridi-lähestyminen on yleistä. Mutta mustavalkoisesta puhuttaessa puhdas hybridi-lähestyminen on kieltämättä vähän omituinen ratkaisu. Tietysti kyse voi olla myös resursseista jolloin tarkoitus on vedostaa kuvia myös oikealla tavalla sitten kun se on mahdollista (omalla kohdalla 4x5 putoaa juuri tähän tällä hetkellä - tarvii isomman kämpän tai tilat jostakin). Täälläkin pyörii liuta pelkästään skannaavia mv-filmikuvaajia. Voisiko joku valottaa näitä hyötyjä jotka saavutetaan kun kuitenkin on pakko käydä läpi sama tietokoneella työskentely kuin digikuvallakin. Toki jotakin, joskin löyhiä perusteluja voi keksiä: Väristä tehtävä mv-muunnos on aina erilainen kuin suoraan filmille otettu (esim. kontrastisuotimet). Digien IR- ja UV-herkkyydet voivat kiusata, ... Mutta ovatko nuo oikeasti niin merkittäviä tekijöitä? PS. XP2, BW400CN ja Fujin C-41 Neopan... Mitään näistä ei taida saada kuin maksimissaan rullakoossa. Se on suuri rajoite hybridisteillekin.
Vs: Mikä filmi/kehite ja miksi? ^ Mä kuvailen keskikoon filmille ainoastaan siksi, että on kiva käyttää sitä keskikoon kameraa. Kuvanlaatu on toissijainen juttu. Voihan kysyä mitä järkeä on kuvata värinegaa, kun vois kuvata digiä. Sitä itsekkin ihmettelen. Pitääkin vielä vähän "testailla" että se selviää. Siis pitäis verrata mitä tulee ulos halvasta digijärkkäristä ja toisaalta keskarivärinegasta... hmm Nimenomaan keskarinegasta tuolla halvalla digijärkkärillä reprottuna ;-D Lisäksi uneksin isosta kamerasta, jossa olisi kaikki liikkeet. Luulisin, että filmikameran käyttämisen peruste on 90% tapauksissa fiilisjuttu ja ihana harrastus.
Vs: Mikä filmi/kehite ja miksi? Koska mv-kuvaus ja digitalisointi on hauskaa. Ei tarvita järkiperäisiä perusteluja tai prosessissa saavutettuja etuja; tämä on ihan puhdasta fiilistelyä jota ei tarvitse puhdasoppisten filmikuvaajien ymmärtää tai hyväksyä. Toki yritän tehdä mahdollisimman valmiin kuvan jo valotuksessa ja filmin kehityksessä ja siten minimoida digitaalisen jälkikäsittelyn työmäärän.
Vs: Mikä filmi/kehite ja miksi? Aivan, ja koska hasselin digiperät ovat kallita ja Xpania ei ole digiversiona. Tosin viime aikoina olen miettinyt kroonisen aikapulan uhrina pitäiskö sittenkin kokonaan digistyä. Mutta ihan valmis en vielä tuohon ole.
Vs: Mikä filmi/kehite ja miksi? Ja koska rakastan mittaetsinkameroita Leica, Zeiss Ikon... ja niiden objektiivejä leica, zeiss, voigtländer... ja koska M9 maksaa n. 5000 euroa ja vaikka M8 olisikin halvempi siinä ei ole täysikokoista kennoa. Ja lisäksi koska se on vain hauskaa kuvata filmille, ei siihen perusteluita tarvita. Ja perusteluita löytyy lisää jos tarvitaan...
Vs: Mikä filmi/kehite ja miksi? hasselin digiperät EIVÄT ole kalliita, kun osaa oikein ostaa, ne hakkaavat edelleen kinokoon digit , M8 , joo on pieni kenno, mutta tuottaa laadukasta jälkeä, varsinkin jos kuvaa pelkästään MV digiä. Mihin tarvitsee X pan digiä , kun voi käyttää Photoshopin panoraama toimintoa.
Vs: Mikä filmi/kehite ja miksi? Ihanko totta? Niin, tai kroppaa suoraan siitä M8:n kuvasta ylä-ja alalaidasta rannut pois. Aivan. Ja mitä sillä hasselillakaan ylipäätänsä tekee kun voi kerran kropata vaan M8:n kuvan neliöksi?
Vs: Mikä filmi/kehite ja miksi? hehe, laitetaanpa laukun omien "keittiösoppamörköjen" iloksi pari Tompa Abrahamssonin lähettämää ohjetta: "Beutler Formula": Classic "sharp" developer for slow films Adox 20, KB 14/20 etc. part A water 50+C 750ml Metol/elon 10gram Sodium Sulphite 50 gram Water to 1000ml part B Water 750ml Sodium Carbonate 60 gram Water to 1000ml Working Dilution (single use): one part A, one part B+ 10 parts water 5 to 5,5 minutes at 20C moderate agitation. Dr BLOOD`s developer part A Ascorbic acid ( vitamin C) 10 grams Phenidone 1 gram water to 1000cc part B: Kodalk (sodoium metaborate) 87,5 grams water to 1000ml Dissolve the 1 gram phenidone in rubbing alcohol, it is tough to dissolve in water Use 1part A+1 part B in 8 parts water for single use developer Neopan 400/1600 12-13 minutes for normal contrast TRI.X 13-14 minutes for 400 asa 15 minutes & more for "peppery grain"
Vs: Mikä filmi/kehite ja miksi? Laitetaans vielä yksi hyvä negakehite ohje: "jaettu D-76 kaikille filmityypeille" aikoinaan Life:n labbiksen ja huippu pro labbisten käyttämä pariisissa. testistripin jälkeen sai sovitettua kehityksen suunnilleen mitä filminopeuta ja jyrkkyyttä varten: A osa sisältää aktiiviset kehiteaineet jotka imeytyvät emulsioon, eri B osat sitten kehittävät negan eri nopeuteen ja jyrkkyyteen . A osa on jatkuvakäyttöinen, tuorestetaan vain senverran kuin nestettä häipyy. B osia on neljä erilaista, eri aktiviteettitasoa ja jyrkkyystasoa varten. part A: Distilled water 1000cc metol 2 grams Sodium sulphite 100 grams Hydroquinone 5 grams potassium bromide 1 gram Part B-1 Water 1000cc Borax 60 grams B2: Water 1000cc Sodium metaborate 10 grams B3: Water 1000cc Sodium metaborate 25 grams B-4: water 1000cc Sodium metaborate 50 grams Filmi, kohtuullisesti liikuttaen kummassakin osassa. 3 minuuttia kummassakin Huomaa ttä kemiat on liuotettava annetussa järjestyksessä. Osat A ja B ovat ERI hauteita, niitä ei sekoiteta keskenään. Osa B heitetään aina pois käytön jälkeen