Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Siis haluatko nyt sisällyttää tähän "teoreettiseen rajaan" jotain käytännöllisiä aspekteja vai ihan täysin teoreettisesta objektiivistako puhut? Jälkimmäiseen olen vastannut jo kahdesti, maksimi kasvaa kun aukko kasvaa.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Minusta(kin) tuo on aika huono vastaus esitettyyn kysymykseen: "mikä on objektiivin teoreettinen maksimiresoluutio"
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Heko heko.... no, tiedämme kyllä, että Mtf tuossa lainauksessa tarkoittaa viivatiheyden ja aallonpituuden mukaan muuttuvaa toistojakaumaa, mutta jos yksinkertaisuuden vuoksi ajatellaan yhtä aallonpituutta ja yhtä "viivaparitiheyttä", niin koulutuksellasi on käyttöä
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy No pitäisi antaa vähän speksejä siitä objektiivista. Ääretön on vastaus jos mitään rajoja ei ole, eikä diffraktion lisäksi muita mahdollisia resoluutiota heikentäviä tekijöitä oteta huomioon.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Eli mikä sitten on maks. piirtokyky teoriassa vaikkapa aukolla F1 ja toisaalta useammin esiintyvällä aukolla F2,8? Jos noihin saisin sinulta vastauksen, niin olisin eeerittäin kiitollinen.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Oliko tämä linkki jo parikin kertaa esillä? Theoretical maximum resolution is limited by f/number. A perfect lens can do this under perfect conditions. A lens this good is called "diffraction limited." http://www.kenrockwell.com/tech/diffraction.htm f/2.8 565 lp/mm These limiting resolutions are the resolutions at which contrast falls to zero
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Vektorifunktioiden konkatenaatiosta on kuitenkin kyse, vaikka muuttujille annetaisiinkin lukuarvot.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Se teoriahan on yksinkertaista ja löytyy Wikipediasta. Linssin teoreettinen erotuskykymaksimi määritellään tavallisesti Airyn täplän avulla: sin(theta)=lambda/D jossa D on linssin halkaisija, theta avaruuskulma linssin keskipisteestä siihen täplää kuvatasolle ja lambda valon aallonpituus. Laskimen omistaja suorittaa Markun edellä esittämän tehtävän käden käänteessä, mutta mun käsieni on nyt mentävä lisäämään puita kiukaan alle.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Voi olla että olikin, mutta nyt vasta täsmävastauksena kysymykseeni, kiitos tuosta. Olikin muuten yllättävän korkeita arvoja, eli käytäntö on vielä tooodella kaukana teoriasta - jos taaskaan ymmärsin oikein;D
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Kerran vielä, miksi puhutaan 12Mp kennosta, jos kerran pikseleillä ei tässä tapauksessa ole mitään tekemistä??
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Voi helvetti, sulla on puulämmitteinen kiuas, mulla vaan 20v vanha hetivalmis Helo
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Käytetään kaavaa x=2.44λf/D, jossa x on Airyn kiekon halkaisija, λ valon aallonpituus ja f/D objektiivin suhteellinen aukko. Tällä kaavalla siis vierekkäin asetetut kiekot sijaitsevat toistensa ensimmäisessä minimissä, eli ne erottaa juuri ja juuri toisistaan. Aukolla f/1 ja aallonpituudella 390nm (ihmisen näkökyvyn alaraja) saadaan 0.9516 mikrometriä, eli n. 1050 viivaparia per millimetri. Aukolla f/1 ja aallonpituudella 750nm (ihmisen näkökyvyn yläraja) saadaan 1.83 mikrometriä, eli n. 546 viivaparia per millimetri. Aukolla f/2.8 ja aallonpituudella 390nm (ihmisen näkökyvyn alaraja) saadaan 2.664 mikrometriä, eli n. 376 viivaparia per millimetri. Aukolla f/2.8 ja aallonpituudella 750nm (ihmisen näkökyvyn yläraja) saadaan 5.124 mikrometriä, eli n. 196 viivaparia per millimetri. EDIT: Jaa, hups hups. Käytin halkaisijaa ja kuitenkin puolitin lpmm-arvot, korjattu. EDIT2: Korjattu myös kopypastena kaikkialle siirtyneet alaraja-tekstit
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Jos kamerasi valmistaja ei valehtele niin muistikortiltasi löytyy noin monta pikseliä. Mutta pikselin fyysistä kokoa sieltä ei löydy.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Jumankekka, nyt olen onnellinen, puolet kysymyksestäni on saanut vastauksen, kiitos ihan oikeesti! Sitten kun joku vielä kertoo minkä kokoinen yksittäinen kenno pystyy toistamaan vaikkapa 98vp/mm, ei enemmän, eikä vähemmän, niin homma alkaa olla paketissa. Ei oo totta, kyssärini saakin ehkä vastauksen vaikka siltä ei ole vielä hetki sitten näyttänyt :-D
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Ei siis edes niitten yksittäisten kennojen määrää vai? Tää on muuten aikas vaikea meikäläiselle ymmärtää, toivottavasti olen ainoa
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Niinhön se on. Toi on oikeasti sekavaa, Markku ei suinkaan ole ainoa asian kanssa taistellut (kertoo nimimerkki digikursseja eläkeläisille "hitaasti etenevä kurssi, sopii myös senioreille" vetänyt). Kennon kohdalla puhutaan pikseleistä, koska määrät menevät 1:1 tai melkein. 12 miljoonaa valoilmaisinta sisältävä kenno tuottaa 12 miljoonaa pikseliä kuvaan. (No, tehollista ilmaisinta tms., usein ainakin pokkareissa on "ylimääräisiä" pikseleitä valkotasapainon määrittämiseen, kennon lämpötilan mittaamiseen (kohinan poisto) jne., mutta ei oteta niitä nyt lukuun). Kennon ilmaisin tuottaa siis aina yhden kuvapikselin. Se, että sen värit lasketaan useamman ilmaisimen avulla, ei siihen asiaan vaikuta. No joo.... onhan sitten niitä kennorakenteita, joissa ilmaisimia on enemmän kuin kuvapikseleitä tehdään. Nokian joku puhelin, Fujin monet kennot, Nikon D1 taisi olla sellainen. Eivät ne ilmaisimien määrät ole aina tai välttämättä samoja kuin sitten pikseleiden määrät, mutta yleinen periaate se on. Edit: Voidaan kai sanoa, että kennon koko ilmoitetaan megapikseleinä sen mukaan, kuinka suuria kuvatiedostoja (no, siis kuvatiedoston pikselimääriä) se tuottaa. Nikon D1 oli 2,7 Mp kamera, vaikka kuulemma kennossa oli noin 10 miljoonaa ilmaisinta, niitten infoa sitten yhdisteltiin. Kennon todellinen ilmaisinmäärä on tavallisesti jonkin verran isompi. Olisko analogiaa: lukioissa järjestettävää koetta sanotaan ylioppilastutkinnoksi. Ei siellä ylioppilaita ole, mutta aikanaan niitä tulee muutaman käsittelyvaiheen jälkeen... (No, jopa minusta tuo on aika hutera vertaus...)
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Se yksittäisen kuvailmaisimen koko ei oikeastaan vaikuta, kun erottelukyvyssä on kyse ainoastaan siitä, miten tiheästi niitä näytteitä otetaan.