Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Siinähän on oikein ymmärrettävät alaindeksit. Koko järjestelmän MTF-arvo saadaan kertomalla ilmakehän, linssin, sensorin, datan lähetyksen ja näytön MTF-arvot keskenään.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Huh huh. Tämä on nyt sitten toinen yritys? Okei, objektiivin teoreettinen maksimi toistokyky on siis 200l/mm. (Mikset sano että objektiivin toistokyky on 200l/mm ?) Ja sillä kuvataan kennolle jonka toistokyky on myös 200l/mm. Mitä sitten, mihin tämä osuutesi katkesi? Jatkat sen sijaan yllättäin: "Nyt sitten objektiivi toistaa 100l/mm ja kenno 150l/mm " En tajua! Kannattaisi lukea ihan rauhassa esikatselulla juttunsa yrittäen eläytyä lukijaan ja siihen mitä siinä sanotaan ja missä järjestyksessä. Se että sinulle on olemassa käsite täydellinen liittyen joko kennoon tai objektiiviin, kertoo myös siitä ettei yhteisymmärrystä voi syntyä. Jokin on perustaltaan ihan vinksin vonksin. (Ehkä se olen minä - siitä en voi olla satavarma?) edit. Mistä tuo "lopputulos 1,5:4" tuli ja mitä tuollainen suhdeluku tarkoittaa?
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Juu, nyt välähti, eihän mustia viivoja voi olla vierekkäin ilman että joku ne erottaa toisistaan. No nyt sitten vielä tyhmempi kysymys, lasketaanko molemmat viivoiksi, eli viivoja/linjoja per mm onkin tuplasti, vai onko laatu AINA linjaparia/millimetri. Jos näin on, niin nuo resolaskelmani menee "uusiksi", eli 100lp/mm tarkoittaakin 1:40000mm2 pinta-alaa per erottelukyvyn pistekoko - vai?
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Joo, molemmat lasketaan viivoiksi...Ei sillä oikeasti ole mitään väliä mitä yksikköä käyttää, on se 100m juoksu ihan yhtä pitkä vaikka sen muuttaisi jaardeiksi. Pitää vain sitten ymmärtää, että kennolla tarvitaan yksi pikseli per viiva, eikä yksi pikseli per viivapari, jotta näytteistyksessä ei pääse tapahtumaan laskostumista. Samalla tavalla mitataan kaikkia muitakin taajuuksia. Esimerkiksi jos sinulla on 1Hz taajuinen äänisignaali niin 1s aikana tulee kaksi puoliaaltoa, eli värähdys molempiin suuntiin nollatasosta.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Tuotas noin, minulla varmaan jo viides yritys saada viisaammat ymmärtämään mitä minun päässä liikkuu. Jos sekä objektiivin, että kennon suorituskyky on se teoreettinen maksimi, niin homma on hoidossa, lopputulos on se, mikä on maksimissaan mahdollista. Elävässä elämässä tämä tilanne on mahdoton, eli sekä kenno, että objektiivi heikentää omalta osaltaan lopputulosta ja koska lopputulos on väittämäni mukaan noiden molempien tulo, heikenee lopputulos sitä nopeammin mitä kauemmas maksimista joudutaan. Jos molemmat toistavat 50% maksimistaan, on lopputulos vain 25% maksimista. Tämä siis minun ajatusmaailman mukaan. Oleellista on se, että tuo lopputulos heikenee tooodella nopeasti verrattuna yhden osapuolen heikkenemiseen. 80% laatu maksimista kuulostaa hyvältä - mielestäni, mutta jos molemmat komponentit toistaa 80% maksimistaan, on lopputulos VAIN 64% maksimista, minusta aika "huolestuttavaa". Tämä nyt ei ollut kuin sivujuonne itse pääkysymyksestä, eli mihin objektiivin piirtokyky riittää ajatellen kennon resoluutiota?
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Miten vastaat tuohon laskelmaani, onko oikein vai 4x liian huono?
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Nimenomaan ei. Jos komponentteja on kaksi, niin kumpikin vaikuttaa lopputulokseen. Lähdetään siitä, että 100& % toistavaa laitetta ei ole. Jos A (vaikkapa objektiivi) toistaa 80 % ja B (kenno, esim) 50 %, niin yhteisenä saadaan 0,8 x 0,5= 0,4 tai 40 %. Kumpikin vaikuttaa AINA lopputulokseen, ei vain "heikoin lenkki". Asia oli kyllä jo edelläkin sanottu miltei vastaavasti.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Markku, en tajua sun maksimeja tässä. Kennohan on mikä on, ja objektiivi samoin. edit. Onko maksimillasi tekemistä jotain äärettömän tai absoluuttisen kanssa?
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Mikä objektiivi? Ideaalisen objektiivin toistokyky riippuu siitä käytettävästä aukosta. Jos käytettävä aukko kasvaa rajatta niin myös toistokyky kasvaa rajatta. Varmasti jossain tulee joku valon aaltoliikkeeseen liittyvä raja vastaan, mutta tuskin missään järkevissä suuruusluokissa.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Käännöstä en voi tarjota mutta Schneiderin dokussa on myös havainnollistavia kuvia: http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=10&cad=rja&ved=0CGAQFjAJ&url=http%3A%2F%2Fwww.schneideroptics.com%2Fpdfs%2Fwhitepapers%2Foptics_for_digital_photography.pdf&ei=iGjDUMzRDur74QSJ3YDYCg&usg=AFQjCNFAZoNbwEQnF2tdJzbwKlCniAx3gQ&sig2=LjFFDJqW_ca040Kw2TEutg
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Yksi huomautus vielä mielenkiintoiseen keskusteluunne. Piirrosta puhuttaessa käsite linja tai linjapari on vailla sisältöä, ellei samalla määritellä, mikä on sen erottumisen määritelmä tai kriteeri. Sanonta "objektiivi toistaa 100 lp/mm" ei sisällä mitään tietoa objektiivin erotuskyvystä. Vasta kun siihen lisätään tieto siitä, miten hyvin, lausuma on jotenkin mielekäs. Jos kuvataan esim. tiheässä olevia mustia ja valkoisia viivoja, ei mikään laite toista niitä(kään) 100 % samanlaisina. Tuloksena on tummemman ja vaaleamman harmaita viivoja. Digimaailmassa yleensä 10% on se raja: kuvatasolla sen viivaparin valoisuusero on 10 % siitä, mitä se olisi kuvattaessa mustaa ja valkoista pintaa. Digikenno pystyy sen erottelemaan jotenkuten. Filmillä tarvitaan paljon enemmän, vasta 30 % (1/3 aukkoa) alkaisi jotenkin erottua.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Ei ole muuta kokoa kuin 6um. Itse asiassa vihreitä "photo site":ja on kaksi yhtä sinistä ja punaista kohden. Kameran muistikortilla on 1. versio RAW-tiedostosta. Käsitääkseni RAW-tiedostossa on arvot yhdelle vihreälle (summattu), punaiselle ja siniselle "photo site":lle. Lisäksi tiedostossa (ohessa) on metadataa (kelvinit, ym.). Tätä syöttötiedostoa hyväksikäyttäen Capture NX2 muodostaa interpoloimalla kuvan. Algoritmit lienevät sotasalaisuuksia. Koska CNX2:n muodostamaa modifioitua RAW-tiedosto ei ole standardoitu, niin se ei kelpaa Lightroomin syötteeksi, vaan se on konvertoitava TIFF-tiedostoksi, jos sitä halutaan käyttää muissa ohjelmisssa. Eli kaikki NEF-tiedostot --siis kuvan käsittelyn jälkeen-- eivät ole aivan samassa formaatissa, vaan formaatti riippuu kuvan edititointiohjelmasta. Yllätys, yllätys! Eikö olekin selvää pässin lihaa!! P.S. RAW-muunnin on harhaanjohtava termi, koska RAW-muokkausohjelmat eivät ole puhtaita konversio-ohjelmia, vaan niilla voi editoida kuvaa.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy No, itse kuvittelen, että kennoilla on jonkin näköinen minimikoko, siis yksittäisellä kennolla (en muuten vieläkään ole saanut yksiselitteistä vastausta, mikä ihan oikeasti on kennon pikseli ja yksittäisen kennon ero) jolla on siis optimaalinen koko ajatellen herkkyyttä ja toisaalta resoluutiota. Koska en tätä tiedä, määrittelin ensin kennolle 80% "hyötysuhteen" ja lopulta niin pyydettyäsi 200l/mm maksimi resoksi. Esimerkkini kenno ei siis pystynyt tuohon teoreettiseen maksimiin, vaan 75% siitä. Sitävastoin objektiivin maksimiresoluutiolle voisin kuvitella löytyvän ihan laskennallisenkin lopputuloksen, jos jollekin vaikkapa prime normaalille lasketaan mahdollinen maks piirtokyky huomioimatta noita optisia murheita jotka alentavat kontrastia, aiheuttavat sisäisiä heijastuksia, vaikuttavat diffraktioon jne jotka taas alentavat piirtokykyä, niin mihin tulokseen teoriassa päästäisiin. Uskon vakaasti, että tällaiset laskelmat ja tiedot on jokaisen objektiivivalmistajan tiedossa, niitä ei vaan haluta jakaa, jotta ihmetys todellisten objektiivien paaaljon huonompaan piirtoon ei kaupankäynti tyssäisi. Mikä tuo raja on, siitä on kyse, ja jopa sen kokoluokka olisi kiva tietää.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Hämmennän soppaa vielä hiukan... Valokuvauksen kannalta se systeemin (kenno + obj) viimeinen äärimmäinen piirtokyky - 100 vaiko 120 lp/mm on melko epäolennainen. Siinä puhutaan kuitenkin niistä 10% valoisuuseroista, joita silmä KUVASSA ei oikein erota, hyväkään silmä. Ne saadaan testeissä näkyviin, mutta kuvan katsojalle niillä on hyvin vähäinen merkitys. KUVAAJALLE laadukas, hyvä, skarppi objektiivi on sellainen, joka toistaa eniten viivapareja keskialueen kontrastilla. Jos kriteerinä on 50 %, voi joku objektiivi toistaa, sanotaan nyt 35 lp/mm, toinen sitten 20 lp/mm. Molemmilla voi olla sama huippu 10% kohdalla, vaikkapa se 100 lp/mm. Aikanaan, kun tällä saitilla enemmän hehkutettiin Leican objektiiveista, niin käytettiin käsitettä "mikrokontrasti" ilmeisesti juuri samaa asiaa kuvaamaan. Saksalaisissa lehdissähän niitä käppyröitä on, erot ovat aika suuria muutenkin kuin huippupiirrossa.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Jos ymmärrät lainaamiasi kaavoja, niin samaahan ne tarkoittavat. Ilman, lasin läpäisyn ja esitysmedian osuus pois jätettynä. Yritin hiukan yksinkertaistaa asiaa.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Niin ja jos tänne ladataan 800pixelin levydellä kuvia niin kuinka monta juovaa sitä katsoo?
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Kaavoissa oleva pistenotaatio ei tarkoita aritmeettista skalaarituloa.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Kullervo taisi sanoa sen edellä. Ei ole olemassa käsitettä "kennon pikseli", kennolla ei ole pikseleitä, vaan valoilmaisimia, joilla on se kokonsa. Vaikkapa se 6 um x 6 um. Näitten valoilmaisimien informaatiosta sitten kasataan kuvatiedosto, joka koostuu n.s. pikseleistä. Välissä voi olla raakatiedosto, joka sisältää vaihtelevassa muodossa kennon ilmaisimien tuottaman informaation, jota ei vielä ole tehty kuvatiedostoksi. Kuvan pikselillä ei ole fyysisiä mittoja sellaisenaan, vain väri/sävyarvot. Pikselin mitat annetaan sitten kuva näyttämistä varten - samalla kuvatiedostolla voi olla erilaisia mittoja.