Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Todellisuuden takana on löydettävissä yleensä teoriakin tai sääntö. Sitä voisi miettiä itse kukin enemmän, mitä sanalla teoriassa tai teoreettisesti oikeasti ilmaistaan ja onko se lainkaan tarpeellinen lisäsana missäkin tapauksessa. "Teoriassa ilmankosteus laskee kun lämpömittari putoaa pakkaselle". Vai että teoriassa? No, joo, kyllä siinäkin, mutta miksi sana teoriassa? - "No siksi kun en huomannut mitään kun lämpötila laski nollasta miinus yhteen!" - Ihanko totta ? edit. lisäys
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy En tuota osaa edes lukea. Sinähän oikea keskustelun "sankari" olet ohittamaan toisten esitykset kokonaisuutena ja pääväitteinä. Mitä virheitä näet Burut Furlanin esityksessä ja huomioissa?
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Tässä täytyy olla jokin väärinymmärrys, koska kaikissa luotettavissa testeissä 60-luvulta lähtien kinokoon objektiivien piirto kykyky kasvaa aina aukolle f11, jonka jälkeen se lähtee laskemaan (difraktio). Cambridge in Colour - Photography Tutorials & Learning Community sivut tekevät saman johtopäätöksen.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Miten tuota laskuria oikein käytät? Itse sain sieltä myös tuloksia että diffraktio rajoittaa aukolla 8 (noin esimerkiksi nopealla kokeilulla): http://www.kameralaukku.com/portal/index.php/topic,71774.msg534253.html#msg534253 ------------------------------------------------------------- Tässä poiminto Langfordin esityksestä filmien erottelukyvyn suhteen: http://www.kameralaukku.com/portal/index.php/topic,72398.msg529928.html#msg529928 Furlanin mukaan kennojen erottelukyky: D800 102.5 lp/mm D3 (59 lp/mm) D4 (68 lp/mm) D3X (84 lp/mm) Ehkä näitten vertaaminen on ongelmallista ja luvut summittaisia ja ainoastaan laskennallisia tietyin lähtökohdin, mutta numerot ovat joskus mielenkiintoisia. Vaan nyt huomaan itsekin kummallisuuden, että lukuja verraten kennot eivät olisikaan ohittaneet filmien resoluutiota, vaikka se siltä usein käytännössä vaikuttaa. edit. lisäystä
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Ainakaan en ole argumentoinut nimittelemällä muita keskustelijoita "hassuiksi". Ei Furlanin mallissa: 1/R = 1/RS + 1/RL mitään vikaa ole, mutta sitä ei voi tulkita niin että RS riippuisi RL:stä. Ja sitähän markku55 kyseli Vaikka korrelaatiota löytyisikin, se ei merkitse syy-seuraus suhdetta. "Klassinen" esimerkki tilastollisen käsitteen, korrelaation, väärin tulkitsemisesta: Havaintoina kesäkuukausina tapahtuneiden hukkumiskuolemien määrä ja jäätelön myynnin volyymi. Löytyy korrelaatiota, josta päätellään: hukkumiset lisäävät jäätelön myyntiä tai että jäätelön syöminen aiheuttaa hukkumisia.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Miltähän puoli viivaparia näyttää kuvassa? Tarvitaanko siihen kaksi puolipikseliä?
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Hassua! (Tässä kohtaa jos sanoisin hassu mies, se olisi varmaankin ihan positiivinen ilmaus humoristisuudesta. Illalla kuitenkin sun onelinerit ja oneliner-poiminnot toisten kirjoituksista näyttivät jopa vittuilulta (aliarvioimiselta), kuten: http://www.kameralaukku.com/portal/index.php/topic,74750.msg544041.html#msg544041 Siksi vastasinkin siihen muotoilulla "Katsos") edit engelska: onliner-> one liner
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Lukaisin ketjun päällisin puolin lävitse, enkä nyt jaksa ruveta kommentoimaan keskustelua väliltä. Vastaan kuitenkin kysymykseesi miten sen käsitin. Fysiikan kautta tuleva ensimmäinen rajoitus johtuu valon aaltoluonteesta, joka näkyy diffraktioefektinä. Tämä määrää pienimmän fysiikan kannalta mahdollisen pisteen koon, minkä objektiivi voi pistemäisestä esineestä piirtää. Ideaalitilanne olisi, että esineen puolen matemaattinen piste (äärettömän pieni) kuvautuu kuvapuolella äärettömän pieneksi pisteeksi. Näin ei kuitenkaan käy, sillä objektiivi voi ottaa sisäänsä vain rajallisen aukon verran valoa pistelähteestä, joka säteilee ympärilleen. Mikäli pistelähteen valo saataisiin kokonaan talteen, lähestyttäisiin täydellisen piirron objektiivissa äärettömän pientä pistettä, ja diffraktion vaikutus pienenisi. Tämän vuoksi esimerkiksi mikroskooppien objektiivit viedään hyvin lähelle kohdetta. Käytännössä asia ei kuitenkaan mene näin useammastakin syystä, ja oleellisia tekijöitä kuvan tarkkuudelle ovat enemmänkin linssien valmistustoleranssit, automaattitarkennus sekä kuvaajan käyttämä kuvaustekniikka. Valmistustekniikkaa parantamalla saataisiin toki piirtoa mitattavasti paremmaksi valmistuksen toleranssien kautta, mutta edelleen käytännössä seuraava haaste tuleekin automaattitarkennuksesta sekä kuvaajan laukaisutekniikasta. Oma kantani asiaan on, että nykyään linssien piirtoa parantamalla saadaan lähinnä nostettua hintaa, mutta käytännössä tämä ei kuvissa juuri tule näkymään. Valmistustekniikka vaikuttaa sitten esim. pinnoitusten ja linssin pinnanlaatujen kautta muihin juttuihin, mitkä eritellään arvosteluissa muissa kohdissa kuin piirtoon liittyvissä tekijöissä. Pinnoituksiin ja pinnanlaatuun liittyvät asiat kerrotaan yleensä hajavaloa koskevissa kohdissa, samalla saa hieman käsitystä objektiivin linssien pinnanlaadusta. Esimerkiksi kirkkaan valopisteen kohdalla näkyvä huntu johtuu sironnasta, joka näkyy hyvin objektiiveissa, joissa on käytetty muovista valettua linssiä.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Emme edelleenkään ymmärrä toisiamme, emmekä fysikaalisia ilmiöitä samalla tavalla. Varsinkaan syy-seuraus suhteita. Fysiikan opintoni ovat joko menneet hukkaan tai tietoni ovat vanhentuneet jos filmin raekoolla on vaikutusta objektiivin himmentimessä tapahtuvaan valon taipumisilmiöön.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Näyttää toivottomalta ymmärrys kyllä, joten antaa olla. Tuo on sinun väitteesi, tai siis kummallinen oletus esityksestäni. Palaa tavaamaan takaisinpäin. Keksit omia toisten suihin. edit. Ja kiitos lopeta. Näkemiin. Antaa aiheiden puhua, en ole sinua haastanut mihinkään kaksintaisteluun. Tässä on monia osallistujia. editedit asiaankuulumatonta pois. Anteeksi vaan.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Ei varmaan olekaan, mutta valon taipumisen kautta fotonit kohdistuvat myös naapuri pikseleille, joka laskee kuvan laatua.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Tämmöistä "faktaa" en tiennyt olevan olemassa, eli sinun mukaasi se abstrakti kennotiheys jota tarkoitat, on AINA koostunut pikseleistä jotka ovat pienempiä kuin se mahdollisimman pieni valopiste sieltä avaruudesta - onkohan ihan noin. Et osannut määritellä kuinka monta pikseliä määrätyllä pinta-alalla on, tai kuinka suuri pikseli faktisesti on, joita tarvitaan useampia kuvaamaan yksi pieni valopiste, kertoisitko nyt alkuun sen rajatapauksen missä yksi pikseli vastaa sitä tavattoman pientä valopistettä, niin päästää alkuun tässä jutussa, olis edes yksi fakta käsissä. Niin, ja eikä tarvitse rautalankaa tökätä koneeseesi, kirjoittele ihan vaan tekstillä mitä tiedät asiasta.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Täytyy myöntää, että sitä usein kaipaan, minun englantini on opittu käytännön työssä, ja siinä ei kovin usein tule esiin kuvaamiseen liittyviä keskusteluja, oisko koskaan. Tähän ikään mennessä on viimeistään hyvä olla itselleen rehellinen ja myöntää heikkoutensa ja osaamattomuutensa, sinulle se on ilmeisesti vieras käsite - vielä.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Terminologiaa: Kun puhutaan kennosta, niin pitäisi puhua "photo site":sta, eikä pikseleistä. RAW-kuvan pikselit muodostuvat vasta interpolaation jälkeen. Olen nähnyt arvioita: photositeN/2 = todellisten pikselien määrä. Interpoloimalla voidaan keksiä vaikka kuinka paljon (epävalinustunut arvaus) pikseleitä.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Kyllä Hasselbladin ja Leica S2:n suunnittelijoiden täytyy olla tyhmiä? Tästä he sen viisauden saisivat!