Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Sama vika...olen aina luullut että objektiivilla ja kameralla ei olisi kovinkaan suurta merkitystä kuvan kannalta. Nyt luulen ymmärtäväni että 50 lp/mm:llä saa parempia kuvia kuin 90 lp/mm:llä...
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Ei se ole pelkästään teoreettinen resoluution väheneminen eikä mikään peikko. Yksinkertaisesti terävyys vähenee niin objektiivin piirtämässä kuvassa kuin valokuvassa. Ison koon osalta ero on sen hyödyksi jos tehdään samansuuruinen valokuva, mutta jos suurennetaan kennojen (tai filmien) kuvaa yhtä paljon, näkyy mahdollinen diffraktiokin samoin.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy En ole ollenkaan varma mitä markku55 kysymyksellään tarkoittaa, mutta olen ymmärtävinäni että kuitenkin on kyse objektiivin kyvyistä, eikä siitä paljonko kuvaa voidaan vedostaessa suurentaa? Tuo "10 linjaparia millillä" on ihan sama mitataanko kino- vai laakafilmiltä.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Ei se mikään ongelma ole täydellä kennolla(D600, D800, 5D mark n) eikä pahemmin puolellakaan kunhan pikseleiä ei ole kohtuuttomasti: http://www.cambridgeincolour.com/tutorials/diffraction-photography.htm
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy "diffraktiopeikko" on alan slangissa käytetty sanonta, kuten lainausmerkeistä voisi päätellä.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Mitä sanalla ongelma sitten tarkoitetaankaan, mutta onhan se merkittävä tekijä juuri siinä, saako ne pikselinsä (kameransa resoluution) "ulosmitattua". Linkissä on laskinkin johon näpyttelemällä vedoskokoja ja käyttöaukkoja näkee tuleeko diffraktio rajoittamaan. Aiemmin laittamassani linkissä todettiin myös ettei D800E tuota terävämpää (mielestäni pitää lukea: isompaa kuvaa) kuin D800 jos himmennetään yli f/5.6. Vastaavuudet löytyvät myös vaikkapa D700 ja D800 välillä kun tarpeeksi himmennetään. (Samoin vaikkapa erittäin hienorakeisen ja hienorakeisen filmin välillä, vaikka siinä asia on vähän erilainen koska rakeen poikki voi mennä myös ääriviiva, kai..) Diffraction
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Kennon koko ei todellakaan vaikuta diffraktioilmiön syntymiseen. Toki, mitä isompi formaatti sen vähemmän diffraktion vaikutus näkyy vedoksessa. Mutta filmin/kennon kokoa muuttamalla ei voi vaikuttaa valon taipumisilmiöön.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Kunhan sen tietää, mutta aukko jota voi käyttää esim. d600:lla on ihan säällinen. Ei se sotke taiteellista vaikutelmaa (on riittävän pieni). Ja laajakanteilla ei tarvitse käyttää f11 ta F16, koska terävyysaluetta kyllä piisaa, ainakin maisemakuvauksessa.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Se ilmentää vain sitä, kuinka ei osata pitäytyä tekniikassa vaan kaikkeen pitää ottaa taidetta mukaan. (Peikko vähättelee tekniikan osaamista.) Diffraktio ´pystyy suttaamaan kuvan ja silloin se tulee näkyväksi kun suurennetaan tarpeeksi. Näkyvällä on merkitystä. Jos taiteellinen vaikutelma on hyvä suttunakin, mitä se tähän kuuluu. Tai jos valokuvat ovat niin pieniä että on terävää. (Kullervolle samalla)
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy En ole vähätellyt, mutta jos tietää missä mennään (eikä aiheuta teknisiä ongelmia:laadun heikkenemistä), niin se riittänee!
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Ymmärränkö oikein vai oikein väärin, että filmin raekoolla olisi vaikutusta objektiivin himmentimessä tapahtuvaan valon taipumisilmiöön?
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Et ymmärtänyt lainkaan sinne päinkään. Filmin hyvästä resoluutiosta ei ole hyötyä, jos diffraktio tulee rajoittamaan tarpeeksi. Silloin samaan resoluutioon kuvassa voisi päästä suttuisemmallakin filmillä. edit. Katsos kun erilaisille filmeille on määritettävissä linjaa/mm erottelukyky aivan kuin erilaisille kennoillekin. Kannattaa tutustua linkkiin edellä jossa monta sivua tutkimusta eri täyskennoisista Nikoneista. On optinen (aerial) resoluutio ja kennon tai filmin resoluutio - sekä näiden yhteisresoluutio.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Me emme todellakaan ymmärrä toisiamme. Objektiivin ominaisuuksilla on vaikutusta filmille/kennolle muodostuvan kuvan ominaisuuksiin. Mutta filmin/kennon ominaisuuksilla ei ole vaikutusta objektiivin ominaisuuksiin.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Kyllä minä tuon ymmärrän. Mieti tuota (aerial resolution, sensor resolution, and together): http://www.borutfurlan.com/articles/nikon_d800_en_1.html ps. öitä huomisiin! edit. Pakko vielä laittaa tämä ennen unia. Kuvittele tuohon vaikkapa 50lp/mm objektiivi (aukko 32), niin olisiko vielä eroa D3:n ja D800:n välillä...
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Katsos kun keskustelun aiheena on "Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy". Ehkä markku55 kertoo tarkoittaako hän "optiikalla" vain objektiivia vai objektiivin ja kennon/filmin muodostamaa optista järjestelmää.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Tokihan kannattaa vähän tietää, minkälaisen erotuskykyyn objektiivit pystyvät ja minkälaisia vaatimuksia eri kennojen pikselitiheydet asettevat objektiiveille. Tällöin saattaa kyetä jopa valitsemaan pikselimäärältään järkevän kameran, kuvatiedoston kokoa järjettömiin kasvattamatta tai turhasta maksamatta. Tässä vaiheessa pitää tietysti myös miettiä, kuinka isoja kuvia tarvitsee. Suuret aukkosuhteet ovat diffraktion kannalta edullisia. Valitettavasti myös kuvausvirheet kasvavat suuremmilla aukoilla. Toki tiettyjä kuvausvirheitä voi kuvankäsittelyllä korjata, mutta jonkin verran informaatiota kohteesta jää aina saamatta kuvausvirheiden takia. Sellaista, mitä kuvassa ei ole on hankala siihen palauttaa. Käytännön valokuvauksessa riittävän terävyysalueen saaminen kuvaan vaatii reilua himmennystä. Jos kuvaansa haluaa suuren terävyysalueen, on se tietenkin tärkeämpi asia kuin pieni yleisen terävyyden laskun haitta. Himmentää kannattaa silti vain niin paljon kuin on tarpeen, ei yhtään enempää. Itseäni on aina miellyttänyt terävyyden kannalta tilanne, jossa objektiivi on terävämpi kuin kuvailmaisin. Tällöin siis rajoittava tekijä on vaikkapa filmin rae, joka aihetta terävästi toistaessaan ei näytä mielestäni pahalta. Jos taas objektiivi ei kykene piirtämään ilmaisinta "täyteen", kuvaa on mahdollista suurentaa "liikaa", syntyy ns. tyhjää suurennusta. Se näyttää suttuiselta. Ainakaan 14Mp pokkarini objektiivi ei kykene piirtämään sen kennon vaatimalla tarkkuudella. Käytännön tulos ei ole juuri vanhaa 4Mp Canonia kummempaa. Siis mahdollisimman pieni pikselitiheys, mutta kuitenkin riittävä pikselimäärä. Eli suuri kenno. Silloin ei tarvitse niin paljoa huolehtia objektiivin piirtokyvystä, koska syntyvä kuvakin on isompi eikä sitä tarvitse niin paljoa suurentaa. On siis aivan eri asia, onko 12Mp kuva kinokokoisen ilmaisimen vai muutaman millin kokoisen kennon tuotos. Sopii sitten miettiä, tarvitseeko 12Mp, 36Mp vai jotain siltä väliltä kameraansa.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Korrelaatioon tarvitaan kaksi muuttujaa. Siis mikä on esimerkissäsi pikselikoon ja objektiivin piirtokyvyn välinen korrelaatio? Jos vaikka käytettäisiin lp/mm -lukemia "pikselikoon" mittana niin mitään riippuvuutta objektiivin piirtokyvyn suhteen (eli korrelaatiota) ei löydy.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Minä vain nostin yhden mielestäni mielenkiintoisen taulukon linkistä. Tässä toinen nosto sieltä: The system resolution can therefore be roughly estimated with the following equation: 1/R = 1/RS + 1/RL Miksi uskoisin sinua? Toiseen taulukkoon on laskettu luvut 200lp/mm objektiivilla ja näitä kahta verraten kehotin miettimään tulosta 50lp/mm objektiivilla. (Voihan sen toki laskeakin, mutta minä päättelin sen suoraan kahden taulukon luvuista)
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Kyllä se on teoreettinen, esimerkiksi aukolta f/1.4 himmentäminen aukolle f/2.0 harvemmin pienentää resoluutiota käytännössä.